Palkat on tiedetty opiskelemaan hakiessa

Ei kotona asuva nuori opiskelija ymmärrä miten kallista tässä maassa on elää kunnollista elämää. Kuvittelevat, että mikä tahansa työ joka kiinnostaa riittää ylempään keskiluokkaan.

Tuskimpa tiedettiin coronat etukäteen  ja muut tautien tuojat.

Vierailija kirjoitti:

Ei kotona asuva nuori opiskelija ymmärrä miten kallista tässä maassa on elää kunnollista elämää. Kuvittelevat, että mikä tahansa työ joka kiinnostaa riittää ylempään keskiluokkaan.

Tämä. Valtaosa nuorista on idealisteja jotka luulevat että "kyllä työ tekijänsä elättää" kun vanhemmat kerta niin sanovat.

Todellisuus iskee vasten kasvoja kun ollaan oltu pari vuotta töissä, eikä ole kermaperse-verkostoja tai pääomatuloja tilkitsemässä niitä jäätäviä kuluja mitä menee pelkkään hengissä pysymiseen niillä palkoilla. Hyvä jos palkasta jää edes muutamia satasia asumisen, verojen ja ruuan jälkeen, eli toisin sanoen työttömänäkin olisi paremmat olot taloudellisesti.

Eivät varmaan arvanneet 30 vuotta sitten, että se palkka ei juurikaan tule nousemaan siitä työsuhteen solmimisesta. Kun ala on menettänyt maineensa, sinne on vaikea saada lisää työvoimaa, joten lisääntynyt työmäärä teetetään niillä nykyisillä. Pitää olla päästään vialla, jos terveydenhoitoalalle hakeutuu vielä 2000-luvulla.

Olen pienipalkkainen 22v ja selviän siksi koska saan vanhemmilta avustusta muutamia satasia kuussa. Omillani en pärjäisi vaan pitäisi hakea tt-tukea että pysyisi katto pään päällä ja muonissa. Asunto on jo halvin mahdollinen yksiö ja ruokamenot, sähköt, bensat jne. nipistety minimiin.

hoitajilla taitaa olla vajavaiset älylliset kyvyt, jos edes 2200 euroa kuussa käteen ei riitä elämiseen

Siksipä hoitoalalle ei hakijoita enää riittävästi ole ja hoitajat loppuu !

Niin on. Itse en kuitenkaan tiennyt sitä, miten työ tulee muuttumaan 20 vuoden aikana. Tämän vuoksi vaihdoin alaa ja pääsin työhön, missä palkka vastaa työnkuvaa ja vastuuta.

Suurinpiirtein tiesin palkkani silloin liki 30 vuotta sitten, kun alalle hakeuduin. Silloin jo oli kovasti puhetta, että edut ja palkka hoitoalalla tulee nousemaan, mutta tätä ei ole tapahtunut. Noin 10 vuotta sitten lähdin itse jatkamaan opintoja ja nyt palkkaus on maisterina noin 1500€ korkeampi, kuin sh:n. Työolosuhteet ovat myös leppoisammat, eli ihan 110% tehoilla ei tarvitse töitä enää tehdä. Arvostan silti sairaanhoitajan työtä valtavasti, kun tiedän, että mitä työ vaatii oikeasti. Toivon heille todellakin sitä tonnin korotusta, että saavat edes kunnon korvauksen erittäin raskaasta työstä. 

Vierailija kirjoitti:

hoitajilla taitaa olla vajavaiset älylliset kyvyt, jos edes 2200 euroa kuussa käteen ei riitä elämiseen

Tämä, kun ei ole kutsumustyötä, ,"riitä elämiseen" -ajatuksella voisi heittäytyä työttömäksi, jos ei muuta elämältä vaadi, vaativasta työstä töytyy saada muutakin kuin "riitä elämiseen" ja työn tekemisein ilo.

Vierailija kirjoitti:

hoitajilla taitaa olla vajavaiset älylliset kyvyt, jos edes 2200 euroa kuussa käteen ei riitä elämiseen

Asumiseen menee tuosta pk-seudulla helpostikin liki puolet. Ruokaan joitain satasia. Kaikilla työmatka ei onnistu julkisilla joten auton ylläpito ja bensat joitain atasia. Jos lapsia niin näihin uppoaa myös. Vaatetus, ruoka, hygienia, harrastukset

Ihan kevyesti voi olla tilanne jossa hoitajalla on jo ennen kuun loppua rahat nollilla vaikka miten venyttää penniä ja elää kitsaasti. Mitä elämisen arvoista elämää sellainen on?

