Tiedätkö sen tunteen kun huomaat olevasi näkymätön?

Kun menet istumaan ruokalautasesi kanssa täyteen pöytään muita myöhemmin. Minuutti ja koko lauma nousee ja lähtee pöydästä saatuaan syötyä. Kun tulet kahvihuoneeseen hiukan myöhässä, sama juttu.
Kun menet baarissa istumaan pöytään joka on täynnä. Eipä aikaakaan kun huomaat istuvasi yksin.
Tajuaako nämä ihmiset edes miten toimivat? Jo kuollut äitini sanoi joskus, että menee hän miten isoon porukkaan vaan, hän on aina yksin.
Nyt olen huomannut historian toistavan itseään kun olen jälleen kerran yksin.
Mikä kumma joissain ihmisissä on, kun vetävät seuraa puoleensa kuin kärpäspaperi. Minun juttusilleni ei tule koskaan kukaan
En osaa tilannekomiikkaa ja jos joskus keksin jonkun mielestäni hyvän jutun, on tilanne jo ohi.
Tämä nousi taas tänään mieleeni kun olin kahviseuraa vailla töissä.