Teinillä ei ole muuta elämää kuin koulu
Tyttö aloitti nyt siis syksyllä lukion. Tuntuu ettei tee päivän aikana mitään muuta kuin tekee läksyjä ja lukee kokeisiin. Ei ole kavereiden kanssa eikä harrastakaan mitään. Koiran kanssa kyllä touhuaa, mutta todella suuri osa vapaa-ajasta menee koulujuttuihin. Pelkään hänen palavan loppuun. Mikä neuvoksi?
Kommentit (9)
Täällä toinen samanlainen.T.aikuisopiskelija
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 13:12"]Oliko yläkoulussa kuitenkin aktiivisempi? Oli kavereita ja muutakin tekemistä?
Jos oli, niin ehkä kyseessä on vain nyt väliaikainen muutosstressi. Katsele rauhassa nyt aikasi ja jos tyttö itse on aivan tyytyväinen, niin älä rupea meuhkaamaan. Ehkä on somen kautta paljonkin yhteydessä muihin teineihin.
[/quote]
Ei viettänyt hirveästi silloinkaan kavereiden kanssa aikaa (kuulemma koulussa sai ihan tarpeeksi katsoa samoja naamoja), mutta kävi kuitenkin lenkeillä, kaupungilla, leffassa jne..
Koiran kanssa touhuaa - harrastaa siis ja liikkuu. Mikä SINUN ongelmasi on? Lapsesi panostaa opiskeluun, hän on fiksu. Ehkä hän on introvertti eikä kaipaa niin paljon muiden seuraa.
Mulla oli aivan sama koulussa, oli ihana iltapäivällä lähteä kotiin ja päästä samoista tyypeistä eroon. Sitä kälinää ja seuraa sai ihan tarpeekseen päivän aikana! Olen työelämässä samanlainen, en ole kiinnostunut vapaa-ajalla työkavereiden seurasta.
Meillä tyttö aloitti yläasteen. Läksyihin menee noin 2 tuntia päivässä. Harrastuksiin toiset 2 tuntia. Ei halua nähdä kavereita vapaalla, mutta lukee ja piirtää itsekseen. Ahdistuu jos joku ehottelee jotain hengailuja.
Mulla myös ekan vuoden lukiolaistyttö.
Vielä kertaakaan en ole nähnyt läksyjä tekevän, hengailee uuden poikaystävän kanssa, riekkuu yömyöhään stadissa ja olen ihan toisin päin siis huolissani.
Peruskoulun päättötodistus 9,7, joten kuvittelee ehkä varaa olevan löysäilyyn. Noh.. ekan jakson koeviikko edessä ja siinä nähdään paljon.
No mitäpä jos annat hänen olla Hän, oma itsensä. Toi muuten näkyy hänelle, hän kyllä huomaa tuon asenteesi. Annat viestiä jossa toisessa on jotain vikaa, vaikka jos käsität, niin hänessähän ei ole mitään vikaa. Ei siis sen enempää kuin luontaisesti seurallisemmassa ikätoverissaan tai kenessä tahansa.
Vanhemmuuteen pitäisi olla testi, eli ei oikeutta hankkiutua vanhemmaksi ennen kuin ihminen ymmärtää edes perusasiat alkaen vaikkapa ihmisten mittavista synnynnäisistä luonne-eroista. Loppuisi tuo ekstroverttien harrastama paskamainen jyrääminen kaltaistensa suurempaan määrään ja usein täysin turhaan älämölöön perustuen. Teette, ekstrovertit, hirveän vaikeaksi teidän sietämisen, tämä on totuus. En nyt enää aikani ja loputtomasti ymmärrettyäni juuri jaksakaan teitä, joten hyvällä omallatunnolla keskitynkin vain sen luonteisiin, joista pidän! Niin olen saanut osani tuosta paskamaisesta muottiin sullomisesta itsekin.
Mulla oli paljon enemmän elämää kouluaikana kuin mitä nyt työelämässä :D t. 20v
Oliko yläkoulussa kuitenkin aktiivisempi? Oli kavereita ja muutakin tekemistä?
Jos oli, niin ehkä kyseessä on vain nyt väliaikainen muutosstressi. Katsele rauhassa nyt aikasi ja jos tyttö itse on aivan tyytyväinen, niin älä rupea meuhkaamaan. Ehkä on somen kautta paljonkin yhteydessä muihin teineihin.