Lue keskustelun säännöt.
Se oli sitten jo 8. epäonnistuminen
30.03.2022 |
No niin. Näin tässä taas kävi. Ylioppilaskirjoitukset menivät jälleen kerran penkin alle. Nyt reaali ja viime viikolla matematiikka.
Olen jo 8. kertaa käynyt korottamassa arvosanoja tavoitteena laudatur, mutta ei näytä onnistuvan tälläkään kertaa.
Olen aina ollut hyvä oppilas, joten tuntuu käsittämättömältä, että yo-koe ei onnistu.
En tule c-papereilla pääsemään tänäkään vuonna Aallon kauppakorkeaan. Mikään muu ei kiinnosta. Ikääkin jo kohta 23v ja masentaa. Miten tästä eteenpäin?
Kommentit (80)
Mitä muuta olet ap tehnyt tän ajan? Etkai vielä asu kotona vanhempien täysylläpidon piirissä? Kai olet tehnyt edes osa-aika töitä? Vapaaehtoistyötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks ap vaan korotat to-arvosanoja, lukisit sen sijaan pääsykokeisiin????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa yliopistoon, niin yo-kokeista pitäisi irrota vähintään E:n paperit lukematta. Muutoin on suuri vaara, että kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä omaksumaan sitä tietomäärää, joka yliopistossa vaaditaan.
Kehtaan väittää vastaan. Itse kirjoitin C:n paperit, mutta yliopistoon pääsin ensimmäisellä yrittämällä, tietenkin pelkän valintakokeen arvosanoilla. 13% hakijoista otettiin sisään. Suoritin yliopistotutkinnon ihan hyvin arvosanoin. Koko peruskoulun ja lukioajan mua ei vaan kiinnostanut opiskelu, aniharvoin tein läksyjäkään... Pidin lukion jälkeen yhden välivuoden ja tein ns hanttihommia. Siinä se motivaatio sit nousi opiskella joku ammatti :)
Eli yo-todistus ei välttämättä kerro mitään.
Se on eri asia saada lukematta C:n paperit kuin lukea ja korottaa arvosanoja 5 vuotta ja saada silti C:n paperit. Sillä joka saa lukematta ja korottelematta C:n eikä on todennäköisesti enemmän potentiaalia kuin sillä joka korottelee vuosia ja saa silti C:n. Minunkaan yks kaveri ei ollut mikään ahkera lukiossa ja sai arvosanaksi pitkästä matikasta jopa B:n, muuten C-M, mutta silti pääsi yliopistoon. Kun käytiin Mensan virallisessa testissä, niin tulos oli että tuo kaveri oli älykkäämpi kuin 97% väestöstä.
eri
Jos haluaa oikeasti opiskelemaan jotakin ainetta niin paikkakunnalla ei ole väliä. Jos Helsingistä muuttaminen on mahdotonta niin eipä ole korkea motivaatio valitsemallesi alalle. Sitä menee vaikka kuuhun kun joku tarpeeksi kiinnostaa. On ihan hölynpölyä fiksoitua johonkin tiettyyn asiaan niin, että se estää elämässä eteenpäin pääsemisen. Järkeäkin voi käyttää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saakos niitä nykyisin korottaa rajattomasti? Vielä joku aika sittenhän oli rajoitus, että kaksi kertaa saa korottaa. Samoin kaksi reputusta tarkoitti sitä, että koko lukio täytyi suorittaa uudelleen.
Ennen muinoin valtaosa kirjoitti ylioppilaaksi yhdellä kertaa lukion kolmannen luokan keväällä. Jos reputti jonkin aineen, niin toinen mahdollisuus oli seuraavana syksynä. Ei niitä arvosanoja voinut loputtomasti korottaa tai kirjoittaa useammassa osassa.
Korotuksille oli myös 5 v raja. Käsittääkseni reputuksenkin pystyi suorittamaan myöhemmin, mutta kuitenkin sen 5 vuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa oikeasti opiskelemaan jotakin ainetta niin paikkakunnalla ei ole väliä. Jos Helsingistä muuttaminen on mahdotonta niin eipä ole korkea motivaatio valitsemallesi alalle. Sitä menee vaikka kuuhun kun joku tarpeeksi kiinnostaa. On ihan hölynpölyä fiksoitua johonkin tiettyyn asiaan niin, että se estää elämässä eteenpäin pääsemisen. Järkeäkin voi käyttää
Näitä on oikeasti paljon, jotka ei ole ikinä edes käyneet kehä kolmosen ulkopuolella eikä osaa kuvitellakaan sinne muuttavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että tämä on provo. On aika surullista jos joku on yrittänyt korottaa arvosanaa noin monta kertaa. Mitä muuta olet ap tehnyt nämä kaikki vuodet?
