Miehen ex vaatii tapaamista

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

Mäkin arvelisin että on littyvinään lapseen mutta varmaan on utelias näkemään nyksän, millainen hömssä ja juntteli olet. Ei tapaamisesta haittaakaan ole, jos sujuu hyvin niin on varmasti lapsen parhaaksi. Itse en ole treffannut eksäni nyksää enkä nyksäni eksää, toisaalta ei kai olisi haitaksikaan. Jotain kasvatusmietteitä, rajojen asettamista ja toiveita voisi keskustella. Meillä ei ole entisten suhteiden välistä kränää tai katkeruutta, tietääkseni. Hankalaksi kokisin jos eksä(t) olisi jotenkin kapuloita rattaisiin- meinigillä, mitä apua siitä lapselle olisi?

Aloin tapailla miestäni, kun hänen lapsensa oli 3-vuotias. Lapsi on nyt täysi-ikäinen ja en ole tavannut lapsen äitiä vieläkään. Lapsen hyvinkin usein. Mies ja lapsen äiti päättävät kasvatuksesta (onneksi ollaan aika samoilla linjoilla) ja minä olen lapselle läheinen aikuinen. En yritä olla vanhempi tai äiti, sellainen hänellä on.

Hyvin on sujunut. Ei aina ole pakko tavata. 

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:33"]

Aloin tapailla miestäni, kun hänen lapsensa oli 3-vuotias. Lapsi on nyt täysi-ikäinen ja en ole tavannut lapsen äitiä vieläkään. Lapsen hyvinkin usein. Mies ja lapsen äiti päättävät kasvatuksesta (onneksi ollaan aika samoilla linjoilla) ja minä olen lapselle läheinen aikuinen. En yritä olla vanhempi tai äiti, sellainen hänellä on.

Hyvin on sujunut. Ei aina ole pakko tavata. 

[/quote]

Outoa, että teillä ei tuossa ajassa ole ollut edes mitään juhlia joissa olisitte tavanneet. Synttäreitä, rippijuhlia, yo-juhlia tms.

MInusta lapsille on helpompaa, jos hänen biologiset vanhempansa ja isä- ja äitipuolet tulevat asiallisesti toimeen ja he myös saavat nähdä sen. Jos se vain onnistuu, niin tavatkaa ihmeessä. Lasten ei tarvitse koskaan miettiä kenen puolella häne pitäisi olla ja kenelle lojaali.

Usein hoetaan sitä, että "minusta ei tule äitiä, sellainen on jo". Ei varmastikaan äidiksi kutsuta, mutta ei sitäkään voi ohittaa, että kaikki aikuiset perhekuviossa ovat kasvattajia tai oheiskasvattajia. Roolin pitää olla kuin aikuisella, kuin vanhemmalla, vaikka viime kädessä suuret ratkaisut tulisivatkin biovanhemmilta. "Aikuiset olkoon keskenään pitkin tai poikin, mutta lapsen paras tulee ensin"

2

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

Sinuna en suostuisi. Olisin mahdollisuuksien mukaan myös kotoa poissa lapsen vierailujen aikaan, jokainen kantakoon vastuun omasta lisääntymisestään. Etkö löytäisi mistään lapsetonta miestä, eroisukit ja yh-äitylit sekoilkoon keskenään.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

[/quote]

toetysti on mutta musta ois hienoa jos lapsen lähipiiriin kuuluu aikuisia jotka on näistä samaa mieltä ja voi puhua ilman pelaamista

