Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi ennen vanhaan puhuttiin jotenkin eri äänenpainolla?

Vierailija
25.09.2015 |

Esim. suomi-leffat.

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maneerit oli ajan tapa näytellä myös äänenpainoissa.

Vierailija
2/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon aina kuvitellut, että Suomi-leffojen puhetapa johtuu siitä, että näyttelijät puhuu teatterityyliin selkeästi ja kuuluvasti artikuloiden. Niin että takarivikin kuulee ilman äänentoistoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silloin ei ollut stadi-mongerrus muotia.

Vierailija
4/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhoista leffoista jne. huomaa että 30-luvulla puhuttiin eri tavalla kuin 70-luvulla, jolloin puhuttiin eri tavalla kuin nykyään. Itse asiassa jo 90-luvun klipeissä huomaa eron nykyaikaan, kieli muuttuu nykyään ehkä nopeammin, ja eron huomaa myös haastatteluissa ja muussa ei-näytellyssä puheessa.

Olen elänyt 70-luvulla, silloin se puhe tuntui tietenkin normaalilta, mutta olisihan se nykyään erikoisen kuuloista. Jokin aika sitten kuulin bussissa kun joku 50v humalainen nainen puhui 70-luvun nuotilla, ei ilmeisesti ollut huomannut vuosikymmenten vaihtuneen tässä valillä.

Vierailija
5/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:59"]Vanhoista leffoista jne. huomaa että 30-luvulla puhuttiin eri tavalla kuin 70-luvulla, jolloin puhuttiin eri tavalla kuin nykyään. Itse asiassa jo 90-luvun klipeissä huomaa eron nykyaikaan, kieli muuttuu nykyään ehkä nopeammin, ja eron huomaa myös haastatteluissa ja muussa ei-näytellyssä puheessa.

Olen elänyt 70-luvulla, silloin se puhe tuntui tietenkin normaalilta, mutta olisihan se nykyään erikoisen kuuloista. Jokin aika sitten kuulin bussissa kun joku 50v humalainen nainen puhui 70-luvun nuotilla, ei ilmeisesti ollut huomannut vuosikymmenten vaihtuneen tässä valillä.
[/quote]

Miten nää nuotit eroavat nykypuhekielestä? Olen aika nuori, enkä tiedä. Ap

Vierailija
6/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:59"]Vanhoista leffoista jne. huomaa että 30-luvulla puhuttiin eri tavalla kuin 70-luvulla, jolloin puhuttiin eri tavalla kuin nykyään. Itse asiassa jo 90-luvun klipeissä huomaa eron nykyaikaan, kieli muuttuu nykyään ehkä nopeammin, ja eron huomaa myös haastatteluissa ja muussa ei-näytellyssä puheessa. Olen elänyt 70-luvulla, silloin se puhe tuntui tietenkin normaalilta, mutta olisihan se nykyään erikoisen kuuloista. Jokin aika sitten kuulin bussissa kun joku 50v humalainen nainen puhui 70-luvun nuotilla, ei ilmeisesti ollut huomannut vuosikymmenten vaihtuneen tässä valillä. [/quote] Miten nää nuotit eroavat nykypuhekielestä? Olen aika nuori, enkä tiedä. Ap

[/quote]

Vaikea selittää kirjoittamalla puhutun kielen eroja. Ehkä paras konsti on katsella eri vuosikymmenten elokuvia, mainoksia, uutisia. Parhaita olisi katuhaastattelut tai muut tilanteet, joissa ihmiset puhuu mahdollisimman normaalia arkikieltään. Sellaisia vain ei paljon ole vanhoilta vuosikymmeniltä. 80-luvulta löytyy jotain Karpon ohjelmia tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nasaali ja nouseva nuotti ovat tuleet muotiin. Liittyy itsensä korostamisen kulttuuriin. 

Vierailija
8/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:51"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:28"]

Nasaali ja nouseva nuotti ovat tuleet muotiin. Liittyy itsensä korostamisen kulttuuriin. 

