Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?

Vierailija kirjoitti:

Joku näkijä voisi kertoa missä lapsen rannekello on. Viimeinen havainto siitä eteisessä kun tuli kotiin, oli varma että laittoi sen korurasiaansa mutta ei ollutkaan siellä eikä missään lähellä.

Meille kävi sama juttu, lapsen rannekello hävisi. 2 vuoden kuluttua kun olin heittämässä vaatteita keräykseen tutkin taskuja ja siellähän se oli, sinä päivänä oli näköjään käyttänyt vanhaa takkiaan, jota ei yleensä ottanut.

Järki taisi kadota, kun vähäksi aikaa mietin äänestäväni persuja. Onneksi järki palasi enkä äänestänyt niitä rasisteja.

3 kappaletta lapsen rukkasia, saman käden kaikki. Outoa tässä ole että ne katosi kesällä kun ei ollut semmoisille juuri tarvetta ja kaikki aika lailla yhtä aikaa, eli ei voi olla että lapsi olisi pudottanut ne jonnekin.

Miehen jäätyä kiinni pettämisestä hukkasin itseni. Tästä on myt kolme vuotta eikä ole näkynyt. En enää maalaa, laula enkä soita kitaraa. En ole se energinen, kaunis, ikuinen optimisti. Musta on tullut kaikkia ja kaikkea vihaava, empatiakykynsä ja inhimillisyytensä menettänyt katkera ämmä.

Vierailija kirjoitti:

On hävinnyt muutakin, mutta viimeksi pizzaleikkuri. Tosi kätevä, sellainen teräspyörä puisessa varressa. Se oli aina samalla paikalla vuodesta toiseen ja sillä leikattiin milloin mitäkin, pizzan lisäksi piirakoita ja matalia kakkuja yms. Katosi noin 1 kk sitten ja sen jälkeen on siivottu keittiö kaikkia kaappeja ja laatikoita myöten. Ei ole tullut vastaan. Ainoa selitys on, että se on mennyt pahvisen pizzalaatikon mukana roskiin. En silti tajua, kyllähän ne laatikot avataan ja taitellaan ennen roskiin viemistä. Kotona se ei kuitenkaan todistettavasti enää ole.

Meillä meni kans kerran leikkuri pitsalaatikon mukana koska sitä käytettiin sinä päivänä eikä sen jälkeen löytynyt. Opin sen jälkeen katsomaan laatikon sisälle ennen taittamista koska senhän voi taittaa ilman että huomaa leikkurin olevan sisällä

Vierailija kirjoitti:

Miehen jäätyä kiinni pettämisestä hukkasin itseni. Tästä on myt kolme vuotta eikä ole näkynyt. En enää maalaa, laula enkä soita kitaraa. En ole se energinen, kaunis, ikuinen optimisti. Musta on tullut kaikkia ja kaikkea vihaava, empatiakykynsä ja inhimillisyytensä menettänyt katkera ämmä.

Kokemuksen samankaltaisuutta. Elin pitkän avioliiton alkoholistin kanssa. Menetin ilon, itseluottamuksen. Kymmenessä vuodessa olen nyt toipunut. Sinäkin löydät luovuutesi.

Kerran minulta hävisi kakkuvuoka. Etsin jokapaikasta muttei löytynyt, olin ihan ihmeissäni. Sitten vuoden kuluttua mökillä katselin kaappia ja siellähän se oli hyllyllä. Yhtäkkiä muistin että olin kuljettanut tuoretta kakkua sen alla kun oli vieraita tulossa. Tuommoisesta voi tulla vainoharhaiseksi jossei löydä vaikka tietää että ei voi hävitä noin vaan.

Sen takia nykyään kun hävitän jotain rupean heti miettimään olosuhteita joissa näin esineen viimeksi

Vierailija kirjoitti:

Keikkakengät! Täysin mystinen juttu. Varmasti pakkasin ne kotona mukaan (selkeä muistikuva siitä), mutta keikkapaikalla ne ei sit enää ollutkaan laukussa, eikä myöskään kotona. Käytiin matkalla yhdessä isossa marketissa, jonne ne todennäköisesti on laukusta pudonnut esim lompakkoa kaivaessa (tosin luulis, että sen olis huomannut?!), mutta ei niitä kuulemma sielläkään ollut näkynyt, kun soitin ja kysyin.

Vartija varmaan tarvinnut uudet popot kun entiset jo ihan pilalle potkitut?

Marimekon unikko-pussilakana. En ymmärrä mihin se on voinut kotoani kadota.

