***Ensikoiden keskiviikko***

heräsin just lähes kolmen tunnin päikkäreiltä. Ihan tuskainen päivä töissä ku aamusta iltaan väsytti! En kyllä sit millään halua saikulle jäädä, mut jossain vaiheessa on pakko katsoa peiliin ja pohtia, vaikuttaako tää väsymys jo työn jälkeen...ei oo kiva jos tulee kömmähdyksiä ja viattomat ihmiset joutuu kärsimään.



Oon vieläkin ihan unenpöpperössä, mut jonkun ehdottamaan treffipäivään kommentoin, että 21.10. sopis mulle! Sillon 22.10. mulla on helmikuisten yhteisön kans tapaaminen, joten olis varsinainen nettitreffiviikonloppu :)



Mies on jo kotona, iihaanaaa!!! Kovasti oli tykännyt uudesta kodista, ja kertoi odottavansa mua sinne malttamattomana :) Tässä välissä onkin nyt hyvä sauma kiittää teitä rakkaat Enskaystäväiset kaikesta tsemppauksesta näinä minun 5,5 piinaviikkojen aikana! Jokainen kiltti lause ja rohkaiseva sana on tuntunut sydämessä asti tosi hyvältä! (no ni, nyt tuli poru)



Tässä vireystilassa ei nyt valitettavasti pysty enempiä kommentoimaan/kirjoittelemaan - palaan takaisin paremmalla jaksamisella!



Makkara 21+2

Vissiin viikonlopun ja eilisen " rehkimiset" vaikuttaa, kun koko ajan maha on kovana. Onneks ei satu, vähän ilkeelle vaan tuntuu kun pitää saada selkä suoraksi. En kyllä enää yhtään ihmettele, miks synnytysvalmennuksessa muistutettiin sata kertaa, että selkä pitää sit laittaa pyöreeks ponnistaessa. Kyllä supparin aikana tekee mieli antaa kohdulle tilaa pikeemmin ku rutistaa itseensä kasaan.



Ihan alkuun kysyn burdelta, et sähän sait synnyttää seisten? Olikos täällä muita, jotka oli TAYSissa " saaneet" valita muun kuin sänkysynnytyksen? Meille kun kätilö valmennuksessa sanoi, että mielellään ei ensikertalaisena olla jakkaralla ponnistusvaiheessa, kun se on niin vaikea kätilölle. Mä ymmärrän kyllä, että niiden pitää pystyä tekemään työnsä, mutta haluan sitä pystympää asentoa kokeilla ainakin ennen varsinaista ponnistusta. Pystyssä en varmastikaan pysty olemaan, mulla ei oo tarpeeks vahvat jalat. Mutta se kontillaan olo kuulosti aika kivalta, kun siinä sais ehkä selkää liikuteltua paremmin. Mullahan on siis tää selkäkipukammo...



poppikselle tulee tyttö! Ja opelle! Jee! Tuliskohan meillekin?? Pääsis ostaan niitä vaaleanpunaisia bambihörhelömekkoja... (You wish!)



laralein mahavaivoihin voisin ehdottaa mate-teetä - mulla ainakin tuntuu vaikuttavan puolen tunnin sisällä... sen pitäis kyllä pikemminkin vaikuttaa nesteaineenvaihduntaan, mutta niin vaan saan juosta pytylle ihan muille asioille. Eipä siinä, ihan kiva sekin. :) odottava nainen iloitsee pienistäkin asioista!



Toivotaan nyt, ettei larskun vauva rupee syntymään ennen arviota. Tai jos rupee, niin mahtuis sit ees alakautta.



mykis, mä just eilen sanoin miehelle, et kun pari viikkoa menee, niin se saa taas sitä mitä haluaa niin paljon ku haluaa ja nyt sit joku menee tollasen tutkimuksen tekemään... en taida uskaltaa enää perua lupauksia... :)



Annikan vuokralainen se vaan on piilossa vaatekaapissa. Höh.



AA:lle ja merihepalle voisin vinkata, et toi Ikean Diktad-hoitopöytä on musta monia muita malleja korkeempi ja vakaakin, kun on massiivipuuta eikä lastulevyä. Se oli meillä yks valintaperuste, kun pitkiä ollaan täälläkin.



