Kaipaan takaisin 2000-luvun alkuun, muita?
Kaipaan mm. näitä asioita 2000-luvun alusta:
Nokia 33310, jonka akku kesti monta päivää, ja jota oikeasti käytettiin vain soittamiseen/tekstaamiseen.
Ihmiset juttelivat enemmän toisilleen esim. harrastuspaikoissa tai muuten vain, kun ei voinut paeta niska kyyryssä puhelinskrollaamiseen.
Tietokoneet ja puhelimet eivät vaatineet jatkuvia päivityksiä, uusia osia, tai jopa uusien laitteiden hankkimisia, kun kestivät pitkään. Joka paikkaan ei tarvinnut lukuisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja muistettavaksi. Ylipäätään laitteet olivat kestäviä ja toiminnoiltaan yksinkertaisia.
Ei ollut somea, eikä vaadittu koko ajan läsnäoloa tai tavoitettavissa olemista. Ei ollut epätervettä somevertailua.
Ostoskeskuksissa oli enemmän vaihtelevuutta liikkeissä, nykyisissä ostoskeskuksissa ei ole mitään kiinnostavaa, kun joka ikisessä paikassa on ne samat Cubusit, Kappahlit ja Lindexit samoine huonolaatuisine vaatteineen. Vaatteet, laukut ja kengät olivat ylipäätään kivemman näköisiä kuin nykyään.
Ostoksia oli mukavampi tehdä, kun joka paikassa ei hyökännyt DNA-myyjät kimppuun "onko liittymäasiat kunnossa?"-kysymyksineen. Vaatekaupoissa myyjät ei jatkuvasti ahdistelleet "Voinko olla avuksi? Kiva tuo kukkakuosi tuossa paidassa, eikö niin? Onkos teillä meidän klubikorttia?"-kysymyksineen.
Lentokentillä, juna-asemilla yms. yleisissä paikoissa sai useammin asioida ihmisten kanssa, kun nykyään lähtökohta taitaa olla paikassa kuin paikassa, että asioidaan jonkin laitteen ja puhelimen kanssa.
Geisha-suklaa maistui paremmalta, kun siinä oli palmuöljyn sijaan oikeaa kaakaovoita.
Rahan ostovoima oli paljon parempi, silloisilla palkoilla eli leveämmin kuin nykyään.
Huoh. Entinen ei koskaan palaa.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nykyiset housut on ihan kamalia monilla. Sellaiset korkeavyötäröiset tiukat mustat farkut, jotka monella muodostaa ikävän makkaran siihen alamahalle.
Samaa mieltä, minä en mahan yli meneviä housuja jalkaani laita, matalavyötäröiset ovat paljon mukavammat päällä.
Oli minullakin nuorempana mutta nykyään en voi koska makkarat tulee näkyviin.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan yleisesti aikaa ennen älypuhelimia, somea jne. Niistä on hyötyä, mutta mielestäni kuitenkin enemmän haittaa. Elämä tuntuu tyhjemmältä ja merkityksettömämmältä kuin ennen. Ikään kuin ns. oikea maailma ei olisi enää mitään, kun kaikki on netissä. Mitään ei tarvitse enää osata tai muistaa ulkoa, koska kaiken voi tarkistaa milloin vain puhelimesta. Koulukirjat ja aikakauslehdet ovat täynnä kuvia ja pieniä tekstikenttiä, koska ihmiset eivät enää pysty keskittymään pitkään tekstiin. Eniten surettaa se, että nuorimmat eivät tiedä muusta. Miksi he haluaisivatkaan irti kännykkäriippuvuudestaan, kun eivät voi ymmärtää sen haitallisuutta?
Elämä muuttui jo tyhjäksi ja merkityksettömäksi jo silloin kun kirjoitettu teksti keksittiin. Kuvittelepa kuinka rikasta ja sosiaalista elämä on ollut kun tietoa on pitänyt levittää ja tallentaa vain tarinankerronnalla. Hyppy kirjoitetusta tekstistä sosiaaliseen mediaan on ollut enää vain hienosäätöä.
Kaipaan,nyt huomaan miten moni asia oli paremmin varsinkin kun oli vapaus ja ei puututtu yksityisihmisten elämiin!
Vierailija kirjoitti:
mie kaipoon 1910 -luvulle. Silloin oli Titaniccikin ja semmosta laivoo uottako nähäneet
Mie matkustin siinä joten tuttu on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anytimen meikit, Anttila, Seppälä ja Tiimari ❤️
Anttila ja Kodin1 oli kyllä parhautta. Samaten Itiksen pienet yksityisyrittäjien vaate- ja laukkukaupat. Itiksessä oli myös aikoinaan sellainen vaatekauppa kuin River, se oli hyvä. Ostin sieltä paljon vaatteita.
