Miksi joku koira tappaa esim. lapsen? Ihan vilpitön kysymys

Kokemusta asiasta ei ole, mutta joskus olen nähnyt selityksiä ainakin koiran sairastumisesta, esim. aivoissa kasvain. 

Kuuluu lajityypilliseen käytökseen.

Usein nämä erittäin vakavat puremistapaturmat ovat sellaisia, että koirassa on ainakin osittain perimässä näitä ns. taistelukoiria, joissa on järjestelmällisesti jalostettu aggressiivisuutta. Osa koirista on puhtaasti kohdeltu niin kaltoin, että tuollainen on mahdollista (hakattu jne).

En ikinä luottaisi koiraan, vaikka olisi kuinka kiva. Sen sijaan kissaa ei oikein osaa kuvitella hyökkivänsä vauvan päälle.

Tuo mainittu aivokasvain on tosiaan yksi, mikä voi tehdä muutosta käyttäytymiseen.

Sitten on ne idiootit koirienomistajat, jotka hankkivat vaativan rodun, joka pitäisi kouluttaa huolella. Ja nämä idiootit joko eivät kouluta tai käyttävät menetelmiä, joilla saadaan koira menemään raiteiltaan. Jos koiraa 'kasvatetaan' pelolla ja väkivallalla, niin ei siitä mitään hyvää seuraa :-(

Koira on petoeläin. Ne tarttee laumanjohtajan, yleensä perheessä kaikkien ihmisten pitäisi olla hierarkiassa koiran yläpuolella. Joskus lapsi voi jäädä hierarkiassa ns koiran alapuolelle, niin silloin voi syntyä rumaa jälkeä. Koirat voi myös pelätä/traumatisoitua lapsista, jos pikkuterroristi sitä kiusaa. Tai muu nuppivika.

Vierailija kirjoitti:

En ikinä luottaisi koiraan, vaikka olisi kuinka kiva. Sen sijaan kissaa ei oikein osaa kuvitella hyökkivänsä vauvan päälle.

Miksei voisi?

Aina kun näen naisen taluttamassa pitbullia, akitaa, rotikkaa, cane corsoa, saksanpaimenkoiraa puhumattkaan ovcharkaa, kangalia niin mietin miten itun tyhmiä ja vastuuttomia. Niillä ei ole mitään voimaa pitää kiinnin jos koira saa raivarin.

Vierailija kirjoitti:

En ikinä luottaisi koiraan, vaikka olisi kuinka kiva. Sen sijaan kissaa ei oikein osaa kuvitella hyökkivänsä vauvan päälle.

Itse ajattelen juuri toisinpäin. Koirat usein tekevät selkeitä eleitä joilla varoittavat ennenkuin purevat. Kuten murinaa ja ärinää, luimistelua, kovaa haukkumista jne. Kissoilta olen saanut usein yllätyshyökkäyksiä ja sähinä alkanut vasta raapimisen jälkeen, vaikka en ole tehnyt mitään ja istunut vain paikoillani. Ja niillä terävillä kynsillä tulee kyllä ihan kunnon haavoja. En päästäisi kissaa lapseni lähelle.

Yksi syy on myös se, että koiraa pidetään ilman virikkeitä pienessä tilassa kuten asunnossa. Koira tarvitsee liikuntaa ja tekemistä. Yhdessä amerikkalaisessa tapauksessa uroskoira tappoi pienen lapsen kun samassa taloudessa eri huoneessa oli naaras, jolla oli juoksu. Varmasti uroskoiralle maksimaalinen turhautuminen haistaa kiimainen naaras.

Ensinnäkin se on tosi harvinaista. Tapaukset vain uutisoidaan niin näyttävästi, että niistä vähistä voi tulla se käsitys, että se olisi jotenkin tavanomaista.

Koirat ovat petoeläimiä ja joskus vaistot saavat vallan. Koira myös vaistoillaan tietää miten saaliilta lähtee henki parhaiten.

Mun mielestä jo sun kysymyksessä tulee vähän esiin näitä syitä miksi joillakin koirilla ns. keittää yli.

Sä kutsut huskyn käytöstä hössötykseksi ja kultaisennoutajan läjän alimpana olemista siksi että on onnesta soikeana.

Ihan liikaa näkee esim. somessa videoita lemmikeistä, joissa lapsen tai aikuisenkin kanssa olevan koiran käytös tulkitaan esim. hauskaksi ja hellyyttäväksi.

Kaikki kehuu kilpaa kuinka söpöä!

Todellisuudessa koira saattaa antaa useampiakin signaaleja siitä että sillä on vaikkapa epämukava olo, se näkee ihmisen omana johon muut eivät saa koskea, se on stressaantunut, hämmentynyt, ja lopulta räjähdysaltis, mutta ihminen ei näe niitä signaaleja ollenkaan tai käsittää ne väärin.

Kyllähän eläimet voivat pimahtaa päästään ihan niin kuin ihmisetkin. Lisäksi lapset saattavat itse kiusata koiraa. Mua meidän perhekoira puri pienenä, mutta olin ihan itse sitä härnännyt jo pitkän aikaa, muistan sen. Loppui härnääminen siihen. Kerroin vanhemmilleni tästä. Muuten ne olisivat varmaan vieneet koiran piikille.

Vierailija kirjoitti:

Usein nämä erittäin vakavat puremistapaturmat ovat sellaisia, että koirassa on ainakin osittain perimässä näitä ns. taistelukoiria, joissa on järjestelmällisesti jalostettu aggressiivisuutta. Osa koirista on puhtaasti kohdeltu niin kaltoin, että tuollainen on mahdollista (hakattu jne).

