Mulla on kaikki asiat hoitamatta, enkä tiedä miten saan ne kuntoon

Tiedän tunteen kun mikään asia ei edisty ekalla eikä vielä tokallakaan yhteydenotolla vaikka kaiken piti olla niin selvää ja hoidossa jo sillä ekalla puhelulla.

Ja sit just tuo, että mihinkään ei vaan voi nopsaan soittaa vaan aikaa pitää olla vähintään se kolme varttia jonossa roikkumiseen..

Milloin kaikesta tuli näin hton hankalaa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän nuo asiat on? Asia kerrallaan. Soita tänään vakuutusyhtiöön ja hoida asiat, huomenna lääkäriasioista soitto. Viikonloppuna keskityt kelahakemuksiin ja laskuihin. Ensi viikolla nuo soittopyyntö ja tapaamisasiat.

En tietty voi tietää mitä ihmeen asioita sinulla on, kun itsellä ei oikeastaan ole kuin laskujen maksut säännöllisesti.

Kirjoitinkin aloitukseen jo muutamia mitä laskujen lisäksi on. Niiden lisäksi vielä kahteen kuolinpesään liittyviä asioita, taloyhtiöön jne. Vakuutuksesta pitää hakea korvauksia, hoitaa lasten päiväkotiin liittyviä asioita, varata jotain tarkastuksia. En jaksa edes luetella kaikkia. Joka päivä hoidan jonkun, mutta samalla tulee kaksi uutta lisää. Ap

Ap, i feel your pain. Itsekin on koko ajan stressaantunut olo tekemättömistä asioista ja herään niihin yöllä. Asioita on kasaantunut, koska parin vuoden sisään olen eronnut, muuttanut kahdesti, kotona on ollut remonttia JS kosteusvauriota. Äitini kuoli, ja kuolinpesän asiat jäivät minulle, lisäharmia kuolinpesän toisen osakkaan ulosotosta, minkä vuoksi olen joutunut tekemään kaiken yksin. Suvun kesäpaikan hoitamiseen (remontit) pitäisi osallistua, vaikka olen yh ja autoton. Molemmilla lapsilla on haasteita koulussa ja näitä asioita, wilmaviestejä ja läksyrästejä hoidan jatkuvasti. Työ on raskasta ja koostuu sekin asioiden hoitamisesta. Työpäivän jälkeen ei paukkuja kuin laittaa ruoka, hoitaa lapset ja koti. Jos en viikonloppuna lepää, en jaksa työtä. Tarvitsisin viikon ”loman” jolloin hoitaisin kaikki asiat kuntoon. Työssä suoriudun asioiden hoitamisesta ja projektien johtamisesta, joten ei ole kyse siitä, että en asioita hallitsisi. Vielä vähemmän on kyse laiskuudesta. En vaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Mä niin tiedän ton tilanteen. Itse asuin yksin, kun äiti kuoli. Mulla oli jopa veli, joka hoiti suurimman osan kuolinpesäasiaa, mutta jopa mulle siitä koitui järjetön määrä ylimääräistä byrokratiaa. Ja jos sulla on päälle koko ajan työt ynnä muuta (mäkin joudun yhden vuokra-asunnon asioita hoitelemaan samalla, kun kävin töissä), muut laskut ymym., jo yhdestä kuolinpesästä tulee hirveä määrä ylimääräistä, kun jo se perusylimääräisten asioiden kuorma on valtava.

Mä oon aina ollut stressi-ihminen, joka saa suurinpiirtein raivareita, jos edes pitää jotain ylisuuria vakuutusmaksuje selvittää ja käytännössä jätän tollaiset selvittämättä ja maksan kaikesta liikaa kun en mä vaan ehdi eikä sydän kestä. Mä jaksan juuri ja juuri käydä töissä ja tulla kaupan kautta kotiin ja mennä nukkumaan. Joka ikinen ylimääräinen juoksu maistraattiin tai puhelu on mulle liikaa. Tämän kerron havainnollistaakseni sitä, ettet todellakaan ap ole yksin. Meitä on paljon, jotka ei vaan jakseta.