Ja kääntymisestä - meillä ainakin vielä pari-kolme viikkoa sitten heiteltiin kuperkeikkoja ja potkut sateli vuorotellen ylös ja alas. Tai sit kylkiin.



ope, mä nimenomaan mielelläni kävisin kurkkaamassa kaveria, kun kokoarviota ei ole tehty rakenneultran jälkeen. Ja se oli ennen juhannusta! Sillon mentiin vielä lähellä keskikäyrää ja nyt ollaankin ihan omilla käyrillä. Mutta tosiaan se sf-mitta ei oo kauhean varma mittari, neuvolatäti sanoi, että hänestä tuntuu ihan normaalin kokoiselle. Mitä se sit ikinä tarkottaakaan. Enkä mä pistäis pahakseni, vaikka sen sukupuolen saisin tietää minäkin ennen synnytystä... ei sillä pitäis olla mitään väliä, mutta silti mietin jatkuvasti asiaa! Mutta pidän peukkuja, että sullekaan ei tule sitä myrkytystä.



voi että cactus, kun mä muistan vielä kun Santerikin oli vaan 5,5 cm pitkä... ja sit sen 8 ja sit lisää ja lisää... niin ne vaan kasvaa, vaikka kuinka ei uskois!



bejbi, mä luulen et tuo ylimääräinen ultra liittyy nimenomaan synnytystapa-arvioon. Mun piti oikein tarkistaa, et mikä mun sf-mitta oli noilla viikoilla ja eihän se tosiaan vielä noin iso ollut (rv 30+6 oli 28 cm) ja silti nyt mennään jo 35 cm:ssä. Se voi siis sulla vaikka kasvaa hitaammin jatkossa.



Auroralle tsemppiä päänsäryn kanssa! Se on inhaa...



Viiperon neuvolatiedot vaikutti niin oppikirjamaisilta, että mulle tuli oikein kademieli! Paitsi tietty tuo perätila on aika ikävä, jos Kaapo siihen nyt jämähtää.



iida-linnea, treffeille mukaan vaan vaikka maha olis vielä piilossa. Kyllä sä silti raskaana olet! Mustahan nyt ei enää treffeille ole, etenkään pääkaupunkiseudulle, kun tarttisin niitä pikkupäikkäreitä vähän liikaa...



Mut joo, nyt täytyy lähteä salille tyhjentämään vuokrakaappi, kun se on unohtunut. Huomenna on taas edessä uus lorvailupäivä...



-Osse ja Santeri rv 35+0

et mä en edelleenkään tajua, miten sä ton teet! Mä olisin lähteny heti kohti yhteistä kotia miestä tapaamaan ja ajellu sit silmät ristissä takas... ei ehkä viisas idea, mutta eipä musta kyllä olis tohon 5,5 viikon eroonkaan olis ollut!

Tulin myöskin vierailemaan tuolta vauva-enskojen puolelta, vaateasioista olitte täällä keskustelleet. Meidän poika on kasvanut hirmuista vauhtia, ja pienet vaatteet jäi kyllä hetkessä pieniksi. Kolmessa kuukaudessa pituutta oli tullut syntymäpituuteen jo 15 cm, joten eihän tuo kummakaan lie ollut. Täällä oli keskusteltu noista ulkomaisista kokoluokista, esim 0-3 kk ja 3-6 kk. Toki vauvat on erilaisia, mutta meidän pojalla oli muutama tuollainen vaate, 0-3 kk vaate oli pieni jo 6 viikon iässä. Ei siis lähimainkaan tuonne kolmeen kuukauteen asti mahtunut. Mutta tosiaan, vauvan kasvutapahan siihen vaikuttaa, toinen vauva voi alkuun hukkua tuohon vaatteeseen ja se on sopiva vasta lähellä kolmea kuukautta tai toisin päin. :)



Sitten noista suomalaisista kokoluokista. 50 cm vaatteita ei meillä voitu pitää kuin pari viikkoa. Bodeissa tuo koko olisi minusta ollut vähän " turha" , sillä kapeamallinen 56 cm body istui tosi hyvin jo vastasyntyneellä. Potkareissa ym. lahkeellisissa vaatteissa taas oli kiva käyttää ihan alkuun " hienosteluvaatteena" tuota 50 cm kokoa. Vauvan jalat kun on alkuun niin kippurassa, että niissä se iso vaate näyttää tosi isolta. Toki niitäkin voi käyttää, ja jalat saa paremmin pysymään lahkeessa, jos satsaa pariin kivaan sukkapariin. Sukat vain lahkeiden päälle, niin jalat pysyvät lahkeissa.



Meillä 56 cm vaatteet menivät ehkä 6-7 viikkoa (alle 2 kk), 62 cm vaatteet vajaa nelikuiseksi. Nyt poika on puolivuotias, ja 68 cm vaatteet alkavat olla kinttanoita, mutta osin vielä käytössä.



Äh, tämä vauva-arki näymmä laittaa keskeyttämään hommat kesken kaiken. Ei näemmä poika alkanutkaan unilleen, huuto kuuluu, täytyy mennä!



Kissankello

Hassua, että olen vasta tässä iltasella kirjoittelemassa kuulumisia. Aamupäivällä kurkkasin kyllä jo, mutten jaksanut vielä kirjoittaa. Edellisen yön huonot unet ja eilinen ilman päikkäreitä aiheuttivat sen, että tänään heräsin vasta puoli yhdentoista aikaan. Siinä hiukan kattelin telkkua ja leivoinkin vähän ja sitten olikin aika lähteä sinne lymfahoitoon. Voi kun se oli rentouttavaa ja ihanaa. Kyllä on vessassa juostu sen jälkeen ja jalat tuntuu kummasti kevyemmiltä. Varasin vielä rohkeasti yhden ajan kahden viikon päähän (viikkoa ennen la:a). Uskon meinaan, ettei vauva vielä silloin synny ja ettei turvotus ainakaan hellitä loppua kohti.