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:20"]Muutimme miehen kanssa yhteen ja miehen lapsi vierailee isänsä luona säännöllisesti. Nyt miehen ex on alkanut vaatia minun tapaamistani. En ajatellut suostua, sillä mies osannee itse päättää kenen kanssa asuu ja kuka on lapsen kanssa tekemisissä (oletan että tämä on liittyvinään lapseen). Minulla ei ole mitään kiinnostusta tavata kyseistä ihmistä, enkä koe sitä velvollisuudekseni. Onko muilla tullut eteen vastaavaa? Oletteko tavanneet, ja mitä hyötyä siitä oli? Vaatisitko itse tapaamista exän uuden kumppanin kanssa? Itselleni ei tulisi mieleenkään.
[/quote]
En ymmärrä kyllä, miksi exäni ottaisi sellaisen ihmisen lastemme elämään, joka ei haluaisi olla mun kanssani missään tekemisissä. Eipä onneksi tarvi tuollaista koskaan edes vaatia, fiksu mies kun on. Sama toisinpäin; kunhan joskus uuden miehen tapaan, sellaisen siis jonka lapsilleni esittelen, esittelen hänet kyllä myös exälleni. Onhan exä mun perhettä aina lasten kautta :)

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:37"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:33"]

Aloin tapailla miestäni, kun hänen lapsensa oli 3-vuotias. Lapsi on nyt täysi-ikäinen ja en ole tavannut lapsen äitiä vieläkään. Lapsen hyvinkin usein. Mies ja lapsen äiti päättävät kasvatuksesta (onneksi ollaan aika samoilla linjoilla) ja minä olen lapselle läheinen aikuinen. En yritä olla vanhempi tai äiti, sellainen hänellä on.

Hyvin on sujunut. Ei aina ole pakko tavata. 

[/quote]

Outoa, että teillä ei tuossa ajassa ole ollut edes mitään juhlia joissa olisitte tavanneet. Synttäreitä, rippijuhlia, yo-juhlia tms.
[/quote]
Ja meillä nähdään kyllä eksän kanssa myös esim. jouluina, synttäripäivinä, joka kerta kun lapset viedään/haetaan toisen luota eli vähintään pari kertaa viikossa. Kaapissako te ne uudet puolisot pidätte tuolloin?? :D

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:20"]Muutimme miehen kanssa yhteen ja miehen lapsi vierailee isänsä luona säännöllisesti. Nyt miehen ex on alkanut vaatia minun tapaamistani. En ajatellut suostua, sillä mies osannee itse päättää kenen kanssa asuu ja kuka on lapsen kanssa tekemisissä (oletan että tämä on liittyvinään lapseen). Minulla ei ole mitään kiinnostusta tavata kyseistä ihmistä, enkä koe sitä velvollisuudekseni. Onko muilla tullut eteen vastaavaa? Oletteko tavanneet, ja mitä hyötyä siitä oli? Vaatisitko itse tapaamista exän uuden kumppanin kanssa? Itselleni ei tulisi mieleenkään.
[/quote]
En ymmärrä kyllä, miksi exäni ottaisi sellaisen ihmisen lastemme elämään, joka ei haluaisi olla mun kanssani missään tekemisissä. Eipä onneksi tarvi tuollaista koskaan edes vaatia, fiksu mies kun on. Sama toisinpäin; kunhan joskus uuden miehen tapaan, sellaisen siis jonka lapsilleni esittelen, esittelen hänet kyllä myös exälleni. Onhan exä mun perhettä aina lasten kautta :)
[/quote]
Ex-akka helvetistä. Sääliksi käy se nainen, joka exääsi sekaantuu, sinä rassukka kun et osaa päästää irti. Ex ei todellakaan ole perhettäsi kuin harhaisessa päässäsi, ei kai teille olisi eroa tullut, jos olisitte kyenneet perheenä elämään.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:52"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:20"]Muutimme miehen kanssa yhteen ja miehen lapsi vierailee isänsä luona säännöllisesti. Nyt miehen ex on alkanut vaatia minun tapaamistani. En ajatellut suostua, sillä mies osannee itse päättää kenen kanssa asuu ja kuka on lapsen kanssa tekemisissä (oletan että tämä on liittyvinään lapseen). Minulla ei ole mitään kiinnostusta tavata kyseistä ihmistä, enkä koe sitä velvollisuudekseni. Onko muilla tullut eteen vastaavaa? Oletteko tavanneet, ja mitä hyötyä siitä oli? Vaatisitko itse tapaamista exän uuden kumppanin kanssa? Itselleni ei tulisi mieleenkään.
[/quote]
En ymmärrä kyllä, miksi exäni ottaisi sellaisen ihmisen lastemme elämään, joka ei haluaisi olla mun kanssani missään tekemisissä. Eipä onneksi tarvi tuollaista koskaan edes vaatia, fiksu mies kun on. Sama toisinpäin; kunhan joskus uuden miehen tapaan, sellaisen siis jonka lapsilleni esittelen, esittelen hänet kyllä myös exälleni. Onhan exä mun perhettä aina lasten kautta :)
[/quote]
Ex-akka helvetistä. Sääliksi käy se nainen, joka exääsi sekaantuu, sinä rassukka kun et osaa päästää irti. Ex ei todellakaan ole perhettäsi kuin harhaisessa päässäsi, ei kai teille olisi eroa tullut, jos olisitte kyenneet perheenä elämään.
[/quote]
No kyllä tuo perheeseen kuuluu, tulee jouluksikin ex-anoppilaansa eli mun vanhemmille sitä viettämään kun lasten kanssa sinne matkustetaan. Mutta me olemmekin niitä fiksuja vanhempia, jotka tekee kaikkensa ettei lapset kasva eron jälkeen ihan kieroon. Vanhemmat kun voivat olla ystäviä eron jälkeenkin ja sehän se lasten kannalta paras tilanne onkin.