Sun kuorma kuulostaa kymmenkertaiselta mun kuormaan verrattuna. Varo burnouttia. Sain sellaisen vähemmälläkin stressillä. Puolisosi syö apaattisuudellaan sun loputkin energiat, jos sulla nyt jotain on edes jäljellä.

Sä tarttisit auttavaa kättä. Äiti, isä, sukulainen? Rahalla apua saa varmasti, mutta jos olet samanlainen kuin minä, et ole yhtään valmis maksamaan :D.

Yksi vinkki on tehdä lista ja pistää asiat kiireellisyysjärjestykseen ja tehdä niitä tasan yksi kerrallaan pois eikä yhtään ahnehtia. Tällä tavalla voi selvittää yksittäisen suman. Mutta entä jos suma on kokoaikainen? Ja kenellä noihin listojen tekemisiinkin riittää virtaa ja aikaa? Vaikeaa on.

Älä anna tilanteen hajottaa itseäsi. Keikut jo reunalla.

Olen samanlainen stressi-ihminen kuin sinä, joku hankala vakuutusasia jo yksistään vetää minut ahdistuneeksi ja uupuneeksi. Ja nyt niitä kaikkia on vino pino tosiaan. Ja huono parisuhde uuvuttaa vain lisää. Mutta arvatkaa mikä määrä hoidettavia asioita jossain avioerossa olisi. Kaikki paperityö, asunnon myyminen (kun puoliso vastustaa ja hankaloittaa), uuden asunnon etsiminen ja hankkiminen, lapsille uudet päiväkotipaikat uuden kodin läheltä (nekin pitää kunnalta anoa ja saako niitä edes), kaikki lasten asioista sopiminen kun puoliso vain hankaloittaa ja heittäytyy passiivisaggressiiviseksi. Jne jne.

Kyllä minä voin avusta maksaa jonkun pienen summan, mutta en paljoa. En esimerkiksi pysty maksamaan mitään juristia hoitamaan laskujani, vakuutusasioitani, koko avioerorumbaa muuttoineen. Enkä tiedä mikä ihminen muka pienellä rahalla auttaisi. Ei sellaisia ole. Kummastakaan kuolinpesästä en saa perintöä edes (toisesta pienen, mutta se sulaa juristin kuluihin). Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä niin tiedän ton tilanteen. Itse asuin yksin, kun äiti kuoli. Mulla oli jopa veli, joka hoiti suurimman osan kuolinpesäasiaa, mutta jopa mulle siitä koitui järjetön määrä ylimääräistä byrokratiaa. Ja jos sulla on päälle koko ajan työt ynnä muuta (mäkin joudun yhden vuokra-asunnon asioita hoitelemaan samalla, kun kävin töissä), muut laskut ymym., jo yhdestä kuolinpesästä tulee hirveä määrä ylimääräistä, kun jo se perusylimääräisten asioiden kuorma on valtava.

Mä oon aina ollut stressi-ihminen, joka saa suurinpiirtein raivareita, jos edes pitää jotain ylisuuria vakuutusmaksuje selvittää ja käytännössä jätän tollaiset selvittämättä ja maksan kaikesta liikaa kun en mä vaan ehdi eikä sydän kestä. Mä jaksan juuri ja juuri käydä töissä ja tulla kaupan kautta kotiin ja mennä nukkumaan. Joka ikinen ylimääräinen juoksu maistraattiin tai puhelu on mulle liikaa. Tämän kerron havainnollistaakseni sitä, ettet todellakaan ap ole yksin. Meitä on paljon, jotka ei vaan jakseta.

Sun kuorma kuulostaa kymmenkertaiselta mun kuormaan verrattuna. Varo burnouttia. Sain sellaisen vähemmälläkin stressillä. Puolisosi syö apaattisuudellaan sun loputkin energiat, jos sulla nyt jotain on edes jäljellä.

Sä tarttisit auttavaa kättä. Äiti, isä, sukulainen? Rahalla apua saa varmasti, mutta jos olet samanlainen kuin minä, et ole yhtään valmis maksamaan :D.