Ei välttämättä. Esim pitti on kuitenkin terrieri, ja ne rakastavat leukojen käyttöä. Se tuottaa siis nautintoa itsessään, ja monesti näkeekin videoita missä koira roikkuu puuhun asennetussa esineessa (olkoonkin se sitten auton rengas tai dami tms) leukojensa varassa.

Itselläni on ollut kaksikin koiraa (ei pittejä eikä mitään terriereitä) joilla on ollut matala purukynnys ja hyvin epävarma, reaktiivinen luonne. Eli reagoivat pelkopuremisella tilanteissa jotka niitä pelottavat. Kummassakaan koirassa ei ollut tippaakaan ihmisagressiivisuutta (koira-agressiivisia olivat sensijaan kumpikin), mutta kun ensireaktio tosiaan oli puremalla karkoittaa pelottava kohde, niin ne eivät jääneet puntaroimaan mitä ne purivat vaan purivat ensimmäistä kohdetta joka jäi leukojen väliin. Tästä syystä kumpikaan koirista ei koskaan ollut tekemisissä lasten kanssa, ja vieraiden ihmistenkin kanssa vain sellaisissa tilanteissa, joissa vierailla oli vakaa koiraosaaminen ja tilanteet olivat mahdollisimman riskittömiä. Hyvin haastavaa elää tälläisten koirien kanssa, vaikka kumpikaan ei vieraita ihmisiä purrut, se ei sulkenut koirien vaarallisuutta pois.

Nykyiset koirani ovat onneksi paljon tasapainoisempia, ja tulevat lastenkin kanssa tosi hyvin juttuun.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun näen naisen taluttamassa pitbullia, akitaa, rotikkaa, cane corsoa, saksanpaimenkoiraa puhumattkaan ovcharkaa, kangalia niin mietin miten itun tyhmiä ja vastuuttomia. Niillä ei ole mitään voimaa pitää kiinnin jos koira saa raivarin.

Puhutko jostain tietystä naisesta vai naisista ylipäätään? Minä olen nainen, ja sanon, ettei minulla olisi voimaa hallita edes suomenlapinkoiraa jos se saisi raivarin. Sen takia en turvaudukaan voimaan, vaan tekniikkaan. Tällöin hallitsen sen koiran huomattavasti paremmin.

Ja ihan mielenkiinnosta, kuinka usein näet kangaleita, niitä ei ihan pilvin pimein täällä suomessa ole.

Pelko on varmaan yleisin. Esimerkiksi hakattu koira tai jonkun lapsen aiemmin vahingoittama. Jossain määrin koulutus ja reviiritietoisuus sekä rodulliset alttiudet ja sairaudet.

Koira voi tappaa ihan aikuisen ihmisenkin, jos on jotenkin häiriintynyt yms. Joskus oli taapero laittanut koiran korvaan niittejä, mitä vanhemmat eivät tienneet. Koira oli purrut taaperoa ja lopetettiin. Oliko vika koirassa?

Vilpittömästi: koira on elukka ja siksi arvaamaton !

Kissa on vielä arvaamattomampi kuin koira. Kissoista monilla luonteeseen kuuluu pieni ilkikurisuus, mikä ehkä sitä saalistusviettiä. Mutta joo, mun vanhemmillani on koira joka kyllä tietyissä tilanteissa on ärhäkkä. Ei siedä, jos joku tulee lähelle ruokakuppia ja tosiaan kun vetäytyy omiin oloihoihinsa, tarvitsee oman rauhansa. Muuten on hyvin ihmisläheinen, tykkää touhottaa ihmisen kanssa ja viihtyy sylissä, nukkuu vieressä yms. Mutta tosiaan koiran kanssa pärjää, kun sen tuntee.

Jos lapsi roikkuu koko ajan koirassa, koira voi väsyä yms. Jokainen koira on yksilö. Samoinen ihminen, ihminenkin välillä voi kiihtyä ja suuttua. Ihan sama koskee koiraa, joka vaan ilmaisee vihaisuutensa eri tavoin. Koira kun näyttää hampaitaan tai murisee, pahimmillaan puree jne. Tykkäisitkö jos joku notkuisi sun silmien edessä ruokalautasella tai lääppisi sua kun nukut jne.

Jos itselläni olisi lapsi, kyllä valvoisin sitä koiran seurassa ja en jättäisi niitä yhdessä samaan huoneeseen. Itse lapsena taisin kissaa kohdella turhan kovakouraisesti ja tottakai se raapaisi ja sähisi sitten. Mutta muuten oli mun kaverini kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vilpittömästi: koira on elukka ja siksi arvaamaton !

Tuossa nyt ei ollut murustakaan vilpittömyyttä. Koirat toimivat useimmiten hyvinkin loogisesti - eivät vain käyttäydy kuten ihmiset, koska eivät ole ihmisiä. Koiran elekielen ja lajityypillisen käytöksen tunteminen poistaa mainitsemasi "arvaamattomuuden" aikalailla totaalisesti koska silloin osaat tulkita sitä koiraa ja näet ne viestit mitä koira ilmaisee ja tällöin normaaliälyinen ihminen osaa ketjuttaa koiran käytöstä vallan mainiosti. Ettei sitten tarvitse tyytyä mihinkään arvailuihin. Tottakai jotkut koirat reagoivat kohtuuttoman voimakkaasti, eleet ovat minimaalisia, mutta ne ovat siellä. Oman koiran rotua pidetään yleisesti "kivikasvona", mutta omaan silmään ne kyllä ns huutavat eleillään tunnetilaansa.