Kyllä mä ainakin mielelläni tapaisin lasten äidin, jos olisin tuossa tilanteessa. Paitsi jos suhde miehen kanssa olisi vielä vaiheessa. Voisin tehdä oman mielipiteeni hänestä.  Siinä tapauksessa voisi olla harkittava, jos jotenkin tulisi sellainen fiilis, että lasten äidin tavoitteena on saada jotain negaa aikaiseksi.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

[/quote]

Ei kun niiden kaikkien, jotka lasta kasvattavat. Esimerkiksi jos perheessä tehdään vuorotyötä, on usein tilanteita, että lapsia on kotona silloinkin kun biovanhempi ei siinö ole. Kaikilla aikuisilla täytyy olla lapsiin huolehtiva ja vastuullinen ote, ei saa tulla tilanteita jossa varsikin lapsen kuullen sanotaan "sinun kersasi, hoida itse". Lapsia ei jaotella sinulle, minulle ja meille, vaan kaikistä pidetään huolta tasapuolisesti.

Biovanhempi saattaa sairastua kesken vierailun. Kesken elämänvaikka pitkään masennukseen, syöpään... Silti lapset tulevat käymään ja silloin heistä ottaa päävastuun se "kasvattivanhempi". Tai jos voimat loppuvat murrosikäisen kanssa, kasvattajan saappaissa on ihan yhtä hyvin biovanhempi kuin kasvattajavanhempikin. Pääasia kun edelleenkin on se, että se lapsi  voi hyvin ja tulee huolehdituksi.

Uusperhekuvioon ei kannata lähteä, jos vieraita lapsia ei ole valmis tarvittaessa hoitamaan kuin olisivat omia. Ensimmäisenä kunnioitus biovanhempien näkemyksiä kohtaan, mutta vastuullisuuden täytyy olla sitovaa.

2

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

[/quote]

Ei kun niiden kaikkien, jotka lasta kasvattavat. Esimerkiksi jos perheessä tehdään vuorotyötä, on usein tilanteita, että lapsia on kotona silloinkin kun biovanhempi ei siinö ole. Kaikilla aikuisilla täytyy olla lapsiin huolehtiva ja vastuullinen ote, ei saa tulla tilanteita jossa varsikin lapsen kuullen sanotaan "sinun kersasi, hoida itse". Lapsia ei jaotella sinulle, minulle ja meille, vaan kaikistä pidetään huolta tasapuolisesti.