Yksi vinkki on tehdä lista ja pistää asiat kiireellisyysjärjestykseen ja tehdä niitä tasan yksi kerrallaan pois eikä yhtään ahnehtia. Tällä tavalla voi selvittää yksittäisen suman. Mutta entä jos suma on kokoaikainen? Ja kenellä noihin listojen tekemisiinkin riittää virtaa ja aikaa? Vaikeaa on.

Älä anna tilanteen hajottaa itseäsi. Keikut jo reunalla.

Olen samanlainen stressi-ihminen kuin sinä, joku hankala vakuutusasia jo yksistään vetää minut ahdistuneeksi ja uupuneeksi. Ja nyt niitä kaikkia on vino pino tosiaan. Ja huono parisuhde uuvuttaa vain lisää. Mutta arvatkaa mikä määrä hoidettavia asioita jossain avioerossa olisi. Kaikki paperityö, asunnon myyminen (kun puoliso vastustaa ja hankaloittaa), uuden asunnon etsiminen ja hankkiminen, lapsille uudet päiväkotipaikat uuden kodin läheltä (nekin pitää kunnalta anoa ja saako niitä edes), kaikki lasten asioista sopiminen kun puoliso vain hankaloittaa ja heittäytyy passiivisaggressiiviseksi. Jne jne.

Kyllä minä voin avusta maksaa jonkun pienen summan, mutta en paljoa. En esimerkiksi pysty maksamaan mitään juristia hoitamaan laskujani, vakuutusasioitani, koko avioerorumbaa muuttoineen. Enkä tiedä mikä ihminen muka pienellä rahalla auttaisi. Ei sellaisia ole. Kummastakaan kuolinpesästä en saa perintöä edes (toisesta pienen, mutta se sulaa juristin kuluihin). Ap

Täysin samat ajatukset. Et ole yksin. Ehkä jonain päivänä päästään kuiville. Yritän jaksaa visualisoimalla sitä tunnetta.

Tuttu juttu. Vanhempani eivät jaksaneet hoitaa asioitaan ja vaikka heitä yritti auttaa, moni asia lankesi sitten myöhässä omaksi murheeksi. Auttoi sellainen, että lajitteli kirjeet lähettäjän mukaan ja aikajärjestykseen uusin päällimmäisenä. Hoiti pois sen uusimman, ja pinosta hävisi sen myötä monta paperia, koska uusin oli melkein aina muistutus tai muistutuksen muistutus. 

Verkossa oli tosi paljon apua chateista jos ei tiennyt jotain asiaa (robottien sijaan mieluusti oikea ihminen). Se on nopeampaa kuin jonkun puhelimeen saaminen  esim pankista.

Pidin myös näitä asioita omassa kansiossa ja poissa silmistä silloin kun en hoitanut niitä, jotta ei tarvinnut koko ajan pitää mielessä. Ja niinkuin täällä on neuvottu: yksi tai kaksi asiaa päivässä tiettynä aikana.

Puolison suhteen voisi miettiä onko mitään mitä hän tekisi mielellään, esimerkiksi hoitaisi pari viikkoa kaikki ruokaostokset. Usein tuollainen itsenäinen homma voi kelvata. Minäkään en halunnut puolisoa vaivata vanhempien asioilla.

Kun tuo rumba on ohi, kannattaa miettiä miksi otat tehdäksesi "kaiken" myös omassa parisuhteessa. Mulle tuo aika oli opetus siitä, ettei pidä suostua kantamaan vastuuta toisten puolesta. 

En lukenut kaikkia saamiasi vastauksia, mutta laita suoraveloitukseen kaikki laskut, jotka on mahdollista hoitaa niin. Esim sähkölasku, vuokra/yhtiövastike, vakuutukset, päivähoitomaksut jne. 

Teillä molemmilla on elämänhallinta kadoksissa, sekä sinulla että hänellä. Jos sinulle kasaantuu tehtäviä, joita et pysty hoitamaan alta pois, ei se kenenkään muun syy tai ongelma ole kuin sinun ja sinun ajankäyttösi. Ei ainakaan minulle kerro tehokkuudesta, päinvastoin typeryydestä, tässä vinkki:  OSTA KALENTERI !

