Hallitus suunnittelee leikkaavansa opintotuesta yli 25 % 5 vuodessa?

[/quote]

Kannattaa muistaa, että on nimenomaan aikaisempien hallitusten tahto, että muistaakseni 60-70% ikäluokasta suorittaa korkeakoulutkinnon, jotta voimme osoittaa muulle maailmalle, että osaamistasomme on korkea (jep, oletuksena on, että korkea koulutustaso tuo tullessaan osaamista). Koska kaikista ei voi kouluttaa tradenomeja, on meillä runsaasti myös yleissivistäviä tutkintoja tiedeyliopiston puolella. Kannattaa silti muistaa, että monessa tehtävässä vaaditaan vain "soveltuva korkeakoulututkinto" eikä erityisesti jotain tiettyä alaa sivuava tutkinto. Siksi ei voi suoralta kädeltä sanoa, että meillä on turhia tutkintoja, koska on ihan kokonaan ihmisestä itsestään kiinni, mitä ryhtyy tekemään suoritettuaan vaikka kulttuurintuottajan AMK-tutkinnon.

Jos oltaisiin fiksuja, palattaisiin vanhoihin opistotutkintoihin, joiden ansiosta sairaanhoitaja osasi hyvin hoitotyön, vaikka ei esseitä opiskeluaikana kirjoittanutkaan ja rakennusmestari tiesi, miten vesivaaka toimii. AMK:sta valmistuu liikaa johtamiseen ja hallinnointiin suuntaavaa väkeä, joka ei osaa mitään ja jota ei tarvita missään.

Kannattaa myös muistaa se, että koulutuspaikkoja on oltava olemassa tietty määrä, jotta väki ei jää pelkän peruskoulu- tai ylioppilastodistuksen varaan.

[/quote]

Niitä koulutuspaikkojahan voisi olla sama määrä kuin nyt, mutta ne vain jaettaisiin sen mukaisesti mistä voi työllistyä. On ihan totta, että soveltuvan alan tutkintoja on paljon. Tuosta kommentista saa silti sellaisen mielikuvan, että 5000 soveltuvan alan korkeakoulutettua työtöntä ei ole mikään ongelma, koska nehän voisivat periaatteessa työllistyä mihin vain. Pahoin pelkään, että yliopistoväki ajattelee juuri noin. Että kun ei voida tarkasti sanoa mikä ala ei juuri nyt työllistä, niin koulutetaan samoja kuin ennenkin.

Opistoasteen koulutukseen kuului myös se ajatus, että uutta työntekijää opetetaan työssä. Nykyään vastavalmmistunut opettaja saa aamulla esitellä itsensä kahvihuoneessa ja siitä sitten opettamaan. Ja kyllä sitä ainakin oman talon rakennusmestarilta toivoo kykyä ja halua pysyä kartalla muistakin asioista kuin vesivaa'asta.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:31"]

Ehkä hallitus haluaa herätellä noita yliopistoja sitten opiskelijoiden kautta kun suora järkipuhe ei mene päähän. Jos yliopistot haluaa tieten tahtoen ylläpitää sellaisia opiskelupaikkoja joista ei työllisty, niin tehdään niistä sitten niin epähoukuttelevia että niihin ei kukaan hae. 

Vastaava rahasummahan olisi voitu säästää niin, että yliopistot tekee ministeriöiden suositusten mukaisesti koulutupaikkajakonsa, jolloin olisi vähemmän alanvaihtoa, pidempiä työuria ja valmistuminenkin nopeampaa. Mutta ei, kun ei voi perinneproffia irtisanoa niin mennään vanhalla ja voivotellaan opiskelijoiden puolesta.

[/quote]

Rahaa jaetaan osin sen mukaan miten paljon mistäkin valmistuu opiskelijoita. Se pitäisi muuttaa, jos halutaan supistaa opetusta niillä aloilla joista valmistuu jo nyt liian paljon väkeä.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:31"]

Ehkä hallitus haluaa herätellä noita yliopistoja sitten opiskelijoiden kautta kun suora järkipuhe ei mene päähän. Jos yliopistot haluaa tieten tahtoen ylläpitää sellaisia opiskelupaikkoja joista ei työllisty, niin tehdään niistä sitten niin epähoukuttelevia että niihin ei kukaan hae. 

