Miksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa kurssin arvosanaan?

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:45"]Mun mielestäni ihan naurettavaa, että pitää oikein näyttää kuuntelevansa. Ei kai sinne kouluun mennä mitään showta vetämään vaan opiskelemaan. Joku voi tarvita sen energian muuhunkin kuin siihen, että väsyneenä joka aamu 8 nyökkäilee eturivissä ja ilmeilee. Tuo vastavuoroisuuden opettelukin kuulostaa jo siltä niin kuin siellä opetettaisiin täysiä idiootteja, joilla ei ole normaaleja sosiaalisia lahjoja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kun kerran pitäisi täyden työviikon verran neljän vuoden ajan harjoitella, miten kuunnellaan kiinnostuneen oloisesti.
[/quote]

No tuo on vähän asennoitumiskysymys. Ei sellainen pieni vastavuoroisuus ja kiinnostuksen näyttäminen nyt niin hirveästi resursseja vie, varsinkaan kun siitä muodostuu tapa. Vähän avoimuutta peliin, siitä on enempi hyötyä elämässä kun naama norsunvitulla tai määrätietoisesti tyhjyyteen tuijottaen istumisesta. :D

Et voi saada kiitettävää, koska pärstäkerroin on iskostettu suomalaisessa opettajainkoulutuslaitoksessa opiskelleiden selkäytimeen.

Arvosana pitäisi perustua osaamiseen eli kotitehtävät, harkat,projektit ja kokeet, mutta se ei käy, koska se ei kerta kaikkiaan käy.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:57"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:45"]Mun mielestäni ihan naurettavaa, että pitää oikein näyttää kuuntelevansa. Ei kai sinne kouluun mennä mitään showta vetämään vaan opiskelemaan. Joku voi tarvita sen energian muuhunkin kuin siihen, että väsyneenä joka aamu 8 nyökkäilee eturivissä ja ilmeilee. Tuo vastavuoroisuuden opettelukin kuulostaa jo siltä niin kuin siellä opetettaisiin täysiä idiootteja, joilla ei ole normaaleja sosiaalisia lahjoja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kun kerran pitäisi täyden työviikon verran neljän vuoden ajan harjoitella, miten kuunnellaan kiinnostuneen oloisesti. [/quote] No tuo on vähän asennoitumiskysymys. Ei sellainen pieni vastavuoroisuus ja kiinnostuksen näyttäminen nyt niin hirveästi resursseja vie, varsinkaan kun siitä muodostuu tapa. Vähän avoimuutta peliin, siitä on enempi hyötyä elämässä kun naama norsunvitulla tai määrätietoisesti tyhjyyteen tuijottaen istumisesta. :D

[/quote]

Mitenhän ne yliopistossa opiskelevat raukat pärjäävät elämässään, kun luennoitsija ei edes nää massaluennolla takana istuvien naamoja.

Hmmm, olen amk opettaja ja meillä tuntiaktiivisuus on sitä, että osallistuu annettuihin tehtäviin aktiivisesti. Ryhmätyöt, harjoitukset jne. Eikai oppilaitoksissa tänäpäivänä enää opettajat luennoi, poislukien yliopistojen peruskurssien massaluennot?

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:24"]

Ei tuntiaktiivisuus ole pelkkää puhetta ja viittaamista. Voit olla aktiivinen myös muutoin, ihan vain kuuntelemalla kiinnostuneesti. :)

[/quote]

Katse pitää varmaan olla ylospäin. Leuka edessä ja silmät säihkyen. Hymy oikeassa kohtaa. Ehkä peukun kohottaminen ja ehkä viimeinen puheenvuoro ja "Puhuitte mukaansa tempaavasti . Jatkakaa samaan malliin ".

Terveisiä työelämästä. Jos on asiantuntijatyöhön kouluttautumassa, niin kyllä on oletus ja edellytys, että on kiinnostunut aiheesta ja kykenee siitä myös suullisesti keskustelemaan.