Jos joku osaisi vinkata tahoa, josta voi saada apua tällaisen tilanteen haltuun saamiseksi (kohtuullisen hintaista), niin ottaisin ilolla vinkit vastaan. Kiitos ei mitään kunnan sossua, koska ne tulee keskellä päivää istumaan sohvalle "opettamaan elämänhallintaa", eikä minulla ole mahdollisuutta perua töitä kuunnellakseni saarnaa siitä, miten on tärkeää maksaa laskut ajallaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkia saamiasi vastauksia, mutta laita suoraveloitukseen kaikki laskut, jotka on mahdollista hoitaa niin. Esim sähkölasku, vuokra/yhtiövastike, vakuutukset, päivähoitomaksut jne. 

Kiitos, olen laittanutkin. Tämä on kyllä hyvä vinkki silti. Ap

Juu, tohon sumaan ei mitään avioeroja! Unohda kertakaikkiaan se, koska nyt se aiheuttaa vain lisästressiä sinulle. Ja tilanne voi aina liitossa muuttua. Keskity akuuttiin tilanteeseen.

Musta toi on mahtava idea, että delegoit puolisolle jonkin helpon jutun, esim. ne ruokaostokset. Hänkin voi saada siitä itsetuntoa ja virtaa, kun tekee asioiden eteen jotain. Jotkut tosiaan tarvii tommosen helpon selkeen jutun, jonka osaa tehdä ja miten paljon jo se vapauttaa sulle aikaa selvittää tää tilanne.

Paljon helpottuu jo sillä, kun aikanaan tuo kuolinpesäasia hoituu. Onkohan se asianajaja ihan välttämätön siinä? Tuntuu tylsältä, että perintö menee jollekin ketkulle kokonaan :(

Musta tuntuu, että pienelläkin rahalla löytyisi auttavaa kättä, ehkä jopa saisi kotitalousvähennystä... mutta toki jo sen selvittely olisi taas yksi homma, johon pitäisi löytyä aikaa.

Ihmisen elämä on tehty ihan kammottavaksi. Vain ne ihme duracell-puput, joilla on jättimäärä virtaa, selviää. Mutta kylläpä helpottaa lukea, että meitä on paljon, ei ole niin syyllinen olo!

Mikä on se osa-alue, mihin tarvitset eniten apua?

Vierailija kirjoitti:

Juu, tohon sumaan ei mitään avioeroja! Unohda kertakaikkiaan se, koska nyt se aiheuttaa vain lisästressiä sinulle. Ja tilanne voi aina liitossa muuttua. Keskity akuuttiin tilanteeseen.

Musta toi on mahtava idea, että delegoit puolisolle jonkin helpon jutun, esim. ne ruokaostokset. Hänkin voi saada siitä itsetuntoa ja virtaa, kun tekee asioiden eteen jotain. Jotkut tosiaan tarvii tommosen helpon selkeen jutun, jonka osaa tehdä ja miten paljon jo se vapauttaa sulle aikaa selvittää tää tilanne.

Paljon helpottuu jo sillä, kun aikanaan tuo kuolinpesäasia hoituu. Onkohan se asianajaja ihan välttämätön siinä? Tuntuu tylsältä, että perintö menee jollekin ketkulle kokonaan :(

Musta tuntuu, että pienelläkin rahalla löytyisi auttavaa kättä, ehkä jopa saisi kotitalousvähennystä... mutta toki jo sen selvittely olisi taas yksi homma, johon pitäisi löytyä aikaa.

Ihmisen elämä on tehty ihan kammottavaksi. Vain ne ihme duracell-puput, joilla on jättimäärä virtaa, selviää. Mutta kylläpä helpottaa lukea, että meitä on paljon, ei ole niin syyllinen olo!