Muistaakseni oli Balena-merkkinen kotimainen vaatevalmistaja , kaipaan niitä tuotteita . Myytiin paikallisessa vaateliikkeessä , kestäviä ja kauniita malleja .
"Tietokoneet ja puhelimet eivät vaatineet jatkuvia päivityksiä". Muistan miten tietokoneen päivitys kesti ikuisuuksia silloin kuin se oli tehtävä. Muutenkin netti tökki ja hidasteli jatkuvasti (Tampereen keskustan lähelläkin). Yhteydet eivät toimineet vielä lähellekään kaikkialla. Kun soitti palveluntarjoajan tukeen, sai jonottaa helposti kolme varttia. En kaipaa sellaista takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nykyiset housut on ihan kamalia monilla. Sellaiset korkeavyötäröiset tiukat mustat farkut, jotka monella muodostaa ikävän makkaran siihen alamahalle.
Samaa mieltä, minä en mahan yli meneviä housuja jalkaani laita, matalavyötäröiset ovat paljon mukavammat päällä.
Oli minullakin nuorempana mutta nykyään en voi koska makkarat tulee näkyviin.
Oot varmasti kaunis vieläkin, mitä muutamasta makkarasta! Korkeavyötäröisistä pitää ottaa kokoa isommat, tyttö käyttää myös noita.
Oli kyllä hienoa aikaa olla tuolloin teini! Kaikki oli vielä niin vanhanaikaista, mutta silti elettiin jo ”niin modernia” aikakautta.
Menisin vielä tuostakin 20 vuotta taaksepäin 1980-luvun alkuun.
Yleensä ihmiset kaipaavat aikaa, mitä elivät teini-ikäisinä vuosikymmenestä riippumatta. Asuttiin vielä turvallisesti vanhempien huostassa ilman suuria murheita taloudesta sun muusta. Kaikki oli uutta ja jännää, sekä oma identiteetti muodostui. Musiikki, vaatteet, kaverit, harrastukset jne.
No joo, tuli tehtyä muutama väärä valinta tuohon aikaan, niin voisihan ne korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan joo mutta tiedostan sen kaipuun olevan aika pitkälti nostalgiaa. Oikeasti tänä päivänä moni asia on paljon paremmin kuin silloin.
No mikä esimerkiksi nyt on paremmin kuin silloin? Palvelut on sellaiset, ettei tarvitse poistua kotoa vaikka 6 kuukauteen?
Esim. syöpähoidot ovat nykyisin paljon tehokkaampia kuin silloin.
ELäisin mieluusti kasaria, ysäriä ja vielä nollarin vaihdetta uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Menisin vielä tuostakin 20 vuotta taaksepäin 1980-luvun alkuun.
Olen syntynyt 80-luvulla, joten en juurikaan tiedä millaista elämää silloin oli muuta kuin mitä olen kuullut. Mielikuva on, että silloin elettiin nousukautta, töitä oli runsain määrin tarjolla. Vanhempia kun kuuntelee, niin he tuntuivat vaan pitävän hauskaa silloin. Kavereita nähtiin ja yhdessä hengattiin kaiken aikaa. Ei ollut maailmantuskaa ilmastoasioista tai joka asia kiellettyä. Musiikkikin oli huippuhyvää. Katselin jotain youtube-videota, missä oli kuvattu Amerikassa koulu- ja college-elämää jostain 50-luvulta tähän päivään joka vuosikymmenenä, niin kiinnitin huomiota siihen, että sieltä 50-luvulta 90-luvulle nuorten elämä oli täynnä sosiaalisia rientoja, iloa ja hauskuutta. Sitten tapahtui jotain, ja alkoi laskusuunta. 2010-luvulla tultaessa kuvaavat nuoret vain istuivat jossain nurkassa vakavina pää kumarassa tuijottamassa omiin puhelimiinsa. Tosi surullista. Ero oli niin silminnähtävä.
Olihan se ihanaa aikaa. Tuore avioliitto ja lapset pieniä. Ehkä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin vielä tuostakin 20 vuotta taaksepäin 1980-luvun alkuun.
