Sukeltaako Suomi syvemmälle kuin 90-luvun lamassa?

Faktat, jotka hallitus ja porvarit yrittää salata: 

1) Suomi ei ole taantumassa

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/04/mukava-yllatys-suomi-ei-olekaan-taantumassa/201511391/12

2) Vienti kasvaa ja kauppatase oli heinäkuussa 80 miljoonaa ylijäämäinen

http://yle.fi/uutiset/vienti_kasvoi_hieman_heinakuussa/8285347

3) Suomella on varallisuutta enemmän kuin velkaa

– Taloustieteilijöiden yleinen kanta on, ettei valtion ei ole tarkoitus maksaa kaikkea velkaansa pois, kuten kotitalouksien. Valtioilla on kautta historiansa ollut velkaa, eikä talousjärjestelmämme toimi ilman sitä. Vain poikkeustapauksissa valtio on täysin velaton.

Hän muistuttaa, että Suomi on Euroopan vähiten velkaantuneita valtioita velan ja bruttokansantuotteen suhdetta tarkastellessa. Hän toteaa, että lisäksi valtiolla on velan vastapainona varallisuutta. Pelkästään Suomen valtion osakesalkku on noin 150 miljardin euron arvoinen.

– Tämä 150 miljardia on suurempi summa kuin julkisen velan määrä. Suomi on harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi. Vuonna 2012 OECD-maista parempi tilanne oli vain Norjalla ja Ruotsilla.

Nollalinja kohtuuton vaatimus

Uotila arvioikin, että velkahysterian lietsomisen taustalla ovat elinkeinoelämän vaatimukset palkankorotusten nollalinjasta ja hyvinvointipalveluiden leikkauksista

– Vaatimukset ovat kohtuuttomat. Velkatilanne ei huuda hätäjarrua vaan elvytystä, hän sanoo.

– Hallituksen onkin tuettava työmarkkinaratkaisua mieluummin työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla,kuin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa murentavilla verohelpotuksilla.

Uotila puhui velkahysteriasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa tiistaina. Hän kirjoittaa asiasta myös blogissaan.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3040068/suomi-yksi-harvoista-osakesalkku-velkaa-suurempi

Tajuatteko yhtään, kuinka paljon porvarit on teitä kusettaneet? 

[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 22:12"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 21:51"][quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 21:34"] Aivan varmasti, kun tuhansia karvalapsia on tänne tulossa elintasosurffaamaan. [/quote] Aika jännä termi sinulla pakolaisille. Oliko ne sotalapset mitä suomi lähetti ruotsiin sotien aikana myös karvalapsia? [/quote] Niin... Suomesta meni pienet lapset Ruotsiin. Miksihän SPR:n mukaan vastaanottokeskuksissa on pula MIESTEN vaatteista?

[/quote]

Natsi-Saksasta ja muualta Euroopasta lähti paljon ihan aikuisia pakolaisia. Assadin tyyppisten diktaattorien tapettavaksi ei kannata jäädä. 

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 20:49"]

Faktat, jotka hallitus ja porvarit yrittää salata: 

1) Suomi ei ole taantumassa

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/04/mukava-yllatys-suomi-ei-olekaan-taantumassa/201511391/12

2) Vienti kasvaa ja kauppatase oli heinäkuussa 80 miljoonaa ylijäämäinen

http://yle.fi/uutiset/vienti_kasvoi_hieman_heinakuussa/8285347

3) Suomella on varallisuutta enemmän kuin velkaa

– Taloustieteilijöiden yleinen kanta on, ettei valtion ei ole tarkoitus maksaa kaikkea velkaansa pois, kuten kotitalouksien. Valtioilla on kautta historiansa ollut velkaa, eikä talousjärjestelmämme toimi ilman sitä. Vain poikkeustapauksissa valtio on täysin velaton.

Hän muistuttaa, että Suomi on Euroopan vähiten velkaantuneita valtioita velan ja bruttokansantuotteen suhdetta tarkastellessa. Hän toteaa, että lisäksi valtiolla on velan vastapainona varallisuutta. Pelkästään Suomen valtion osakesalkku on noin 150 miljardin euron arvoinen.

– Tämä 150 miljardia on suurempi summa kuin julkisen velan määrä. Suomi on harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi. Vuonna 2012 OECD-maista parempi tilanne oli vain Norjalla ja Ruotsilla.

