Kylpyhuoneen lattialämmitys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Yhdessä asunnossa missä olin hetken, ei ollut lattialämmitystä kylppärissä. Oli kyllä ikävän tuntuista astella jääkylmällä lattialla, sekä sellainen nihkeä tunnelma, että hieman tunkkainen ilman. Puhumattakaan siitä sokeritoukka-armeijasta.... 😅😂

Mulla oli rikki se termostaatti kotelo, josta lattialämmitystä säädetään. Huuti kokoajan täysillä. Silloin varmaan sähkö kelpaa. Varmaan käynyt siinä rivarissa sama. Ei se paljoa puolella teholla sähköä vie.

Kuuluu olla aina päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Ai jaa. Kun meillä tehtiin remonttia, remonttimiehet kertoivat, että oikeastaan kaikissa 70- ja 80-luvun asunnoissa on märkätiloissa kosteusvaurioita, koska silloin ei osattu tehdä kunnollisia kosteuseristeitä, mutta itse talot rakennettiin aika tiiviiksi.

Jos se olisi ongelma olisi se isoissa otsikoissa ja oikeussalit täynnä korvausjuttuja.

Millaisista asioista tarkalleen ottaen noita korvauksia oikeussaleista asti haettaisiin? Mulle tämä on kyllä ihan tuttu ongelma, vaikkei otsikoissa olekaan, mutta nyt, kun 70-luvun talot on tulleet muotiin, niiden kosteusongelmista on kirjoiteltu kyllä myös lehdissä.

Tässä pari ensimmäistä tulosta, kun hakee 70-luvun talot:

https://www.apu.fi/artikkelit/70-luvun-talot-nyt-muotia-nama-riskiraken…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008459711.html

Ja kun hakee 70-luvun talot, ensimmäinen sana, jota Google tarjoaa, on home.

Ilmanvaihto on tärkeämpi kuin lattialämmitys ja veden höyrystäminen ilmaan. Jos ilmanvaihto ei toimi ei kosteus pääse pois. Silloin lämpimän ilman kohonnut ilmanpaine alkaa työntämään kosteaa ilmaa rakenteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Ai jaa. Kun meillä tehtiin remonttia, remonttimiehet kertoivat, että oikeastaan kaikissa 70- ja 80-luvun asunnoissa on märkätiloissa kosteusvaurioita, koska silloin ei osattu tehdä kunnollisia kosteuseristeitä, mutta itse talot rakennettiin aika tiiviiksi.

Näin on. Meillä kun tehtiin remontti niin piikattiin lattia pois ja vaihdettiin rakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Eipä ole tullut vastaan 50-luvun kylppäreitä, etteikö niitä olisi ainakin kertaalleen saneerattu. Noin muuten harva erottaa homepilkut likapilkuista.

Vierailija kirjoitti:

Taidan siis takoa järkeä miehelle päähän tässä asiassa. Muutettiin siis reilu viikko sitten tähän. Olen lapsen kanssa kotona ja olen päivisin pitänyt lattialämmitystä päällä.

Ap

Ja se, että sitä renkataan päälle-pois on vielä kalliipaa kuin tasainen matala lämpö koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Niissä on ihan seinäpatterit ja mahdollisesti ikkuna tuuletusta varten. 

Uudessa kerrostalossa kylppärin lattialämmitys on aina päällä (peruslämpö), oli huoneistossa olevat katkaisijat missä asennossa tahansa.

Suihkun jälkeen on hyvä laittaa napista mukavuuslämpö päälle, kuivuu lattia nopsemmin.

Juuri siksi, ettei joku uuno nuukuuksissaan sammuta sitä.

Kävin taannoin katsomassa uudehkoa kwerrostaloasuntoa. Muualla asunnossa oli kaukolämmöllä patteri lämmitys. Kylppärissä (joka asunnon kokoon nähden tosi iso) oli sähköinen lattialämmitys ja se tietysti meni käyttösähkölaskuun. Huvitti, että myynti/vuokrausinfossa ei tästä mainittu mitään. Että asukas maksaa lähes puolet (40 neliön asunto) lkämmityksestä omasta pussistaan. Ellei maksa niin tietysti kyllpääri homehtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Ai jaa. Kun meillä tehtiin remonttia, remonttimiehet kertoivat, että oikeastaan kaikissa 70- ja 80-luvun asunnoissa on märkätiloissa kosteusvaurioita, koska silloin ei osattu tehdä kunnollisia kosteuseristeitä, mutta itse talot rakennettiin aika tiiviiksi.

Jos se olisi ongelma olisi se isoissa otsikoissa ja oikeussalit täynnä korvausjuttuja.

Millaisista asioista tarkalleen ottaen noita korvauksia oikeussaleista asti haettaisiin? Mulle tämä on kyllä ihan tuttu ongelma, vaikkei otsikoissa olekaan, mutta nyt, kun 70-luvun talot on tulleet muotiin, niiden kosteusongelmista on kirjoiteltu kyllä myös lehdissä.

Tässä pari ensimmäistä tulosta, kun hakee 70-luvun talot:

https://www.apu.fi/artikkelit/70-luvun-talot-nyt-muotia-nama-riskiraken…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008459711.html

Ja kun hakee 70-luvun talot, ensimmäinen sana, jota Google tarjoaa, on home.