Puolisoni ei siis ole huonoitsetuntoinen ja energiaton tai siis ei niiden syiden takia jätä hoitamatta yhteisiä asioita vaan hän ei hoida yhteisiä asioita siksi, että häntä ei vain kiinnosta. Passiivisaggressiivinen tapa osoittaa mieltään. En oikein näe, että tämä ilman avioeroa parantuisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se osa-alue, mihin tarvitset eniten apua?

En osaa edes eritellä mihin osa-alueeseen eniten. Lopputulos pitäisi olla, että asiat on jotakuinkin hoidettuna ajallaan. Periaatteessa osaan ne hoitaa, eli osaamiseeni en tarvitse apua. Aikaa niiden hoitamiseen ei selvästikään ole, mutta en tiedä mistä aikaa saisin lisää. Olen myös sen verran uupunut, että en saa asioita varmaan niin tehokkaasti hoidettua kuin pitäisi, mutta tämä tilanne on se joka minua uuvuttaa. Valtava määrä hoitamattomia asioita ja huono parisuhde. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut kaikkia saamiasi vastauksia, mutta laita suoraveloitukseen kaikki laskut, jotka on mahdollista hoitaa niin. Esim sähkölasku, vuokra/yhtiövastike, vakuutukset, päivähoitomaksut jne. 

Kiitos, olen laittanutkin. Tämä on kyllä hyvä vinkki silti. Ap

En tiedä taloudellista tilannettasi enkä asuinpaikkaasi, mutta onnistuisiko ruokaostosten tekeminen netistä kotiinkuljetuksella? Mä olen tilannut jo neljän vuoden ajan. Selaimessani on aina auki ko kaupan sivu. Mulla on tilauspohja valmiina sellaisille tuotteille, joita ostan joka kerta. Pitkin viikkoa täydennän tilausta, kun huomaan jonkin asian olevan vähissä (esim vessapaperin, kahvin tms). Viimeisenä iltana ennen toimitusta täydennän loput. Pari ekaa kuukautta oli vähän hankalaa, kun en osannut  vielä arvioida, miten paljon mitäkin kuluu. Silloin jouduin hakemaan täydennystä lähikaupasta. Mutta sen jälkeen olen käynyt kaupassa ehkä kerran kuukaudessa jos sitäkään. 

Olen sellaisessa työssä, että jos jään sairauslomalle, niin joudun silti hoitamaan kaikki vastuualueeni mukaiset työt. Sairausloman aikana ne vain kertyy pinoon odottamaan sitä että palaan, ja palatessa on sitten hoidettava kaikki kertyneet työt ja lisäksi ne työt, jotka muutenkin silloin pitäisi. Vihaiset yhteistyökumppanit ja asiakkaat soittelee, että miksi en ole sovitussa ajassa hoitanut asioita (ei heitä kiinnosta olinko sairas vai en). Pelkään, että uuvun niin, että joudun jäämään viikoksi saikulle, mutta sen jälkeen tilanne töissä on vain kahta pahempi. Meillä tämä systeemi koskee kaikkia meitä, joilla on itsenäiset vastuualueet ja vaativa työnkuva, se ei esimiehen kanssa puhumalla muuksi muutu. Ap

Olisiko tosiaan jokin taho, johon saa kotitalousvähennystä hyvä? Jos maksaisit jonkin aikaa siivouksesta ym. aikaa vievästä, sinulle jäisi aikaa hoitaa noi rästihommat. Niitä tarvii eniten tehdä virka-aikaan.

Pystytkö saamaan työnantajalta palkatonta vapaata tai pystytkö saamaan lomapäiviä ripotellen sinne tänne? Siitä keinosta ei ole loppuelämän keinoksi, mutta että saisit tämän tämän hetkisen tilanteen purkautumaan. Rahallista tappiota siitäkin tulisi mutta joskus se on parempi kuin pimahtaa lopullisesti jossain vaiheessa. Pitäisi vain henkisesti hyväksyä se, että ok, otin tiistaille vapaapäivän, soitin hoitamattomat hommat läpi, isännöitsijä ei tee edelleenkään mitään ja puoliakaan tyypeistä ei saanut kiinni... totahan se sitten olisi. Mutta jos henkisesti asennoituu jo etukäteen niin, että tota se pahimmillaan on, sen ehkä kestää, koska jossain vaiheessa ne asiat alkavat selvitä.

