Tunnen useita nuoria, jotka kävivät lukion, mutta saivat niin huonot YO paperit, että eivät pääse mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Huonollakin yo-todistuksella voi menestyä jos ihmisellä on jokin erityisominaisuus jonka osaa hyödyntää.

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Aika vätys saa olla jos ei jaksa googlettaa.

Mutta - todistuksen perusteella otetaan tietty määrä opiskelijoita sisään. Jos paikkaa ei herunut tai haluaa siihen ensimmäiseen hakukohteeseen päästä, niin silloin pääsykokeisiin. Ammattikoulun todistuksella voi tulla myös valituksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Muissa maissa mennään suoraan lukiosta yliopistoon. Suomessa nuoret käyttävät useita vuosia pääsykokeisiin pänttä'miseen ja yo-kokeiden arvosanojen korottamiseen. Mikä järki? Suomalainen nuori pääsee 23-vuotiaana yliopistoon niin saksalaisella on jo maisterin tutkinto taskussa siinä iässä.

Tiedän monta korkeakoulua joihin lähes kuka tahansa pääsee millä tahansa todistuksella.

APn tuntemat nuoret varmaan hakee vain niihin pk-seudun suosituimpiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Muissa maissa mennään suoraan lukiosta yliopistoon. Suomessa nuoret käyttävät useita vuosia pääsykokeisiin pänttä'miseen ja yo-kokeiden arvosanojen korottamiseen. Mikä järki? Suomalainen nuori pääsee 23-vuotiaana yliopistoon niin saksalaisella on jo maisterin tutkinto taskussa siinä iässä.

Ulkomailla potkitaan herkemmin ulos, jos opinnot ei edisty. Osa myös keskeyttää tai vaihtaa tiedekuntaa, jos opinnot eivät nappaa. Helppo on päästä sisään, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen motivoituneet jatkavat.

Mutta sehän on tosiasia, että Suomessa korkeakouluun pääseminen on tehty vaikeaksi.

Miehet viettävät vuoden metsässä, joten voi jäädä 2 haku kertaa väliin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monta korkeakoulua joihin lähes kuka tahansa pääsee millä tahansa todistuksella.

APn tuntemat nuoret varmaan hakee vain niihin pk-seudun suosituimpiin.

Luuletko että nuoret haluaa mennä Kepulandian bönde-opistoihin haistelemaan liiman ja lannan sekoitusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Muissa maissa mennään suoraan lukiosta yliopistoon. Suomessa nuoret käyttävät useita vuosia pääsykokeisiin pänttä'miseen ja yo-kokeiden arvosanojen korottamiseen. Mikä järki? Suomalainen nuori pääsee 23-vuotiaana yliopistoon niin saksalaisella on jo maisterin tutkinto taskussa siinä iässä.

Ulkomailla potkitaan herkemmin ulos, jos opinnot ei edisty. Osa myös keskeyttää tai vaihtaa tiedekuntaa, jos opinnot eivät nappaa. Helppo on päästä sisään, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen motivoituneet jatkavat.

Mutta sehän on tosiasia, että Suomessa korkeakouluun pääseminen on tehty vaikeaksi.

Niin, osa käy yliopistossa ja huomaa ettei olekaan oma juttu. Toiset taas käyvät kokeilemassa ja huomaavat, että valittu ala ei olekaan oikea. Kokeilemallahan se parhaiten selviää. Suomessa nuoret eivät pääse edes kokeilemaan ennen kuin ovat korottaneet yo-arvosanojaan tarpeeksi ja päntänneet pääsykokeisiin. Mitäs sitten jos yliopistossa sitten huomaa ettei se ala olekaan oikea....vuosia on mennyt jo hukkaan siinä vaiheessa aika lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Muissa maissa mennään suoraan lukiosta yliopistoon. Suomessa nuoret käyttävät useita vuosia pääsykokeisiin pänttä'miseen ja yo-kokeiden arvosanojen korottamiseen. Mikä järki? Suomalainen nuori pääsee 23-vuotiaana yliopistoon niin saksalaisella on jo maisterin tutkinto taskussa siinä iässä.

Suomessa on paremmat yliopistot kuin Sakssassa

Vierailija kirjoitti:

Huonollakin yo-todistuksella voi menestyä jos ihmisellä on jokin erityisominaisuus jonka osaa hyödyntää.

Jokaisella naisella on eräs kehonosa millä voi takoa rahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Muissa maissa mennään suoraan lukiosta yliopistoon. Suomessa nuoret käyttävät useita vuosia pääsykokeisiin pänttä'miseen ja yo-kokeiden arvosanojen korottamiseen. Mikä järki? Suomalainen nuori pääsee 23-vuotiaana yliopistoon niin saksalaisella on jo maisterin tutkinto taskussa siinä iässä.