Vastaava rahasummahan olisi voitu säästää niin, että yliopistot tekee ministeriöiden suositusten mukaisesti koulutupaikkajakonsa, jolloin olisi vähemmän alanvaihtoa, pidempiä työuria ja valmistuminenkin nopeampaa. Mutta ei, kun ei voi perinneproffia irtisanoa niin mennään vanhalla ja voivotellaan opiskelijoiden puolesta.

[/quote]

Eikö hallitus saisi rotia yliopistojen toimintaan, jos haluaisi? Vähän hirvitti yhden AMK:nkin osalta, josta lopetettiin monia linjoja, mutta sen seurauksena nostettiin toisten linjojen sisäänpääsyä. Jo aiemmin oli liikaa paikkoja sielläkin.

Kyllä esim. 80-luvulla opiskelleet on olleet niin eri asemassa kun valmistumisen jälkeen on varma työpaikka tiedossa. Sellaisessa tilanteessa opinnoistaan varmasti olisi maksanut niin lääkärin kuin duunarin lapsi. Nyt on vähän riskipeliä ja se kysymys sitten kuuluukin, millä alalla se riski kannattaa ja millä ei.

Täähän saattaisi johtaa myös siihen, että duunareiden lapset hakeutuu ns. varmoille aloille ja ne joilla on rahallista riskinottokykyä, testaa sitten niitä epävarmoja aloja. Se voi siis johtaa myös siihen, että yhteiskuntaluokat periytyy vähemmän kun nyt jos duunaritaustasta mennään esim. apteekkariksi ja rikkaasta perheestä mediatutkijaksi.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:33"]

Mahtaako edes riittää tuo 150 miljoonaa. Jostain ne rahat pitää repiä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen.

[/quote]

Ymprästölle haitallisia tukia jaetaan noin 4 miljardia vuodessa, veronkierrossa häviää vielä enemmän. Jos alotettaisiin vaikka niistä?

Onneksi on asunto maksettu siihen mennessä, kun lapsi aloittaa opiskelun. Ja se on varmaa, että Suomessa se opiskelu ei tule tapahtumaan.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:36"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:31"]

Ehkä hallitus haluaa herätellä noita yliopistoja sitten opiskelijoiden kautta kun suora järkipuhe ei mene päähän. Jos yliopistot haluaa tieten tahtoen ylläpitää sellaisia opiskelupaikkoja joista ei työllisty, niin tehdään niistä sitten niin epähoukuttelevia että niihin ei kukaan hae. 

Vastaava rahasummahan olisi voitu säästää niin, että yliopistot tekee ministeriöiden suositusten mukaisesti koulutupaikkajakonsa, jolloin olisi vähemmän alanvaihtoa, pidempiä työuria ja valmistuminenkin nopeampaa. Mutta ei, kun ei voi perinneproffia irtisanoa niin mennään vanhalla ja voivotellaan opiskelijoiden puolesta.

[/quote]

Eikö hallitus saisi rotia yliopistojen toimintaan, jos haluaisi? Vähän hirvitti yhden AMK:nkin osalta, josta lopetettiin monia linjoja, mutta sen seurauksena nostettiin toisten linjojen sisäänpääsyä. Jo aiemmin oli liikaa paikkoja sielläkin.

[/quote]

Eivät kehtaa enää pistää ruotuun kun vasta on tehty niin iso uudistus. Yliopistohenkilökunta kouluttaa mm. meidän kaikki opettajat, jotka kouluttaa meidän kaikki lapset, joten niitä ei kannata minkään puolueen suututtaa.

ai voiks siitä jotain summaa leikatakin? se on niin säälittävän pieni määrä, lopettaisivat samantien sen kokonaan... vähemmän byrokratiaa ja tottahan se on, jotkut unelmat vaa tulee kalliiksi :S