Biovanhempi saattaa sairastua kesken vierailun. Kesken elämänvaikka pitkään masennukseen, syöpään... Silti lapset tulevat käymään ja silloin heistä ottaa päävastuun se "kasvattivanhempi". Tai jos voimat loppuvat murrosikäisen kanssa, kasvattajan saappaissa on ihan yhtä hyvin biovanhempi kuin kasvattajavanhempikin. Pääasia kun edelleenkin on se, että se lapsi  voi hyvin ja tulee huolehdituksi.

Uusperhekuvioon ei kannata lähteä, jos vieraita lapsia ei ole valmis tarvittaessa hoitamaan kuin olisivat omia. Ensimmäisenä kunnioitus biovanhempien näkemyksiä kohtaan, mutta vastuullisuuden täytyy olla sitovaa.

2

[/quote]

Lsten hoitaminen on nimenomaan vanhempien tehtävä. Vierailut sovitaan niin että vanhempi on paikalla, eihän niissä mitään järkeä muuten olisi. Sairastaoauksissa vierailu perutaan. Minä en ottaisi yhtään muksua vastuulleni, vanhemmat kasvattakoon rakkauden hedelmänsä itse, se on heidän hommansa. Voisin vahtia muutaman tunnin jos on ihan pakkotilanne, mutta siihen se jää.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:52"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:20"]Muutimme miehen kanssa yhteen ja miehen lapsi vierailee isänsä luona säännöllisesti. Nyt miehen ex on alkanut vaatia minun tapaamistani. En ajatellut suostua, sillä mies osannee itse päättää kenen kanssa asuu ja kuka on lapsen kanssa tekemisissä (oletan että tämä on liittyvinään lapseen). Minulla ei ole mitään kiinnostusta tavata kyseistä ihmistä, enkä koe sitä velvollisuudekseni. Onko muilla tullut eteen vastaavaa? Oletteko tavanneet, ja mitä hyötyä siitä oli? Vaatisitko itse tapaamista exän uuden kumppanin kanssa? Itselleni ei tulisi mieleenkään.
[/quote]
En ymmärrä kyllä, miksi exäni ottaisi sellaisen ihmisen lastemme elämään, joka ei haluaisi olla mun kanssani missään tekemisissä. Eipä onneksi tarvi tuollaista koskaan edes vaatia, fiksu mies kun on. Sama toisinpäin; kunhan joskus uuden miehen tapaan, sellaisen siis jonka lapsilleni esittelen, esittelen hänet kyllä myös exälleni. Onhan exä mun perhettä aina lasten kautta :)
[/quote]
Ex-akka helvetistä. Sääliksi käy se nainen, joka exääsi sekaantuu, sinä rassukka kun et osaa päästää irti. Ex ei todellakaan ole perhettäsi kuin harhaisessa päässäsi, ei kai teille olisi eroa tullut, jos olisitte kyenneet perheenä elämään.
[/quote]
No kyllä tuo perheeseen kuuluu, tulee jouluksikin ex-anoppilaansa eli mun vanhemmille sitä viettämään kun lasten kanssa sinne matkustetaan. Mutta me olemmekin niitä fiksuja vanhempia, jotka tekee kaikkensa ettei lapset kasva eron jälkeen ihan kieroon. Vanhemmat kun voivat olla ystäviä eron jälkeenkin ja sehän se lasten kannalta paras tilanne onkin.
[/quote]
Alapeukuttajien mielestä erotilanteessa lasten paras on sotaisat vanhemmat? Ja sitten mietitään, miksi eroperheen lapset voivat pahoin...