Ihan normaalit sosiaaliset taidot on esimerkiksi sitä, että kun toinen puhuu, niin katsoo päin eikä tuijottele seiniä tai kengänkärkiä. Toki tietysti luennolla voi ja pitääkin tehdä muistiinpanoja.

Mä kysyn nuorilta työhaastattelussa, että mitä itse haluaisit kysyä. Jos ei osaa mitään esittää, niin ei oöe riittävää uteliaisuutta tai tiedonjanoa asiantuntijatyöhön.

Vähintä mitä pitää kysyä on  että mikä olisi palkka ja onko muita lisiä ja onko ylitöitä usein. Voi myös mainita että nukkkuu pommiin n. kerran kuussa

Ei sitten tuu yllätyksiä.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:46"]

Terveisiä työelämästä. Jos on asiantuntijatyöhön kouluttautumassa, niin kyllä on oletus ja edellytys, että on kiinnostunut aiheesta ja kykenee siitä myös suullisesti keskustelemaan. Ihan normaalit sosiaaliset taidot on esimerkiksi sitä, että kun toinen puhuu, niin katsoo päin eikä tuijottele seiniä tai kengänkärkiä. Toki tietysti luennolla voi ja pitääkin tehdä muistiinpanoja. Mä kysyn nuorilta työhaastattelussa, että mitä itse haluaisit kysyä. Jos ei osaa mitään esittää, niin ei oöe riittävää uteliaisuutta tai tiedonjanoa asiantuntijatyöhön.

[/quote]

En tiedä, millaisesta paikasta on kyse, mutta moni ottaa selvää itsekseen asioista eikä viitsi kysellä sellaisia tikusta asiaa kysymyksiä vain sen vuoksi, että olisi pakolla joku kysymys. Kyllä niitä kysymyksiä sitten herää, kun on ollut töissä hetken.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:46"]

Terveisiä työelämästä. Jos on asiantuntijatyöhön kouluttautumassa, niin kyllä on oletus ja edellytys, että on kiinnostunut aiheesta ja kykenee siitä myös suullisesti keskustelemaan. Ihan normaalit sosiaaliset taidot on esimerkiksi sitä, että kun toinen puhuu, niin katsoo päin eikä tuijottele seiniä tai kengänkärkiä. Toki tietysti luennolla voi ja pitääkin tehdä muistiinpanoja. Mä kysyn nuorilta työhaastattelussa, että mitä itse haluaisit kysyä. Jos ei osaa mitään esittää, niin ei oöe riittävää uteliaisuutta tai tiedonjanoa asiantuntijatyöhön.

[/quote]

Luulitko tämän ketjun olevan täynnä jotain ala-asteen ipanoita?

Olen pärjännyt mainiosti työelämässä, vaikka tunneilla en ollutkaan aktiivinen. On hieman eri asia keskustella omasta erityisalastaan ja ajankohtaisista aiheista kuin istua yleisössä painamassa mieleensä uusia asioita.

Toivottavasti muuten sinäkin tiedät, että herkeämätön katsekontakti ei ole osa normaalia sosiaalista kanssakäyntiä. Katsekontaktin pitäisi kestää korkeintaan kymmenen sekuntia, jonka jälkeen kuuluu katsella seiniä tai kengänkärkiä. Yli kymmenen sekunnin katsekontakti on kaikkien tutkimusten mukaan keskivertoihmisestä ahdistavaa - ja jos et räpyttele silmiäsi tarpeeksi, jo yli kuuden sekunnin katsekontakti paljastaa, että haluaisit joko tappaa tuijotuksen kohteen tai harrastaa seksiä hänen kanssaan.

Kukaan asiaan perehtynyt ei suosittele väkinäistä katsekontaktia, koska se saa ihmisen vaikuttamaan parhaassa tapauksessa epämiellyttävältä ja pahimmassa mielisairaalta.