Meille tulee nyt koulutetut insinöörit, lääkärit sun muut Somaliasta ja Irakista, niin suomalaisia ei tarvitse enää kouluttaa.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:44"]

ai voiks siitä jotain summaa leikatakin? se on niin säälittävän pieni määrä, lopettaisivat samantien sen kokonaan... vähemmän byrokratiaa ja tottahan se on, jotkut unelmat vaa tulee kalliiksi :S

[/quote]

Äkkiä loppuis sairaanhoitajat ja hulevesilogistikot kun opiskelusta tulee pelkästään rikkaiden unelmientoteutusta.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:27"]Eikö opintolaina olisi kannattanut muuttaa lainapainotteiseksi silloin, kun meni hyvin? Nykyään menee aika riskiksi, kun alanvaihto on vaikeaa ja taloustilanne on surkea.
[/quote]
Juuri näin. Nyt pakotetaan velkaantumaan ilman tietoa voiko ikinä maksaa takaisin.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:56"]

Ei voi olla totta... Pelottaa näin nuorena, että onko mulla enää tulevaisuutta. :(

[/quote]

Tuo on terveempi lähtökohta kuin se, että mennään rinta rottingilla (ja takki auki) oikiksen pääsykokeeseen ja hylkäyskirjeen jälkeen taannutaan 15-vuotiaan tasolle. Sitä nimittäin tapahtuu aika paljon. 

Ensin mietit mitä haluat elämässä, sitten mietit miten sen voi saada ja sitten pohdit jaksatko tehdä sen mitä se vaatii. Ei se työllistyminen mahdotonta ole millään alalla, toisilla vaan on pahempi kilpailu kuin toisilla. Vaikeinta tuo elämä on niille, jotka luulee saavansa kaiken ilman mitään vaivannäköä.

Suomessa koulutuksen ja työelämän yhdistäminen opetusministeriössä ja hallinnon tasolla on kyllä luokattoman huonoa ja suorastaan naurettavaa. Olemme kärsineet pitkään lastentarhopettajien pulasta, siis jokaiseen päiväkotiin ei meinaa löytyä koulutettua lastentarhaopettajaa. Nyt on sitten melkein joka yliopistossa alettu järjestämään valtakunnallisesti lisäkoulutusta lto:ihin. Hirveät rahalliset satsaukset, ja ihan fiksua siis että osa työttömistä ohjautuu sille alalle missä työntekijöitä kaivataan. Mitä tekee uusi opetusministerimme? Muuttaa varhaiskasvatuslakia, niin että nämä rahalliset päätökset ovat nyt yhtä tyhjän kanssa. Osa valmistuu kortistoon. Puhumattakaan nyt siitä, mitä muita seuraksia tällä on rahallisesti mm. mielenterveyspalveluissa ja kouluissa, kun ryhmäkoot muuttuvat niin että hoitajat ja opettajat eivät enää voi hallita ryhmää niin että siellä kaikille perusturvallisuus ja kehityksen tuki taataan.Mutta se ei ole nyt pääpointti, vaan se kuinka heitimme juuri roskakoriin ison summan jo käytettyä rahaa. 

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:56"]

[/quote]

Kannattaa muistaa, että on nimenomaan aikaisempien hallitusten tahto, että muistaakseni 60-70% ikäluokasta suorittaa korkeakoulutkinnon, jotta voimme osoittaa muulle maailmalle, että osaamistasomme on korkea (jep, oletuksena on, että korkea koulutustaso tuo tullessaan osaamista). Koska kaikista ei voi kouluttaa tradenomeja, on meillä runsaasti myös yleissivistäviä tutkintoja tiedeyliopiston puolella. Kannattaa silti muistaa, että monessa tehtävässä vaaditaan vain "soveltuva korkeakoulututkinto" eikä erityisesti jotain tiettyä alaa sivuava tutkinto. Siksi ei voi suoralta kädeltä sanoa, että meillä on turhia tutkintoja, koska on ihan kokonaan ihmisestä itsestään kiinni, mitä ryhtyy tekemään suoritettuaan vaikka kulttuurintuottajan AMK-tutkinnon.