Ulkomailla potkitaan herkemmin ulos, jos opinnot ei edisty. Osa myös keskeyttää tai vaihtaa tiedekuntaa, jos opinnot eivät nappaa. Helppo on päästä sisään, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen motivoituneet jatkavat.

Mutta sehän on tosiasia, että Suomessa korkeakouluun pääseminen on tehty vaikeaksi.

Niin, osa käy yliopistossa ja huomaa ettei olekaan oma juttu. Toiset taas käyvät kokeilemassa ja huomaavat, että valittu ala ei olekaan oikea. Kokeilemallahan se parhaiten selviää. Suomessa nuoret eivät pääse edes kokeilemaan ennen kuin ovat korottaneet yo-arvosanojaan tarpeeksi ja päntänneet pääsykokeisiin. Mitäs sitten jos yliopistossa sitten huomaa ettei se ala olekaan oikea....vuosia on mennyt jo hukkaan siinä vaiheessa aika lailla.

Ja otetaan huomio ensikertalaisuus. Jos aloitat opinnot alalla joka ei olekaan mieleesi, menetät ensikertalaisuutesi. Hakuvaiheessa ensin otetaan sisään ensikertalaiset, eli jotka eivät ole menettänyt sitä, ja sitten vasta loput.

Mielestäni rajaa todella paljon. Vielä lisää pänttäystä pääsykokeisiin jotta pääset sisälle.

Tunnen lääkäreitä jotka evät osaa lukion matematiikkaa.  Kaikki laskut  teki puoliso  ,joka on  Aalto yliopiston  dipl,insinööri  ym.   Vaimolla oli enne lääkistä yksi tutkinto  joka auttoi pääsykokeissa. Ei Helsinki. Opiskeli koko sen  ekan avioliiton ajan,   ja sitten  pakkasi   Ikean .siniseen kassiin kamansa ja muutti pois.    Anoppi ihmetteli, olipa kolkko tyyppi, halusi vain rahoittajan, kunnes valmistui. Onko näitä  enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen nuoria, jotka saivat huonot yo-paperit, lähtivät ulkomaille korkeakouluun ja nyt tekevät uraa ulkomailla.

Ulkomaiden yliopistoissa on matalammat vaatimukset ja paikallinen työelämä on myös helpompaa Suomeen verrattuna. Eivät välttämättä pärjäisi Suomessa edelleenkään vaikka ovatkin ulkomaille "tehneet uraa".

Eipä pidä nyt ihan paikkaansa!

Kävin ammattikoulun ja hain pääsykokeen kautta yliopistoon opiskelemaan. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään ja opiskelen unelma-alaani.

Ei niitä YO-papereita tarvitse.

Amisopena olen opettanut monia , joilla on entuudestaan akateeminen tutkinto. Mutta vaihtavat esim. lähihoitajaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö niistä pääsykokeista luovuttu joku vuosi sitten ja korkeakouluihin haetaan lukio todistuksella?

Vai menikö se ehdotus läpi, ei jaksa googlettaa..

Ei vaan Ylioppilastodistuksella. Mikä on rajattoman uusintaoikeuden tultua voimaan pari vuotta sitten nelinkertaistunut Yo-koetta korottavien kokelaiden määrän. Todella huono uudistus.

Ok, kiitos asiallista vastauksesta.

Ed

Mä vastaavasti tunnen useita nuoria, jotka saivat niin hyvät paperit, että pääsivät papereilla heittämällä sisään sinne, minne halusivat. Eli osa pääsee ja osa ei, nykyisin isompi osa pääsee papereilla. Ei sinne lääkikseen ennenkään huonoilla papereilla ilman pänttäämistä päässyt.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen lääkäreitä jotka evät osaa lukion matematiikkaa.  Kaikki laskut  teki puoliso  ,joka on  Aalto yliopiston  dipl,insinööri  ym.   Vaimolla oli enne lääkistä yksi tutkinto  joka auttoi pääsykokeissa. Ei Helsinki. Opiskeli koko sen  ekan avioliiton ajan,   ja sitten  pakkasi   Ikean .siniseen kassiin kamansa ja muutti pois.    Anoppi ihmetteli, olipa kolkko tyyppi, halusi vain rahoittajan, kunnes valmistui. Onko näitä  enemmänkin.

Ei voi pitää paikkansa, ettei yhtään matikasta ymmärtäisi. Pääsykokeissa ja tenteissä tarkistetaan osallistujan henkilöllisyys, samoin yo-kokeessa.

On se kuitenkin yleissivistävää. Ja jotain tekemistä vs jos ei tekis mitään. On sellaisiakin nuoria jotka on vaan kotona tietokoneen kanssa yksin eikä tee mitään.