Vielä pitäis tiskata ja huomenna aamusta heti vähän imuroida, kun ystävä tulee huomenna päivällä kattoremonttia evakkoon. Ja huomenna onkin sitten se synnytysvideokerta perhevalmennuksessa. Eli bejpin kanssa nähdään siellä! Mahdetaankohan tunnistaa toisemme? =)



Poppiksella oli hienot ultrakuulumiset. Onnea tytöstä! Varmaan alkaa sielläkin pikkuhiljaa konkretisoitua tämä odotus...? =)



Cactuksella oli ollut pelottavia hetkiä. Onneksi tilanne on nyt hyvä!



Open tilannekin " rauhoittunut" . Hyvä, että seuraavat tarkasti! Ja onhan ainakin tekemistä näihin muuten niin pitkäveteisiin äippälomapäiviin... ;o)



Muuten vauvan kiinnittymisestä: meillä se terkkaharjoittelija viime viikolla sanoi, että vaavi ois jo kiinnittynyt. Mutta kyllä se tänään ainakin oli kääntynyt normaalista asennostaan tuosta vasemmalta kyljeltä ihan tohon oikeelle kyljelle. Eli ei ihan hirmuisen tiukasti ole ainakaan vielä lähtökuopissaan. Saa nähdä, koska niin käy.



Nyt kuitenkin tuonne tiskin kimppuun, että ennättää vielä suihkuun ennen Grayn anatomiaa. Hyvää yötä kaikille!



-Amy ja EkaVekara, rv 36+6

Pitkästä aikaa täällä kirjottelemassa. Oon yrittäny käydä kuitenkin lukemassa, mutta kirjottamaan en oo kerenny. Mä en tajuu mihin tää aika menee.. Ja toisekseen välillä on niin väsyny ettei jaksa tosta sohvalta liikkua mihinkään. Tänäänkin pitäis vielä töihin lähteä, saa nähä mitä näistä muutamasta yövuorosta tulee.



Uusille enskoille tervetuloa munkin puolesta :)



poppis oli käynyt ultrassa, pieni prinsessa siellä on tulossa :)



Oliko ajatuksena että pitäisitte treffit kaikkien enskojen kesken vai tietyllä alueella asuvat kokoontuis?



Mulla taitaa tulla näitä aika omanapaisia juttuja. Olo olis varmaan normaali mikäli toi mun maha olis kunnossa. Taitaa tää olla normaalia, mutta ei niin kivaa ku maha reagoi melkeen kaikkeen mitä syö niin tulemalla kipeeks. Niin ja kaikkea rasvasta mun tekee mieli.. iikk... mä paisun varmaan jätti suureks... Pari viikkoa pitää vielä odottaa sitä ekaa neuvolaa, sitten tietäis varmaan jo paremmin että onko tuolla elämää vai ei.. asia mietityttää, mutta taidan odotella sinne asti.



Pitää ruveta eväitä laitteleen, ja töihin lähtemään. Koitan keretä ahkerammin käydä täällä kirjottelemassa :)



-Sara-Maria rv 7+6-

Ei mitään hajua, milloin oon viimeksi käynyt täällä, mutta siitä on viikkoja!! Uusia nimiä oli taas tullut, ja vanhoja mennyt. :-) Sitä se täällä on. Onnea, Burde, ihan kamalasti!! Mä olin tänään äitiysjoogassa ja muistelin, kun sä kerroit kaikista aktiivisista raskausajan harrastuksistasi silloin joskus!! =)



Mä olen ollut töissä, asunut porukoilla ja ollut niin rättiväsynyt, ettei puhettakaan, että olisin jaksanut tänne näpytellä! Sori tämä hiljaisuus. Siinä muuten myös syy, miksi en sitten tullutkaan kovasti odottamaani syyskuun tapaamiseenkaan.



Meidän möttönen eli nyttemmin Pikku-L kasvaa kovaa vauhtia, niin kuin muidenkin meidän loppuvuoden synnyttäjien vauvelit! Mieletöntä, miten pitkällä " kaikki" jo on. Vastahan mäkin tänne tulin, ja Laralei ja AA ja Ope ja Poppis ja muut...



En osaa nyt äkkiseltään kamalasti kommentoida, mut eiköhän se taas tästä!



Haleja ja terkkuja kaikille!!



Ladie ja Pikku-L viikoilla 30+6

Mä jo kerkisin sua joskus taannoin huhuillakin, kun ei aikoihin ollu mitään kuulunut! Kiva kumminkin kuulla susta taas!



Ope