Jos oltaisiin fiksuja, palattaisiin vanhoihin opistotutkintoihin, joiden ansiosta sairaanhoitaja osasi hyvin hoitotyön, vaikka ei esseitä opiskeluaikana kirjoittanutkaan ja rakennusmestari tiesi, miten vesivaaka toimii. AMK:sta valmistuu liikaa johtamiseen ja hallinnointiin suuntaavaa väkeä, joka ei osaa mitään ja jota ei tarvita missään.

Kannattaa myös muistaa se, että koulutuspaikkoja on oltava olemassa tietty määrä, jotta väki ei jää pelkän peruskoulu- tai ylioppilastodistuksen varaan.

[/quote]

Niitä koulutuspaikkojahan voisi olla sama määrä kuin nyt, mutta ne vain jaettaisiin sen mukaisesti mistä voi työllistyä. On ihan totta, että soveltuvan alan tutkintoja on paljon. Tuosta kommentista saa silti sellaisen mielikuvan, että 5000 soveltuvan alan korkeakoulutettua työtöntä ei ole mikään ongelma, koska nehän voisivat periaatteessa työllistyä mihin vain. Pahoin pelkään, että yliopistoväki ajattelee juuri noin. Että kun ei voida tarkasti sanoa mikä ala ei juuri nyt työllistä, niin koulutetaan samoja kuin ennenkin.

Opistoasteen koulutukseen kuului myös se ajatus, että uutta työntekijää opetetaan työssä. Nykyään vastavalmmistunut opettaja saa aamulla esitellä itsensä kahvihuoneessa ja siitä sitten opettamaan. Ja kyllä sitä ainakin oman talon rakennusmestarilta toivoo kykyä ja halua pysyä kartalla muistakin asioista kuin vesivaa'asta.

[/quote]

Kyllä niitä harjotteluita on hurjasti nytkin yliopistotason opettajakoulutuksessa. Kaikki saavat takuuvarmasti käytännön opetusta niin paljon että korvista tulee ulos. Lastentarhaopettajapuolella (harjoitteluiden lisäksi) myös varsinaisiin koulussa käytäviin opintoihin kuuluu yhteistyötä päiväkotien kanssa, ja käytännön harjoittelua tulee ihan normaalikursseissakin.

T.  Luokaope, jolla myös lto pätevyys

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:03"]

Suomessa koulutuksen ja työelämän yhdistäminen opetusministeriössä ja hallinnon tasolla on kyllä luokattoman huonoa ja suorastaan naurettavaa. Olemme kärsineet pitkään lastentarhopettajien pulasta, siis jokaiseen päiväkotiin ei meinaa löytyä koulutettua lastentarhaopettajaa. Nyt on sitten melkein joka yliopistossa alettu järjestämään valtakunnallisesti lisäkoulutusta lto:ihin. Hirveät rahalliset satsaukset, ja ihan fiksua siis että osa työttömistä ohjautuu sille alalle missä työntekijöitä kaivataan. Mitä tekee uusi opetusministerimme? Muuttaa varhaiskasvatuslakia, niin että nämä rahalliset päätökset ovat nyt yhtä tyhjän kanssa. Osa valmistuu kortistoon. Puhumattakaan nyt siitä, mitä muita seuraksia tällä on rahallisesti mm. mielenterveyspalveluissa ja kouluissa, kun ryhmäkoot muuttuvat niin että hoitajat ja opettajat eivät enää voi hallita ryhmää niin että siellä kaikille perusturvallisuus ja kehityksen tuki taataan.Mutta se ei ole nyt pääpointti, vaan se kuinka heitimme juuri roskakoriin ison summan jo käytettyä rahaa. 

[/quote]

Kaipa ne lto:t pystyy tekemään myös lähärin hommia ja kerho-ohjausta siellä päikkäreissä?