Mutta jonkun näistä asioista on taisteltava jotta saadaan muutos aikaan.

Niin, siksi meillä on HOITAJAPULA. Ei ole tarpeeksi hoitajia.

Sitäkö AP haluat, että kohta ei ole kuin vain tietyille ihmisille varaa antaa palveluja terveydenhuollosta, koska ei yksinkertaisesti ole hoitajia?

Vierailija kirjoitti:

Tuskimpa tiedettiin coronat etukäteen  ja muut tautien tuojat.

Niin ja sitä, ettei suojavarusteita ole riittävästi, eli että sinun pitää hoitaa koronapotilaita sillä riskillä, että itse kuolet.

Itse opiskelen hoitajaksi viimeistä vuotta ja kyllä oli palkka tiedossa jo ennen tätä, että tuskin tulee muuttumaan sen suuremmaksi. Mutta ei se minua haittaa, ihan riittävä palkka tulee olemaan. Olen kotoisin todella köyhästä perhestä, jossa ei aina edes ruokaan ollut kunnolla varaa joten luksukselta tuntuisi saada edes 2 tonnia kuussa.

Kun työnantaja ajattelee vain rahaa, miksi työntekijänkään pitäisi ajatella muuta kuin rahaa?

Mä valmistuin sairaanhoitajaksi 1980-luvun alussa. Ja kyllä, tiesin ettei sairaanhoitajan työllä pääse rikastumaan. Alussa tykkäsin työstäni. Tykkäsin siitä, että mulla oli aikaa vastata asiakkaan/potilaan tarpeisiin. Siis tehdä muutakin kuin vain äkkiä heittää aamulääkkeet ja mennä seuraavan potilaan luo. Ensimmäisen kerran tajusin olevani väärällä alalla, kun olin töissä vanhainkodissa. Eräänä päivänä vanhainkodin johtaja tuli sanomaan, että kaupungin toisessa vanhainkodissa ollaan paljon tehokkaampia. Tehokkuus ilmeni siis siten, että asukkaiden vaihtuvuus oli suurta. Ja mihin vanhainkodin asukas sitten siirtyy? Joko sairaalaan tai ruumishuoneelle. Kysyin johtajalta, tarkoittaako tämä siis sitä, että meidän pitäisi ryhtyä nopeuttamaan vanhusten kuolemaa tai ainakin hoitaa heitä huonommin, jotta saadaan uusia vanhuksia heidän paikalleen ja johtoportaan tilastoissa näyttäisimme tehokkaammilta.

Toisen kerran ja aiempaa vakavammin aloin harkita alanvaihtoa, kun olin erikoissairaanhoidossa ajanvarauspoliklinikalla töissä. Silloin sairaalassa otettiin käyttään liike-elämstä tuttu tehokkuus- ja tuottavuusmalli. Potilaiden määrää lisättiin ja yhdelle potilaalle varattua aikaa lyhennettiin. Työni muuttui liukuhihnatyöksi. Ei ollut enää aikaa kuunnella potilaan pelkoja sairaudestaan tai edessä olevista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Kaikki inhimillisyys ja empatia oli työnnettävä taka-alalle, jotta pystyi hoitamaan hommansa kuin liukuhihnalta. Kun se määräaikainen työsuhteeni oli päättymässä ja sairaalan työhönotosta tarjottiin seuraavaa sijaisuutta, olin jo hakenut (ja saanut) työpaikan ihan muista hommista. Muutamaa vuotta myöhemmin lähdin työn ohessa opiskelemaan toiselle alalle. Kun uudella alalla menin työharjoitteluun, palkkani harjoittelijanakin oli suurempi kuin olisi sairaanhoitajana ollut kaikilla kokemuslisilläkään. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin maksan verojakin enemmän kuin mitä sairaanhoitajana saisin bruttona palkkaa. 

En mä ainakaan tiennyt. T. Välillä pätkätöitä saava pienipalkkainen maisteri, 10 vuotta yliopistossa ja ulos.

Totta. Kas kummaa, nuoria ei kiinnosta hoitajan työt.

Ei sitä voi tietää, sillä ei tietty tutkinto mitään palkkaa takaa. Katsos kuin se riippuu TES:sta, työstä ja ammatista. Täsmälleen samalla koulutuksella voi olla hyvinkin erilaisissa työpaikoissa ja ammateissa.

Kyllä tiesin palkan, mutta en tiennyt, että työmäärä tule lisääntyy niin ettei siitä enää selviä.