Kyllähän yliopistossakin aktiivisuus vaikuttaa kurssin arvosanaan. Matematiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteeteen kursseja voi suorittaa osallistumalla aktiivisesti luentokurssien demoihin (laskuharjoituksiin) ja tenttiin.

Siellä tosin aktiivisesti osallistuminen tarkoitti harjoitusten tekemistä ja valmiutta esittää tekemänsä ratkaisu julkisesti. Eli pelkkä läsnäolo ei ollut aktiivisuutta. Harjoitusryhmien alussa opiskelijat merkitsevät listaan ne tehtävät, jotka ovat tehneet. Jotta kurssin saa läpäistyä luentokurssina, tulee tehtävistä olla tehtynä vähintään puolet.

Toki opiskelija voi suorittaa kurssin tenttimälläkin, jolloin mitään kurssin tehtäviä ei tarvinnut tehdä. Kokemus kuitenkin osoitti, että kaikki kurssit saattoivat olla aika haastavia eli harjoituksiin kannatti osallistua.

Näin siis ainakin Helsingin yliopistossa on ollut käytäntönä.

Miksi siis ammattikorkeakoulussa aktiivisuudella ei pitäisi olla merkitystä, kun kerran yliopistoissakin on?

Luulen, että korkeakoulut ovat alkaneet vaatimaan näitä ihan opiskelijoiden toiveesta. He nimenomaisesti haluavat valmiuksia työelämään. Se on suuri yhteinen toive, mikä opiskelijoilla on. Ei vain tietoja, ne voisi hakea nykyään itsekin, vaan myös taitoja, miten tietoja hyödynnetään käytännön tilanteissa. Yksi osa tässä on kyky ottaa vastuuta ryhmätilanteissa. Katsoa, ettei puhua pälpätä koko ajan ja dominoi, toisaalta kantaa oma osuus keskusteluissa, kysyä, jos ei ymmärrä jne.

Yleensä paljon puhuvilla on aluksi ihan tyhmiä juttuja, mutta saavat palautetta opetuksen pitäjältä ja lopuksi ovat oikeasti muita parempia keskustelemaan. Puhumista puhummisen itsensä takia ei Suomessa arvosteta, ei liioin mitään liioiteltua liehakointia. Ei ole kyse siitä.   

Nimittäin toki luennoija/harkkarien pitäjä huomaa, kuunteleeko opiskelija vai onko facebookissa. Voi tarkoittaa ihan sitä, että kuuntelee, ei surffaile. Ei siinä mitään ilmeilyjä tarvitse. 

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, että mitä nämä AMK-opiskelijat opiskelevat, joiden mielestä tuntiaktiivisuudella ei pitäisi olla väliä.

Yliopistoissa aktiivista osallistumista vaaditaan esimerkiksi kielten opiskelussa. Lääkäriksi tai opettajaksikaan ei taida päästä pelkästään tenttimällä.

Miten harjoitustyössä voi nuolla tai olla nuolematta jonkun persettä? Kysehän siis on ilmeisesti kirjallisesta esseemäisestä työstä?

Olen lukiossa opettajana, ja minullakin tuntiaktiivisuus on noin 20%. Määrittelen sen opiskelijoille, että tuntiaktiivisuus on sitä että tekee kurssin tehtäviä, eikä härdää puhelimella tai tee esim. muiden kurssien juttuja.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 19:15"]

Kyllähän yliopistossakin aktiivisuus vaikuttaa kurssin arvosanaan. Matematiikan, tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteeteen kursseja voi suorittaa osallistumalla aktiivisesti luentokurssien demoihin (laskuharjoituksiin) ja tenttiin. Siellä tosin aktiivisesti osallistuminen tarkoitti harjoitusten tekemistä ja valmiutta esittää tekemänsä ratkaisu julkisesti. Eli pelkkä läsnäolo ei ollut aktiivisuutta. Harjoitusryhmien alussa opiskelijat merkitsevät listaan ne tehtävät, jotka ovat tehneet. Jotta kurssin saa läpäistyä luentokurssina, tulee tehtävistä olla tehtynä vähintään puolet. Toki opiskelija voi suorittaa kurssin tenttimälläkin, jolloin mitään kurssin tehtäviä ei tarvinnut tehdä. Kokemus kuitenkin osoitti, että kaikki kurssit saattoivat olla aika haastavia eli harjoituksiin kannatti osallistua. Näin siis ainakin Helsingin yliopistossa on ollut käytäntönä. Miksi siis ammattikorkeakoulussa aktiivisuudella ei pitäisi olla merkitystä, kun kerran yliopistoissakin on?