Jotenkin on vaikea ymmärtää tätä ruikutusta. Opiskelin itse 1980-luvulla, jolloin opintotuki on selvästi nykyistä alhaisempi ja opintolainan ottaminen oli itsestään selvää. Kun valmistuin viiden vuoden opiskelun jälkeen, minulla oli opintolainaa 63000 markkaa. Se vastasi 7,5 kuukauden DI:n bruttopalkkaa ensimmäisessä työpaikassani. Opintolainan korko nousi aika pian valmistumiseni jälkeen yli 10 prosenttiin. Silti ei tullut mieleenikään valittaa. Päinvastoin, olin onnellinen siitä, että minulla oli mahdollisuus opiskella haluamaani alaa, vaikka vanhempani eivät pystyneet millään tavalla rahoittamaan opintojani. En todellakaan voinut kuvitella, että olisin edes hätätilassa voinut pyytää rahaa vanhemmiltani, sillä heillä ei vain kerta kaikkiaan ollut sitä.

Ja toisin kuin joku väitti, niin työpaikan saaminen ei ollut todellakaan itsestään selvää. Moni kaverini valmistui juuri 1990-luvun alun lamaan ja joutui etsimään töitä pitkään.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:05"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 16:56"]

[/quote]

Kannattaa muistaa, että on nimenomaan aikaisempien hallitusten tahto, että muistaakseni 60-70% ikäluokasta suorittaa korkeakoulutkinnon, jotta voimme osoittaa muulle maailmalle, että osaamistasomme on korkea (jep, oletuksena on, että korkea koulutustaso tuo tullessaan osaamista). Koska kaikista ei voi kouluttaa tradenomeja, on meillä runsaasti myös yleissivistäviä tutkintoja tiedeyliopiston puolella. Kannattaa silti muistaa, että monessa tehtävässä vaaditaan vain "soveltuva korkeakoulututkinto" eikä erityisesti jotain tiettyä alaa sivuava tutkinto. Siksi ei voi suoralta kädeltä sanoa, että meillä on turhia tutkintoja, koska on ihan kokonaan ihmisestä itsestään kiinni, mitä ryhtyy tekemään suoritettuaan vaikka kulttuurintuottajan AMK-tutkinnon.

Jos oltaisiin fiksuja, palattaisiin vanhoihin opistotutkintoihin, joiden ansiosta sairaanhoitaja osasi hyvin hoitotyön, vaikka ei esseitä opiskeluaikana kirjoittanutkaan ja rakennusmestari tiesi, miten vesivaaka toimii. AMK:sta valmistuu liikaa johtamiseen ja hallinnointiin suuntaavaa väkeä, joka ei osaa mitään ja jota ei tarvita missään.

Kannattaa myös muistaa se, että koulutuspaikkoja on oltava olemassa tietty määrä, jotta väki ei jää pelkän peruskoulu- tai ylioppilastodistuksen varaan.

[/quote]

Niitä koulutuspaikkojahan voisi olla sama määrä kuin nyt, mutta ne vain jaettaisiin sen mukaisesti mistä voi työllistyä. On ihan totta, että soveltuvan alan tutkintoja on paljon. Tuosta kommentista saa silti sellaisen mielikuvan, että 5000 soveltuvan alan korkeakoulutettua työtöntä ei ole mikään ongelma, koska nehän voisivat periaatteessa työllistyä mihin vain. Pahoin pelkään, että yliopistoväki ajattelee juuri noin. Että kun ei voida tarkasti sanoa mikä ala ei juuri nyt työllistä, niin koulutetaan samoja kuin ennenkin.

Opistoasteen koulutukseen kuului myös se ajatus, että uutta työntekijää opetetaan työssä. Nykyään vastavalmmistunut opettaja saa aamulla esitellä itsensä kahvihuoneessa ja siitä sitten opettamaan. Ja kyllä sitä ainakin oman talon rakennusmestarilta toivoo kykyä ja halua pysyä kartalla muistakin asioista kuin vesivaa'asta.

[/quote]

Kyllä niitä harjotteluita on hurjasti nytkin yliopistotason opettajakoulutuksessa. Kaikki saavat takuuvarmasti käytännön opetusta niin paljon että korvista tulee ulos. Lastentarhaopettajapuolella (harjoitteluiden lisäksi) myös varsinaisiin koulussa käytäviin opintoihin kuuluu yhteistyötä päiväkotien kanssa, ja käytännön harjoittelua tulee ihan normaalikursseissakin.