Jos et töistä pysty nipistämään aikaa ja ukko on yhteistyöhaluton mutta olet valmis käyttämään rahaa, niin saisit tosiaan säästymään hirmu määärän aikaa tilaamalla ruuat ja maksamalla jostain, kuten siivousavusta.

Vakuutusten hoidot ym. ovat ne jutut, joita ulkopuolisen on vaikeinta sinun puolesta tehdä. Niihin juuri tarvitsisit aikaa. Ongelmahan ei ole, ettet osaa. Tarvitset vain aikaa. Ja säästät sitä tosi paljon, kun joku vastaa ruuista ja siivouksista.

Vierailija kirjoitti:

Olen sellaisessa työssä, että jos jään sairauslomalle, niin joudun silti hoitamaan kaikki vastuualueeni mukaiset työt. Sairausloman aikana ne vain kertyy pinoon odottamaan sitä että palaan, ja palatessa on sitten hoidettava kaikki kertyneet työt ja lisäksi ne työt, jotka muutenkin silloin pitäisi. Vihaiset yhteistyökumppanit ja asiakkaat soittelee, että miksi en ole sovitussa ajassa hoitanut asioita (ei heitä kiinnosta olinko sairas vai en). Pelkään, että uuvun niin, että joudun jäämään viikoksi saikulle, mutta sen jälkeen tilanne töissä on vain kahta pahempi. Meillä tämä systeemi koskee kaikkia meitä, joilla on itsenäiset vastuualueet ja vaativa työnkuva, se ei esimiehen kanssa puhumalla muuksi muutu. Ap

Ah, mä niin muistan tämän. Ja sitten burnout ja työttömäksi iässä, jossa töitä ei enää saa. Sä tarvitset nyt apua, mutta mistä sitä saisi? Kukaan sukulainen ei maksua vastaan jeesaa? Voi kun asuttaisiin samalla paikkakunnalla. Työttömänä voisin pienenä kuutamokeikkasihteerinä hoidella sun vakuutukset ja ihan kaikki kuntoon :). Juuri sellaisen avun nimittäin tarvitsisit, mutta mikä taho sellaista antaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen sellaisessa työssä, että jos jään sairauslomalle, niin joudun silti hoitamaan kaikki vastuualueeni mukaiset työt. Sairausloman aikana ne vain kertyy pinoon odottamaan sitä että palaan, ja palatessa on sitten hoidettava kaikki kertyneet työt ja lisäksi ne työt, jotka muutenkin silloin pitäisi. Vihaiset yhteistyökumppanit ja asiakkaat soittelee, että miksi en ole sovitussa ajassa hoitanut asioita (ei heitä kiinnosta olinko sairas vai en). Pelkään, että uuvun niin, että joudun jäämään viikoksi saikulle, mutta sen jälkeen tilanne töissä on vain kahta pahempi. Meillä tämä systeemi koskee kaikkia meitä, joilla on itsenäiset vastuualueet ja vaativa työnkuva, se ei esimiehen kanssa puhumalla muuksi muutu. Ap

Tai sitten uuvut niin, että saat vakavan sairaskohtauksen eikä viikon saikku riitä vaan tulee kenties kuukausien saikku. Tai jos sairaskohtaus on esim aivoinfarkti, et välttämättä koskaan enää voi palata nykyiseen työhösi. 

Kuutamokeikkasihteeri olisi aivan loistava liikeidea, sellaiselle olisi käyttöä lähes jokaisella, jopa ilman kuutamo-etuliitettä. Maksaisin mielelläni tuollaisesta.

Eihän ne vuokra-aviomiehet hoitele näitä hommia? Tarkoitan niitä yleismiesjantusia, jotka hoitavat tilattaessa esim. sinkkujen taulujen seinään kiinnitykset ym. Niissä voi olla niitäkin, jotka hoitavat tällaisia aineettomampiakin arjen askareita.