Mutta 2020-luvulla on turha lähteä oikeuteen 1970-luvun riskirakentamisesta johtuvista homeongelmista, kun eivät olleet edes vastoin rakennusmääräyksiä siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kosteusvaurion kylppäriin, kannattaa pitää lattialämmitystä pois. Eli joo, meillä on aina ll päällä kylppärissä.

Suurimmassa osassa 50-80 luvun kaupunkiasuntoja ei ole kylpyhuoneesa latialämmitystä eikä hometta.

Ai jaa. Kun meillä tehtiin remonttia, remonttimiehet kertoivat, että oikeastaan kaikissa 70- ja 80-luvun asunnoissa on märkätiloissa kosteusvaurioita, koska silloin ei osattu tehdä kunnollisia kosteuseristeitä, mutta itse talot rakennettiin aika tiiviiksi.

Jos se olisi ongelma olisi se isoissa otsikoissa ja oikeussalit täynnä korvausjuttuja.

Miksi olisi? Ne on tehnyt sen aikaisten rakennusmääräysten mukaisesti vastoin parempaa tietoa asiasta. Ei huono rakennustapa itsessään ole korvausperuste. Onhan Suomessa paljon matalia sokkeleita, salaojat puuttuvat, tehdään räystäättömiä tasakattoja jne. Sitä paitsi rakennuttajan 10-vuotisvastuun jälkeen on erittäin vaikeaa saada korvauksia oikeudessa, vaikka löytyisi mitä vikoja.

Miten ihmiset, joilla ei ole mitään ymmärrystä rakennusteknisistä asioista, viitsii jakaa mielipiteitään tietona. Kannattaa ottaa asioista selvää ja sen jälkeen alkaa kertoa asioista. Vai ilmanpaine painaa kosteuden rakenteisiin... tämä nyt vaan oli paras tällä kertaa.

Oletko AP Helenin asiakas? Niiden nettipalvlusta näkee kulutuksen vuorokausitasolla. Kokeile siis yksi päivä lämmityksen kanssa ja toinen ilman. Ja sitten vertaa lukuja 👌.

Vierailija kirjoitti:

Ilmanvaihto on tärkeämpi kuin lattialämmitys ja veden höyrystäminen ilmaan. Jos ilmanvaihto ei toimi ei kosteus pääse pois. Silloin lämpimän ilman kohonnut ilmanpaine alkaa työntämään kosteaa ilmaa rakenteisiin.

Ilmanvaihto auttaa asiaa. Vaan kun moni on tukkinut korvausilmaventtiilit muista huoneista ja kylppärin ovi on niin tiivis, ettei sinne tule korvausilmaa. Ei poistokaan silloin juuri vedä.

Jos ei käy suihkussa, niin ei kai sinne mitään kosteusvauriotakaan voi tulla joten pidän pois päältä ja laitan vuorokauden ajaksi päälle silloin harvoin kun vedellä lutraan.

Siis mistä sen muka pystyy säätämään? Mulla on koko kämpässä joku tuollainen lämmitys ja seinässä sellainen neliönmallinen "laite" jossa kierrettävä säädin. Mutta vaikuttaako se myös kylpyhuoneeseen? Mulla se on maksimilämmöllä ja silti kylmä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei käy suihkussa, niin ei kai sinne mitään kosteusvauriotakaan voi tulla joten pidän pois päältä ja laitan vuorokauden ajaksi päälle silloin harvoin kun vedellä lutraan.

Lapsiperhe, mitä luulet käykö siellä kukaan koskaan suihkussa? Ja kerrostalokämppä eli toi on todennäköisesti se ainoa suihku koko asunnossa. 

Varmasti tulee nousu. Katso sähkönkulutustasi niin hyppäys tulee jo aamulla kun laitat kahvin tai vedenkeittimen päälle. Kannattaa siis mennä baariin kahville ja antaa kylppärin homehtua. Pääasia että sähköä säästyy.

Vierailija kirjoitti:

Lämpö laajentaa ja sekin voi rikkoa paikat esim vesieristeen jos kokoajan sammutat ja pistät päälle.

Mulla ei ole lattialämmitystä. Sähköisen mukavuus lämmityksen remontoijat kertoivat olevan vain pelkkää mukavuutta varten ja että vesieriste pysäyttää kosteuden. En sitten laittanut kerrostaloon. Remontista aikaa 11 vuotta ja ei ole kyllä hometta tai ongelmia ollut.

Kun on hyvä ilmanvaihto, niin ei se honehtumisriski suuri ole. Mutta sitten kun ryhdytään säästämään pitämällä ilmanvaihtoa pois päältä, että ei mene lämmöt harakoille, niin kohta on hometta kylppärissä ja muuallakin.

Pari sukulaistani homehduttivat uudet talonsa kun pitivät pesutilojen lattialämmöt pois ja ilmanvaihto päällä vain ruuan laiton aikana, jos silloinkaan. Vesi valui ikkunapintoja ja haukkuivat, miten paskat talot heille on myyty.

Ei mennyt millään jakeluun, että talot homehtuivat heidän oman nuukuutensa takia.

Kerrostaloissakin on hyvin yleistä, että korvauilmaventtiilit on teipattu umpeen ja poistoilmaventtiilejä ei ole koskaan asukkaan toimesta putsattu, jolloin ne ovat rasvasta ja pölystä tukossa. Haju asunnoissa sen mukainen.