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:10"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

[/quote]

Ei kun niiden kaikkien, jotka lasta kasvattavat. Esimerkiksi jos perheessä tehdään vuorotyötä, on usein tilanteita, että lapsia on kotona silloinkin kun biovanhempi ei siinö ole. Kaikilla aikuisilla täytyy olla lapsiin huolehtiva ja vastuullinen ote, ei saa tulla tilanteita jossa varsikin lapsen kuullen sanotaan "sinun kersasi, hoida itse". Lapsia ei jaotella sinulle, minulle ja meille, vaan kaikistä pidetään huolta tasapuolisesti.

Biovanhempi saattaa sairastua kesken vierailun. Kesken elämänvaikka pitkään masennukseen, syöpään... Silti lapset tulevat käymään ja silloin heistä ottaa päävastuun se "kasvattivanhempi". Tai jos voimat loppuvat murrosikäisen kanssa, kasvattajan saappaissa on ihan yhtä hyvin biovanhempi kuin kasvattajavanhempikin. Pääasia kun edelleenkin on se, että se lapsi  voi hyvin ja tulee huolehdituksi.

Uusperhekuvioon ei kannata lähteä, jos vieraita lapsia ei ole valmis tarvittaessa hoitamaan kuin olisivat omia. Ensimmäisenä kunnioitus biovanhempien näkemyksiä kohtaan, mutta vastuullisuuden täytyy olla sitovaa.

2

[/quote]

Lsten hoitaminen on nimenomaan vanhempien tehtävä. Vierailut sovitaan niin että vanhempi on paikalla, eihän niissä mitään järkeä muuten olisi. Sairastaoauksissa vierailu perutaan. Minä en ottaisi yhtään muksua vastuulleni, vanhemmat kasvattakoon rakkauden hedelmänsä itse, se on heidän hommansa. Voisin vahtia muutaman tunnin jos on ihan pakkotilanne, mutta siihen se jää.
[/quote]
No toivottavasti kukaan eronnut vanhempi ei ota sua puolisokseen.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:13"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:10"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:58"] [quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"] [quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"] Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä. [/quote]   Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä?  [/quote]   Ei kun niiden kaikkien, jotka lasta kasvattavat. Esimerkiksi jos perheessä tehdään vuorotyötä, on usein tilanteita, että lapsia on kotona silloinkin kun biovanhempi ei siinö ole. Kaikilla aikuisilla täytyy olla lapsiin huolehtiva ja vastuullinen ote, ei saa tulla tilanteita jossa varsikin lapsen kuullen sanotaan "sinun kersasi, hoida itse". Lapsia ei jaotella sinulle, minulle ja meille, vaan kaikistä pidetään huolta tasapuolisesti.   Biovanhempi saattaa sairastua kesken vierailun. Kesken elämänvaikka pitkään masennukseen, syöpään... Silti lapset tulevat käymään ja silloin heistä ottaa päävastuun se "kasvattivanhempi". Tai jos voimat loppuvat murrosikäisen kanssa, kasvattajan saappaissa on ihan yhtä hyvin biovanhempi kuin kasvattajavanhempikin. Pääasia kun edelleenkin on se, että se lapsi  voi hyvin ja tulee huolehdituksi.   Uusperhekuvioon ei kannata lähteä, jos vieraita lapsia ei ole valmis tarvittaessa hoitamaan kuin olisivat omia. Ensimmäisenä kunnioitus biovanhempien näkemyksiä kohtaan, mutta vastuullisuuden täytyy olla sitovaa.   2 [/quote]   Lsten hoitaminen on nimenomaan vanhempien tehtävä. Vierailut sovitaan niin että vanhempi on paikalla, eihän niissä mitään järkeä muuten olisi. Sairastaoauksissa vierailu perutaan. Minä en ottaisi yhtään muksua vastuulleni, vanhemmat kasvattakoon rakkauden hedelmänsä itse, se on heidän hommansa. Voisin vahtia muutaman tunnin jos on ihan pakkotilanne, mutta siihen se jää. [/quote] No toivottavasti kukaan eronnut vanhempi ei ota sua puolisokseen.