Nollalinja kohtuuton vaatimus

Uotila arvioikin, että velkahysterian lietsomisen taustalla ovat elinkeinoelämän vaatimukset palkankorotusten nollalinjasta ja hyvinvointipalveluiden leikkauksista

– Vaatimukset ovat kohtuuttomat. Velkatilanne ei huuda hätäjarrua vaan elvytystä, hän sanoo.

– Hallituksen onkin tuettava työmarkkinaratkaisua mieluummin työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla,kuin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa murentavilla verohelpotuksilla.

Uotila puhui velkahysteriasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa tiistaina. Hän kirjoittaa asiasta myös blogissaan.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3040068/suomi-yksi-harvoista-osakesalkku-velkaa-suurempi

Tajuatteko yhtään, kuinka paljon porvarit on teitä kusettaneet? 

[/quote]

Eihän se ongelma ole se velan määrä, vaan se että sitä tulee ihan jumalatonta tahtia lisää. Johonkin se täytyy pysäyttää, ei se piikki ole mihin asti tahansa auki.

Ei tämä ole lama, vaan pysyvää. Muut maat ovat paljon parempia kuin Suomi, ei Suomella ole mitään mahdollisuuksia enää.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 22:45"]

Tulee selvästi pidempi ja syvempi pitkäkestoinen lama. Elintaso ja ostovoima tulee tippumaan paljon totutusta. Investoinnit eivät tule pelastamaan Suomea, kuten yllä maintittiin. Vastaavaa investointi buumia kuin 90-luvun puolivälissä ei tulla näkemään Suomessa. Teollisuus investoi Suomen ulkopuolelle, jonne myös rekrytoinnit kohdistuvat.

Lakkoilu edesauttaa investointipäätösten suuntamista ulkomaille. Kukaan ei halua tuotantoa toimintaympäristöön, jossa AKT kiukuttelee milloin mistäkin.

[/quote]

Vai niin.

Suomen talouden suurin ongelma on se, että valtion yritystuet on jo vuosia suunnattu samoille yrityksille. Vientivalikoimamme on edelleenkin liian kapea, mutta pk-sektorin vientiyrityksiä ei ole tuettu. Eikä pk-sektoria ylipäätään. 

Tämä investointiongelma on kansainvälinen. Jopa USA:ssa on sama ilmiö, eli yritykset ovat mieluummin jakaneet mittavia osinkoja ja ostaneet osakkeitaan (korkoa korolle) kuin investoineet. 

Jokainen edes alkeellisella älyllä varustettu ihminen ymmärtää, että pidemmän päälle em. toiminta ei ole edes sille yritykselle hyväksi, yhteiskunnasta puhumattakaan.

Ranskaan on investoitu, huolimatta siitä, että siellä, jos missä, lakkoillaan vähän väliä.

RANSKAN SUOMEN-SUURLÄHETYSTÖ 

Tiedote (16. huhtikuuta 2015) 

Kahdeksan uutta suomalaista yritysinvestointia Ranskassa vuonna 2014 

Ranskan talous on avoin kansainvälisille sijoituksille 

Yli 30 000 ranskalaisyritystä on asettunut ulkomaille ja 20 000 ulkomaista yhtiötä on investoinut Ranskaan työpaikkoja luoviin toimintoihin. Vuodelle 2014 voidaan laskea 1197 investointipäätöstä, joiden ansiosta on syntynyt tai säilynyt 29 822 työpaikkaa. Kaiken kaikkiaan 1040 yritystä on luottanut Ranskaan, joka houkuttelee sijoituksia strategisissa toiminnoissa, kuten tuotanto, tutkimus ja pääkonttorit. 

Ranska suomalaisyritysten sijoituskohteena  

Noin sata suomalaisyritystä on edustettuna Ranskassa, missä ne työllistävät yli 15 000 henkeä.  

Vuonna 2014 toteutettiin kahdeksan uutta suomalaisinvestointia.   

Joten tuo epäilysi lakkoista ja niiden asettamista esteistä ei pidä paikkaansa. Näin tosin tietyt tahot haluavat  suomalaisten näkevän asian.

Ranska on hoitanut kilpailukykynsä ja julkisen taloutensa käsittämättömän heikosti verrattuna Saksaan. Yksikkötyökustannukset nousivat Ranskassa vuosina 2000-2013 yli 2,5 kertaa enemmän kuin Saksassa. Viikkotyöaika on Ranskassa 35 tuntia.