T.  Luokaope, jolla myös lto pätevyys

[/quote]

Yritin puolustaa opettajakoulutuksen pitämistä maisteritasoisena, koska heiltä odotetaan hyvinkin valmista osaamista. En ymmärtänyt oletko siis eri mieltä vai miten, mutta kyllä mielestäni opettajakoulutukseen kohdistuu niin paljon enemmän odotuksia nykyään, että esimerkiksi opistotasoinen koulutus ei riittäisi. Tosin kentällä olevat opettajat sen varmaan tietävät paremmin.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:06"]

Jotenkin on vaikea ymmärtää tätä ruikutusta. Opiskelin itse 1980-luvulla, jolloin opintotuki on selvästi nykyistä alhaisempi ja opintolainan ottaminen oli itsestään selvää. Kun valmistuin viiden vuoden opiskelun jälkeen, minulla oli opintolainaa 63000 markkaa. Se vastasi 7,5 kuukauden DI:n bruttopalkkaa ensimmäisessä työpaikassani. Opintolainan korko nousi aika pian valmistumiseni jälkeen yli 10 prosenttiin. Silti ei tullut mieleenikään valittaa. Päinvastoin, olin onnellinen siitä, että minulla oli mahdollisuus opiskella haluamaani alaa, vaikka vanhempani eivät pystyneet millään tavalla rahoittamaan opintojani. En todellakaan voinut kuvitella, että olisin edes hätätilassa voinut pyytää rahaa vanhemmiltani, sillä heillä ei vain kerta kaikkiaan ollut sitä.

Ja toisin kuin joku väitti, niin työpaikan saaminen ei ollut todellakaan itsestään selvää. Moni kaverini valmistui juuri 1990-luvun alun lamaan ja joutui etsimään töitä pitkään.

[/quote]

90-luvun lama meni nopeasti ohi ja kohteli korkeakoulutettuja aika paljon hellemmällä kädellä. Sen lisäksi töitä saaneiden palkat ja ysärillä hankitun omaisuuden arvo nousi huomattavasti 2000-luvun alussa. Nyt työttömäksi valmistuneilla ei ole mitään takeita että saavat töitä koskaan.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 17:06"]Jotenkin on vaikea ymmärtää tätä ruikutusta. Opiskelin itse 1980-luvulla, jolloin opintotuki on selvästi nykyistä alhaisempi ja opintolainan ottaminen oli itsestään selvää. Kun valmistuin viiden vuoden opiskelun jälkeen, minulla oli opintolainaa 63000 markkaa. Se vastasi 7,5 kuukauden DI:n bruttopalkkaa ensimmäisessä työpaikassani. Opintolainan korko nousi aika pian valmistumiseni jälkeen yli 10 prosenttiin. Silti ei tullut mieleenikään valittaa. Päinvastoin, olin onnellinen siitä, että minulla oli mahdollisuus opiskella haluamaani alaa, vaikka vanhempani eivät pystyneet millään tavalla rahoittamaan opintojani. En todellakaan voinut kuvitella, että olisin edes hätätilassa voinut pyytää rahaa vanhemmiltani, sillä heillä ei vain kerta kaikkiaan ollut sitä.

Ja toisin kuin joku väitti, niin työpaikan saaminen ei ollut todellakaan itsestään selvää. Moni kaverini valmistui juuri 1990-luvun alun lamaan ja joutui etsimään töitä pitkään.
[/quote]

Vaikka lainapainotteisuutta vastustan niin olen samaa mieltä että "ei oo töitä" on huono argumentti asiasta puhuttaessa koska a) akateeminen työttömyys on suhteellisen alhaista (6,5% vs. 11,5%) ja b) keskipalkka on suhteellisen hyvä.

Sen sijaan olen sitä mieltä että YHDENKÄÄN hyvinvointivaltiossa elävän ei tulisi joutua ottamaan lainaa saadakseen ruokaa pöytään.

Käsittämätön linjaus taas. Opintoraha on nyt jo todella, todella pieni. Tuskin sitten menee minun lapseni ainakaan yliopistoon.