[/quote]

Onhan noi laskarit ihan eri asia kuin osoittaa aktiivisuutta normaalissa luentotyyppisessä opetuksessa. Pitäisi verrata matikan luentoihin eikä laskareihin. Lisäksi amk:ssakin yleensä on sama systeemi matemaattisten aineiden tehtävien osalta.

Minuakin kiinnostaisi, että kuinka ap näkee tuntiaktiivisuuden samana kuin p*rseen nuolemisen?

Jos kyseessä on vaikka kielten opislelu, niin kaiketi tuntiaktiivisuus on vaikka keskusteluun osallistumista opetuskielelllä sekä kielioppiin, kääntämiseen ja kuullunymmärtämiseen liittyvien harjoitusten tekemistä tunnilla, kotona ja verkon välityksellä.

Oppimisen ja opiskelun pitäisi olla dialogia, ei opettajan monologia. Tuntiaktiivisuutta on juurikin tuohon dialogiin osallistuminen. Tuo osallistuminen kertoo samalla opettajalle, onko opiskelija sisäistänyt asia, vai ovatko tiedot ja taidot jääneet puutteellisiksi. Vaikka olisikin ujo ja arka, niin nurkkaan ei pidä jäädä nyhräämään. Se ei onnistu myöskään työelämässä, jossa nykyään panostetaan entistä enemmän tiimityöhön.

Olen käynyt muutamilla kursseilla avoimessa amkissa, ja siellä ainakin tehdään paljon pieniä ryhmätehtäviä tunneillakin. Joten jos osallistuu aktiivisesti niiden tekemiseen, niin se on tuntiaktiivisuutta. Omasta mielestäni sellainen joka asiaan turhaan kommentointi on pikemminkin miinus kuin plussa! Pitää osata myös kuunnella ja ottaa muut huomioon.

Ryhmätöihin osallistuminen, tehtävien tekeminen ja seminaareilla muiden töiden kommentointi toki kuuluu asiaan ja niin kuuluu toimia mikäli mielii hyvää arvosanaa, mut eihän jollain perusluennolla luennoitsija/ope varmaan edes tiedä kenekään nimeä, eikä varmaan oo tarkoituksenmukaista että joku jatkuvasti häiritsee luentoa kyselemällä ja kommentoimalla...

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 20:42"]

Oppimisen ja opiskelun pitäisi olla dialogia, ei opettajan monologia. Tuntiaktiivisuutta on juurikin tuohon dialogiin osallistuminen. Tuo osallistuminen kertoo samalla opettajalle, onko opiskelija sisäistänyt asia, vai ovatko tiedot ja taidot jääneet puutteellisiksi. Vaikka olisikin ujo ja arka, niin nurkkaan ei pidä jäädä nyhräämään. Se ei onnistu myöskään työelämässä, jossa nykyään panostetaan entistä enemmän tiimityöhön.

[/quote]

Tunnilla osallistumiseen on edelleen suurempi kynnys, sillä siihen dialogiin pitäisi osallistua täytenä noviisina, joka ei tiedä aiheesta muuta kuin sen, mitä opettaja on omalla puheenvuorollaan ehtinyt mainita. Eikö koulun pointti ole se, että siellä opitaan uusia asioita?

Ujolla on työelämässä paljon enemmän itsevarmuutta, sillä hänellä on usein kokemuksenaan vähintään parin vuoden koulutus.