OECD:n tilastojen mukaan Suomen teollisuuden yksikkötyökustannus on alhaisempi kuin Saksassa tai Ruotsissa ja kaiken lisäksi on noussut tällä vuosituhannella hitaammin kuin edellä mainituissa maissa. Työn tuntihinta on 16 Länsi-Euroopan maan joukossa viidenneksi alhaisin, samoin kuin työpalkka. 

Kun kerran Suomessa on yrityksille jaettu ja jaetaan reilut 7 mrd/vuosi suorina yritystukina tai erilaisina verohelpotuksina, tulisi tukien saamisen ehdoksi asettaa investoinnit. Yksinkertaista,muttanäin ei ole haluttu toimia. Herääkin kysymys, miksi ei ole haluttu.

Pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna osinkoja 10,5 mrd. Melkoinen summa. 

Pörssiyhtiöt jakavat osinkoja, vaikka tekisivät tappiota. HS:n mukaan perheomisteiset yhtiöt sekä yhtiöt, joiden omistajina on apurahoja jakavia säätiötä, haluavat jakaa osinkoa tappioista huolimatta. Nämä omistajat kun arvostavat tasaista tulovirtaa.

Pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen osuus yhtiöiden tuloksesta nousee tänä keväänä suuremmaksi kuin koskaan ennen Helsingin pörssin historiassa. Varainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo kertoo jaettavien osinkojen kohoavan peräti 80 prosenttiin yhtiöiden nettotuloksesta (HS 15.2.). Useimpien suuryhtiöiden liikevaihto kuitenkin supistui eikä niillä ollut juuri mitään investointisuunnitelmia.

Samaan aikaan kun pörssiyhtiöt jakava omistajilleen jättiosinkoja, ne jakavat tulosta tehneille työntekijöille potkuja. Molemmissa ovat viime aikoina kunnostautuneet erityisesti pankit.

Finanssikonserni Sampo maksaa suurimman osan osingoista eli 600 miljoonaa euroa hallintarekisterissä kätkössä oleville omistajille, kertovat Jyri Hänninen ja Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan jutussa (HS 12.2.). Tämä tarkoittaa, että yli puolet Sammon jakamasta 1,1 miljardin osakepotista päätyy sellaisille osakkeenomistajille, joiden henkilöllisyys ei ole julkinen.

Tuloerot ovat vahvasti kasvussa Suomessa, joka on perinteisesti ollut pienten tuloerojen maa.

Tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua.  

OECD:n laskujen mukaan tuloerojen kasvun  takia Suomi on menettänyt yhdeksän prosenttiyksikköä talouskasvustaan.

Miten tästä kaikesta saadaan syylliseksi kansa, tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, työttömistä puhumattakaan?

Nyt jopa Nobelilla palkittu taloustieteen professori varoittelee, että hallituksemme ratkaisut ovat vääriä. Jo aiemmin Financial Times, arvostettu talouslehti, esitti samanlaisia mielipiteitä. Suomalaiset taloustieteen professorit, siis useampi, on myös varoitellut asiasta. Hallitus ei kuuntele, eivätkä valtiovarainministerön ns. asiantuntijat.

Kyllä, Suomi sukeltaa ja kovaa, koska tärkein agenda vaikuttaa olevan kotimaisen ostovoiman laskeminen ja tuloerojen kasvattaminen entisestäänkin.

[/quote]

Eihän se ongelma ole se velan määrä, vaan se että sitä tulee ihan jumalatonta tahtia lisää. Johonkin se täytyy pysäyttää, ei se piikki ole mihin asti tahansa auki.

[/quote]

Asiahan olisi hyvin yksinkertainen. Leikataan tuottamattomista yritystuista ja maksettavat tuet vastikkeellisiksi.

Suomessa yhteisövero, eli yritysten tulovero on reilusti alle EU-maiden keskitason. Sitä on laskettu kolmeen kertaan. Vähintäänkin sen voisi nostaa viimeisintä laskua edeltävälle tasolle, eli 4,5 %:iin, jolloin se olisi edelleen sangen kilpailukyinen kilpailijamaidemme kanssa. Valtion tulot lisääntyvät 1 mrd/vuosi

Lopetetaan ympäristölle haitallisten tukien maksaminen. Valtiolla käytettävissään 4 mrd/vuosi enemmän.

Näin meillä on jo 6 mrd/vuosi kasassa. Yrityksemme olisivat edelleen kilpailukykyisiä.