[/quote]

Koska joutuisi kasvattamaan lapsensa itse? Lapsenlikkoja saa palkattua halutessaan.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 17:28"]

Mitään syytä teillä ei ole tavata kahdestaan. Jos hän haluaa puhua esimerkiksi lapsen kasvattamisen linjoista kanssanne, se on eri juttu ja pikemminkin erittäin suositeltavaa. Silloin tapaatte kahvipöydän ääressä kaikki kolme (tai neljä, jos hänelläkin on uusi puoliso) ja juttelette kuin aikuiset. Näin mekin toimimme uusperheessä, sovimme yhteisistä päälinjoista heillä ja meillä.

[/quote]

Eikö se lapsen kasvattamisesta sopiminen ole lapsen vanhempien heiniä? 

[/quote]

Ei kun niiden kaikkien, jotka lasta kasvattavat. Esimerkiksi jos perheessä tehdään vuorotyötä, on usein tilanteita, että lapsia on kotona silloinkin kun biovanhempi ei siinö ole. Kaikilla aikuisilla täytyy olla lapsiin huolehtiva ja vastuullinen ote, ei saa tulla tilanteita jossa varsikin lapsen kuullen sanotaan "sinun kersasi, hoida itse". Lapsia ei jaotella sinulle, minulle ja meille, vaan kaikistä pidetään huolta tasapuolisesti.

Biovanhempi saattaa sairastua kesken vierailun. Kesken elämänvaikka pitkään masennukseen, syöpään... Silti lapset tulevat käymään ja silloin heistä ottaa päävastuun se "kasvattivanhempi". Tai jos voimat loppuvat murrosikäisen kanssa, kasvattajan saappaissa on ihan yhtä hyvin biovanhempi kuin kasvattajavanhempikin. Pääasia kun edelleenkin on se, että se lapsi  voi hyvin ja tulee huolehdituksi.

Uusperhekuvioon ei kannata lähteä, jos vieraita lapsia ei ole valmis tarvittaessa hoitamaan kuin olisivat omia. Ensimmäisenä kunnioitus biovanhempien näkemyksiä kohtaan, mutta vastuullisuuden täytyy olla sitovaa.

2

[/quote]

Lsten hoitaminen on nimenomaan vanhempien tehtävä. Vierailut sovitaan niin että vanhempi on paikalla, eihän niissä mitään järkeä muuten olisi. Sairastaoauksissa vierailu perutaan. Minä en ottaisi yhtään muksua vastuulleni, vanhemmat kasvattakoon rakkauden hedelmänsä itse, se on heidän hommansa. Voisin vahtia muutaman tunnin jos on ihan pakkotilanne, mutta siihen se jää.

[/quote]

Et varmaankaan olisi kovin tyytyväinen uusperheen "äiti", eli ehkä et tule selliseen liittoon koskaan menneeksi. Minulle kuvio on sopinut ja miehelle samoin, olimme jo sen verran iäkkäittä yhteen mennessämme, että visio tulevasta oli aika realistinen. Ja matkan varrella on todellakin jouduttu kannattelemaan mm. toisen pitkäaikaista sairastumista. Silloin pääroolissa on ollut se vanhempi, joka on tolpillaan.

Nyt homma onkin jo ns. voiton puolella, kun lapset ovat kasvaneet omilleen ja nuoriksi aikuisiksi. Aika pitkä kokemus jo tästä kasvattajavanhemmuudestakin molemmilla.

2

Samaa mieltä kakkosen kanssa, ei ole mitään oikeaa syytä, etteivät mies ja eksän nyksä (?) voisi tulla mukaan. Kaikki vastuulliset aikuiset koolle vaan!

Mun miehen ex ei ole mikään maailman paras äiti. Sitäkin suurempaa vastuuta koen näistä lapsista. He ovat rakastamani miehen lapsia, pidän sen kirkkaana mielessä, kun jotain hankaluutta tulee.