Hyvä artikkeli mustasukkaisuudesta

Sairaalloisen mustasukkainen kuvittelee uhkia parisuhteelle

TERVEYS|Turun Sanomat1.2.2010 1:28|2

Mustasukkaisuus piinaa jossain vaiheessa elämää meitä jokaista. Tunne on raastavimmillaan silloin, kun koemme parisuhteemme uhatuksi ja pelkäämme kumppanin menetystä. Pahimmillaan mustasukkaisuus on sairaalloista ja uhkatekijät kuviteltuja. Sairaalloiseen mustasukkaisuuteen usein liittyvä aggressiivisuus voi purkautua henkisenä tai fyysisenä väkivaltana.

Mustasukkainen pelkää menettävänsä jotakin, mikä hänelle ”kuuluu”. Tämä nostaa ihmisellä tunteet pintaan: vihan, ahdistuksen ja kostonhimon. Mustasukkaisuuden kourissa moninaiset tunteet saattavat vaihdella hyvin voimakkaasti, toteaa tutkimusprofessori Osmo KontulaVäestöliitosta.

– Parisuhteessa mustasukkaisuus nousee herkästi, kun suhteeseen kohdistuu jokin uhka. Parisuhteen osapuolet kokevat jollain lailla omistavansa toisen, varsinkin seksuaalisesti. Mustasukkaisuus on pelkoa siitä, että menettää yhteyden ja kontrollin toiseen, Kontula kuvailee.

Tutkimusprofessori on selvittänyt suomalaisten mustasukkaisuutta laajassa kyselytutkimuksessa. Sen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista on kokenut kumpaninsa ilmaisseen jossain vaiheessa mustasukkaisuutta.

– Naisilla mustasukkaisuuskynnys on jonkin verran matalammalla kuin miehillä. He tuntevat mustasukkaisuutta samoista asioista kuin miehet, mutta herkemmin.

Parisuhteeseen kohdistuvan uhan todennäköisyydellä on osansa mustasukkaisuuden synnyssä. Jos esimerkiksi puoliso on pettänyt kumppaneita aiemmissa suhteissaan, todennäköisyyttä pettämisen uusimiselle tulee melko varmasti pohdittua.

Mustasukkainen kokeeitsensä uhriksi

Parisuhteen alkupuolella ilmenevää mustasukkaisuutta pidetään Kontulan mukaan usein positiivisena asiana, merkkinä rakkauden olemassaolosta.

– Toinen osapuoli ajattelee helposti, että tuohan todella rakastaa minua ja huolehtii minusta. Tunne voi olla imartelevakin.

Jos toisen asioista huolehtiminen ja mustasukkaisuus menee liiallisuuksiin, se ei ole enää normaalia.

– Kun mustasukkaisuus ei perustu enää todellisiin uhkiin, kysessä on ylireagointi.

Sairaalloisessa mustasukkaisuudessa kuvitellut uhkatekijät alkavat Kontulan mukaan hallita mustasukkaisen mieltä.

– Mustasukkaisella on jatkuva krooninen stressi siitä, mitä kumppani tekee ja menettääkö hän tämän. Mustasukkaisuus ajaa tutkimaan kumppanin tavaroita, kännykkää ja kuitteja. Pahimmillaan asia on mielessä koko ajan.

Mustasukkainen kokee itsensä helposti uhriksi; hän on se, joka on menettämässä jotakin.

Sairaalloinen mustasukkaisuus voi Kontulan mukaan olla oire muista ongelmista. Sen takana saattaa piilotella persoonallisuushäiriöitä, skitsofreniaa tai alkoholismia.

Miehinen kunniakäsitysvoi johtaa väkivaltaan

Sairaalloiseen mustasukkaisuuteen liittyy usein aggressiivisuutta, joka saattaa purkautua henkisenä tai fyysisenä väkivaltana.

– Mustasukkainen voi väkivaltaisella käytöksellään pyrkiä saamaan toisen tunnustamaan, että tämä on tekemässä jotakin ”luvatonta”.

Ääritapauksissa mustasukkaisuus voi johtaa toisen ihmisen tappamiseen. Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että väkivallalla uhkaavista muutama prosentti toteuttaa aikeensa.

– Äärimmäinen ajatushan tässä on se, että ihminen kokee, ettei voi pitää toista ihmistä itsellään eikä halua muidenkaan häntä saavan, joten hän joutaa kuolemaan.

Kontulan kyselytutkimuksessa kolme prosenttia vastaajista kertoi olleensa hengenvaarassa mustasukkaisuudesta johtuvan väkivallan seurauksena.

– Suomessa tämä tarkoittaa noin 70 000 ihmistä, mikä on aika iso luku.

Miehet turvautuvat mustasukkaisina naisia useammin väkivaltaan ja tekevät enemmän mustasukkaisuudesta johtuvia surmia. Kontula uskoo tämän johtuvan osin miehisyyteen liitetystä kunniakäsityksestä.

– Miehet ajattelevat enemmän, mitä sosiaalinen ympäristö ajattelee minusta, jos nainen jättää minut. Perinteinen aisankannattakäsityskin kohdistuu juuri miehiin. Kyse on kasvojen ja miehisyyden menettämisestä. Monissa kulttuureissa kunniakysymys on vielä merkittävämpi asia kuin meillä.

VAPPU PITKÄNEN