Minulta on kadonnut muutama musta neuletakki vuosien varrella. Eivät mitään arvokkaita, ja ehkä vain jääneet jonkun kaverin luo tai joku ottanut ravintolassa vahingossa. Kerran minulla oli kaverin polkupyörä lainassa ja huomasin etten löydä sen avainta. Kaveri jo mietti kuinka paljon maksaa kun lukko sahataan auki, mutta tiesin että pakkohan sen avaimen olla mun kotona ja pengoin kaikki mahdolliset paikat. Puhuin tilanteesta toiselle kaverille joka sanoi, että usein avaimet saattaa löytyä kengästä jos säilyttää avaimia naulakossa jonka alapuolella on kenkiä. No näinhän se oli, eli siinä vinkkini jos olette samanlaisessa tilanteessa.

Rustot polvista

Taapero pyöritti käsissään minun puhelimesta kortteja. Kaikki muut löytyi nopeasti paitsi visa. Sitä etsin viikon kunnes tilasin uuden. Tästä nyt vuosi ja edelleenkään ei ole tullut vastaan, vaikka suursiivous tehty pariin kertaan.

Laukku katosi matkalla etelään- Finnair sen kadotti vaikka laukussani oli suomen lippu ja nimeni ja numeroni 3 eri kohtaa. Laukussa oli vaatteita ja läppäri. Finnair ei meinannut edes korvata sitä  mutta haastoin käräjille ja vasta sieltä sain korvaukset koska läppäri oli 900 euron arvoinen niin oli pakko mennä käräjille.

Lapsen potkulauta. Ei sitä edes käytetty kovin usein, sellainen pienten malli, eli liikuttiin aina yhdessä pienen lapsen kanssa. Ja tuotiin potkulauta aina kotiin kun ei se paljon painanut kantaa mukana. Ei vaan ole kotoa enää löytynyt. Kuitenkin sen verran iso, ettei se nyt vahingossa roskiin ole voinut päätyä.

Meidän uudehkon omakotitalon omistajalta taisi kadota kananluut. Löysimme ne apukeittiön lattiakaivosta.

Vierailija kirjoitti:

Usko suomalaisiin poliitikkoihin.

Joo, samoin on mennyt usko äänestäjiin. Samat puolueet äänestetään valtaan aina vain uudelleen. Sitten taas puristetaan nyrkkiä taskussa ja kiristellään hampaita.

Passini katosi päivää ennen ulkomaanmatkaa vetoketjulla suljetusta taskusta käsilaukustani. Kävin laukun kanssa kaupungilla ostoksilla ja parilla oluella, mutta passiani en missään vaiheessa ottanut esiin tai edes avannut sitä taskua missä se oli. Seuraavana aamuna kun rupesin pakkaamaan huomasin, että passi ei enää ollut siellä missä sen piti olla. Täysi mysteeri, ja ihmettelen vieläkin mihin hittoon se katosi. Olen hyvin tarkka tavaroistani, enkä ole koskaan hukannut mitään. Ainoa selitys mitä keksin on että joku varasti sen huomaamattani. Aika hiton taitava taskuvaras kuitenkin ja hiton pöljä kun ei paljon helpommin pöllittävissä oleva lompakko kelvannut.

Mulla on normaalit moniteholasit ja sitten erikseen näyttöpäätelasit, joita käytän töissä ja kotona nettaillessa. Pistän työpäivän päätteeksi näyttöpäätelasit koteloonsa (niillä ei näe ajaa autoa) ja normilasit päähän.

Seuraavana aamuna etsin näyttöpäätelaseja. Kotelo oli eteisen lipaston päällä, mutta silmälasit eivät olleet siellä. Tsekkasin kotelonkin pariin kolmeen kertaan ja etsin joka paikan. Mistään ei löytynyt. Kunnes jälleen kerran katsoin sinne silmälasikoteloon ja siellähän ne olivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä oli kolme sisarusta ja lapsina saimme haitarin yhteiseksi lahjaksi. Haitari katosi, mistään ei löytynyt, eikä kukaan tunnustanut rikkoneensa ja piilottaneensa kapistuksen.

Vuosikymmenet kuluivat minulla oli kaksi pientä tyttöä, jotka saivat apeltani haitarin tuliaisena joltain matkalta.

Silloin vasta ymmärsin haitarin katoamisen.

Voisiko joku fiksumpi selittää tämän minulle...?

Olisiko vanhemmat kyllästyneet lasten haitarisoiton opettelun kuunteluun ja myyneet haitarin pois.

Minulla oli kaksi kananmunapakettia. Toinen, jonka olin juuri ostanut, oli täynnä kananmunia. Toisessa oli vain yksi muna jäljellä ja ajattelin syödä sen. Laitoin sen kattilaan ja lisäsin vettä ja hieman suolaa. Kun keittämisen jälkeen otin kattilan hellalta, ei siellä ollutkaan enää kananmunaa. Katsoin, olisiko se sittenkin jäänyt pakkaukseensa, vaikka muistin selvästi panneeni sen kattilaan. Ei se ollut siellä. Eikä sitä löytynyt koskaan mistään muualtakaan.