[/quote]

Minua häiritsee nasaalia enemmän narina. Pystyyköhän ne tämän päivän nuoret narisivat kahdeksankymppisinä puhumaan enää ollenkaan, vai ovatko rääkänneet äänihuulensa piloille?

 

Aivan karmeaa kuultavaa! Kolmantena ongelmana on epäselvä ja mutiseva puhe, kuten Laura Birnillä.

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistelen nähneeni jotain vanhoja pätkiä, joissa kuvataan kauppiaita ja asiakkaita jossain torilla tai kauppahallissa. Niissäkin ihmiset tietää, että kuvataan, mutta tilanne ei ole suora haastattelu, ja jos kamera on ollut paikalla pitkään, sitä ei ole ehkä alkujännityksen jälkeen enää niin huomioitu. Siinä kuulee jo aika lähelle sitä puhetta, mitä ihmiset puhui normaalissa arkisessa kanssakäymisessä.

Vierailija
10/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon monesti miettinyt samaa. Puheen nuotti oli erilainen englannin kielessäkin aikoinaan. Ne on vaan luonnollisia kielen muutoksia. EIVÄT johdu siitä että ääninauhat olisivat olleet nopeutumpia tai jotain minkä väitteen joskus kuulin, ihmiset tosiaan puhuivat eri nuotilla. Syytä en tiedä vaikka kielitieteilijä olen :) Muutoksia vaan tapahtuu pikkuhiljaa.

Jörn donnerin jossain dokkarissa on paljon katuhaastiksia 70-luvulla suomalaisista, siinä 1 hyvä esimerkki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo kummallinen loppua kohden nouseva puheen nuotti on lähinnä pääkaupunkiseudun tapa.  Asun eteläsuomalaisessa kaupungissa eikä täällä puhuta (ainakaan vielä) samalla tavalla. Kuuntelen paljon radiota ja haastatteluissa sen huomaa  selvästi.   En oikein uskonut todeksi tuota puhetapaa, kunnes pari vuotta sitten eräissä juhlissa Espoossa juttelin useamman eri parikymppisen nuoren kanssa!  Olin aivan hämmentynyt! Lähes kaikki he puhuivat tuolla nuotilla; fiksut nuoret!   Mistä se on saanut alkunsa?

Vierailija
12/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 19:33"]

Maneerit oli ajan tapa näytellä myös äänenpainoissa.

[/quote]

Eräs 1930-luvulla syntynyt tuttava on ilmeisesti sitten mukana jossain elokuvassa. Hän puhuu, ilmehtii ja liikehtii  ylikorostetusti kuin näyttelisi jotain roolia. "Saisinko tiedustella? Oi, kuinka...! Minä oikein parahdin! jne." Hän ei ole mikään kreivitär, vaan maaseudulta kotoisin oleva työmiehen vaimo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etelä-Kalifornian Valley girlien puhe on yksi ehdotettu lähde Suomeen rantautuneelle nousevalle intonaatiolle, eli se olisi opittu tv-sarjoista ja elokuvista. Tosin nuo Valley girlitkin oli jo 70-luvulla, joten kai sielläkin puhe on jo muuttunut. Ja tuota samaa nuottia on myös Minnesotan norjalaisten keskuudessa, jotka on ihan eri ryhmää kuin Kalifornian teinitytöt. 

Frank Zappan tytär Moon Unit Zappa (14v) antaa näytteen vuodelta 1982:

 

Vierailija
14/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yle puheelta on tullut öisin jo monta vuotta arkiston helmiä, joiden avulla pääsee jyvälle mistä tässä on kyse. 40 ja 50-luvuilta ei puhekieltä kovin paljon ole taltioitu, mutta 60-luvulta tähän päivään sitä löytyy paljon. Varsinkin kuuskytluvun puhekieltä kuunneltaessa pääsee hienosti kiinni sen ajan tunnelmaan. Silloin alkoi lasten ja teinien tekemiset tehdä murrosta kohti nykyaikaa, jossa teinit ovat vapaita oman elämänsä päälliköitä. 