Olen syntynyt 80-luvulla, joten en juurikaan tiedä millaista elämää silloin oli muuta kuin mitä olen kuullut. Mielikuva on, että silloin elettiin nousukautta, töitä oli runsain määrin tarjolla. Vanhempia kun kuuntelee, niin he tuntuivat vaan pitävän hauskaa silloin. Kavereita nähtiin ja yhdessä hengattiin kaiken aikaa. Ei ollut maailmantuskaa ilmastoasioista tai joka asia kiellettyä. Musiikkikin oli huippuhyvää. Katselin jotain youtube-videota, missä oli kuvattu Amerikassa koulu- ja college-elämää jostain 50-luvulta tähän päivään joka vuosikymmenenä, niin kiinnitin huomiota siihen, että sieltä 50-luvulta 90-luvulle nuorten elämä oli täynnä sosiaalisia rientoja, iloa ja hauskuutta. Sitten tapahtui jotain, ja alkoi laskusuunta. 2010-luvulla tultaessa kuvaavat nuoret vain istuivat jossain nurkassa vakavina pää kumarassa tuijottamassa omiin puhelimiinsa. Tosi surullista. Ero oli niin silminnähtävä.
Vanhat elähtäneet mummelit nostalgisoimassa nuoruuttansa. Ei mitään uutta auringon alla.
Näköharha kirjoitti:
Yleensä ihmiset kaipaavat aikaa, mitä elivät teini-ikäisinä vuosikymmenestä riippumatta. Asuttiin vielä turvallisesti vanhempien huostassa ilman suuria murheita taloudesta sun muusta. Kaikki oli uutta ja jännää, sekä oma identiteetti muodostui. Musiikki, vaatteet, kaverit, harrastukset jne.
Totta tämä, mutta jotkut asiat ovat kyllä muuttuneet hankalammiksi, esim. nuorison vapaus liikkua ja tehdä hölmöyksiä ja pikkurötöksiä yms. Kaikesta jää kiinni ja kaikki on rajatumpaa ja valvotumpaa nykyään. Totta kai silti nuorisolla on omat juttunsa ja he tulevat myös kaipaamaan myöhemmin omaa aikaansa. Mutta tietynlainen ”sekoilu” nuorena on ainakin itselläni osa identiteettiäni ja auttanut myös kasvamaan aikuiseksi. Mene ja tiedä.
Kunhan spekuloin ..heh.
Vierailija kirjoitti:
"Tietokoneet ja puhelimet eivät vaatineet jatkuvia päivityksiä". Muistan miten tietokoneen päivitys kesti ikuisuuksia silloin kuin se oli tehtävä. Muutenkin netti tökki ja hidasteli jatkuvasti (Tampereen keskustan lähelläkin). Yhteydet eivät toimineet vielä lähellekään kaikkialla. Kun soitti palveluntarjoajan tukeen, sai jonottaa helposti kolme varttia. En kaipaa sellaista takaisin.
Jep ja jotain sovellusten päivityspaketteja piti itse etsiä ja latailla internetistä. Nythän kaikki päivittyvät käytännössä itsestään.
Salasanoja ja käyttäjätunnuksia oli myös 2000-luvun alussa. Ihmisillä oli ehkä vähemmän digitaalisia palveluja käytössään kuin nyt, mutta kyllähän niitä perusnettikäyttäjällä oli jo haitaksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin vielä tuostakin 20 vuotta taaksepäin 1980-luvun alkuun.
Olen syntynyt 80-luvulla, joten en juurikaan tiedä millaista elämää silloin oli muuta kuin mitä olen kuullut. Mielikuva on, että silloin elettiin nousukautta, töitä oli runsain määrin tarjolla. Vanhempia kun kuuntelee, niin he tuntuivat vaan pitävän hauskaa silloin. Kavereita nähtiin ja yhdessä hengattiin kaiken aikaa. Ei ollut maailmantuskaa ilmastoasioista tai joka asia kiellettyä. Musiikkikin oli huippuhyvää. Katselin jotain youtube-videota, missä oli kuvattu Amerikassa koulu- ja college-elämää jostain 50-luvulta tähän päivään joka vuosikymmenenä, niin kiinnitin huomiota siihen, että sieltä 50-luvulta 90-luvulle nuorten elämä oli täynnä sosiaalisia rientoja, iloa ja hauskuutta. Sitten tapahtui jotain, ja alkoi laskusuunta. 2010-luvulla tultaessa kuvaavat nuoret vain istuivat jossain nurkassa vakavina pää kumarassa tuijottamassa omiin puhelimiinsa. Tosi surullista. Ero oli niin silminnähtävä.
Elähtäneistä kaukana. Vieläkin katsoo nuoret miehet perään !Inhottavaa halveksintaa sinulta.
Vanhat elähtäneet mummelit nostalgisoimassa nuoruuttansa. Ei mitään uutta auringon alla.
No minä kaipaan just sitä ysärin ja milleniumin vaihdetta. Musiikkia, jopa pukeutumistyyliä. Irccaaminen, irc-galleria oli vasta tulossa. Ei ollut niin pinnallista eikä mitään someinfluencer-elämää