Tarkkaavainen kuulija pystyy erottamaan klipit vuosikymmenittäin äänen perusteella.

minä vain toivoisin, että elettäisiin jo sitä tulevaisuutta jossa ei sanottaisi siiderii ja pissiksii, vaan siideriä ja pissiksiä. Näin toivoisi varmasti myös vexi salmi ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:11"]

Vaikea selittää kirjoittamalla puhutun kielen eroja. Ehkä paras konsti on katsella eri vuosikymmenten elokuvia, mainoksia, uutisia. Parhaita olisi katuhaastattelut tai muut tilanteet, joissa ihmiset puhuu mahdollisimman normaalia arkikieltään. Sellaisia vain ei paljon ole vanhoilta vuosikymmeniltä. 80-luvulta löytyy jotain Karpon ohjelmia tms.

[/quote]

Ainoa vain, että ennen vanhaan joku nauhoitettu katuhaastattelu oli niin jännittävä tilanne, että muutettiin puhetta kirjakielisemmäksi.

Nykyäänkin elokuvien ja näyteltyjen telkkarisarjojen kieli on erilaista kuin puhuttu kieli. Lähimmäs puhuttua kieltä on laskuissani päässyt Mikko Niskasen sarja Kahdeksan surmanluotia, ja se on jo vuodelta 1972. Sen sijaan vaikka joku Edvin Laineen Tuntematon sotilas on tosi teennäistä ajan teatterinäyttelijöiden kieltä, vaikka eri murteita ovatkin puhuvinaan.

Puhekieli kyllä myös muuttuu ajan myötä. Huomaa kun vaikka täällä Tampereella kuuntelee eri-ikäisten syntyperäisten asukkaiden puhetta. Itse kun olen tänne vasta myöhemmin muuttanut niin kiinnitän eroihin huomiota.

Vierailija
16/24 |
25.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 20:28"]

Nasaali ja nouseva nuotti ovat tuleet muotiin. Liittyy itsensä korostamisen kulttuuriin. 

[/quote]

 

Aivan karmeaa kuultavaa! Kolmantena ongelmana on epäselvä ja mutiseva puhe, kuten Laura Birnillä.

Vierailija
17/24 |
27.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heh, Jussi Heikelällä on tossa tänään julkaistussa muistolehto-videossa nouseva intonaatio muutamassa kohtaa. En ole kuunnellut ohjelmiaan, joten en tiedä onko sillä ollu toi jo radiossa.  Hän täyttää ensi vuonna 40v ja on miespuolinen.

Vierailija
18/24 |
27.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin Sarasvuolle ilmesty toi kiekasu joskus 10v sitten. Epäilin silloin, että sillä on teini-ikäisiä tyttäriä, joiden puhetapa on tarttunut isukkiin.

Vierailija
19/24 |
27.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oi, olin Suomifilmifriikki lapsena ja yritin matkia niiden filmien puhetapaa kunnes meidän isältä meni hermot. Mutta rakas Waldemar, ei saa kiihtyä!

Vierailija
20/24 |
29.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minä olen-59 syntynyt nainen,ja saatan edelleen kysyä,että saisinko tiedustella,tai minä oikein parahdin.Eikö nykyaikana enää puhuta tiedustelemisesta?Minua ärsyttää nykyään nuorten nenäänsä puhuminen ja sitten tosiaan tämä :siiderii,sipuliii,pissiksiii.Se on toki murrettakin,ja sinällään hienoa jos on murremielessä puhuttu.Mutta kun kaikki puhuu näin ja sitten lauseen lopppuosan hirveä korostaminen.Sitä ei voi kirjoittaen näyttää,yritän tässä käyttäen isoja ja pieniä kirjaimia:meille syntyi lapsi viimeKESÄKUUSSA.hän on TYTTÖ.Ja päälle se valtava pään nyökyttely puolelta toiselle.Tätä on ärsyttävä katsella telkkarin asiaohjelmissa.Yleensäkin ihmiset puhuvat sangen epäselvästi,paitsi ne,jotka puhuvat jotain murretta,heistä saa selvän.Ja sitten tämä niinku,sitku,silleen,tälleen,jne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kuusi