Niinpä, mäkin todella toivon että ap on tehnyt edes osa-aikatyötä kaikkien näiden vuosien ajan, kun on vähän lukenut kirjoituksiin... Ettei ihan heittäisi elämästä hukkaan noin montaa vuotta. Valitettavasti tunnen sukulaistytön, joka on nyt 24v, asuu yhä kotona ja on nämä 5 vuotta pyrkinyt yliopistoon, kyllä, pääsemättä sisään. Ei tee mitään muuta. Aika surullista.
Vanhemmat tekee karhunpalveluksen tuolle, kun mahdollistavat moisen taivaanrannanmaalaroinnin. 5 vuotta jos on lukenut pääsykokeisiin pääsemättä opiskelemaan, ei tule ikinä pääsemään tuolle alalle, ainakaan yliopistotasoisesti.
Eihän siinä mitään, vaikka hakis 10 vuotta yliopistoon pääsemättä sisään, kunhan tekis edes töitä siinä ohella! Kaikki tuntemani ihmiset, jotka eivät heti lukion penkiltä ole opiskelemaan päässeet, ovat kyllä käyneet töissä ja muuttaneet pois vanhempien helmoista, eli heillä ei ole koko elämä ollut pysähdyksissä sen ajan, kun odottelee yliopiston ovien aukeamista. Pelottavaa ajatella, mitä tulee 24-vuotiaasta, joka ei ole vielä edes kokenut oikeaa elämää! Ja kyllä, nimenomaan itsenäistyminen ja vastuunotto omasta taloudesta on sitä oikeaa elämää.
Mehän emme tiedä mitään ap:n taloustilanteesta. Itse opiskelen kyllä jo yliopistossa, mutta en välttämättä tule koskaan "menemään töihin". Yliopisto ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ammattikoulu. Ei siis työelämää vaan sivistystä varten! Omassa suvussani on opiskeltu Helsingin yliopistossa 1800-luvulta asti (myös naiset!), ja jatkan mielelläni tätä perinnettä vaikka mikään tietty oppiaine ei erityisesti kiinnosta. Tietysti ymmärrän, että meillä on ollut sellaiset taloudelliset resurssit, että tämä on mahdollista, mutta mitään väärää tässä sinänsä ei ole.
Ap:n tilanne on tietysti hiukan erikoinen. Ihan noin montaa vuotta ei kannattaisi tietenkään käyttää hakemiseen, vaan etsiä muita reittejä. Ainakin kannattaa opiskella avoimessa yliopistossa, mutta se väylä on todella kapea. Onkohan opiskelutaidoissa jotakin häikkää (lukihäiriö tms.?), joka kannattaisi selvittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojalla lukiosta C:n paperit mutta pääsi Aallon kauppakorkeaan puhtaasti pääsykokeilla. Tee sinä samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että tämä on provo. On aika surullista jos joku on yrittänyt korottaa arvosanaa noin monta kertaa. Mitä muuta olet ap tehnyt nämä kaikki vuodet?
Niinpä, mäkin todella toivon että ap on tehnyt edes osa-aikatyötä kaikkien näiden vuosien ajan, kun on vähän lukenut kirjoituksiin... Ettei ihan heittäisi elämästä hukkaan noin montaa vuotta. Valitettavasti tunnen sukulaistytön, joka on nyt 24v, asuu yhä kotona ja on nämä 5 vuotta pyrkinyt yliopistoon, kyllä, pääsemättä sisään. Ei tee mitään muuta. Aika surullista.
Vanhemmat tekee karhunpalveluksen tuolle, kun mahdollistavat moisen taivaanrannanmaalaroinnin. 5 vuotta jos on lukenut pääsykokeisiin pääsemättä opiskelemaan, ei tule ikinä pääsemään tuolle alalle, ainakaan yliopistotasoisesti.
Olen eri, mutta kuka tätäkin alapeukuttaa? Totuus sattuu? :D
Vai onko tää joku uus normi, että nuoret asuu liki kolmekymppisiksi kotona, koska eivät pääse siihen "unelmien opiskelupaikkaan", eikä työt kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään järkeä todistusvalinnassa. Sanoin jo silloin kun se tuli, että se menee pikkuhiljaa siihen että kaikille suosituille aloille vaaditaan lopulta rivi älliä. Sitten kun niitä älliä saa vain joku 5% per kirjoituskerta, niin se tarkoittaa sitä että tyypit joutuu korottelemaan arvosanoja jonkun 10 vuotta jotta pääsevät unelma-alalle. Ennen väitettiin että nuorilla tuhlautuu aikaa pääsykokeisiin lukemiseen, mutta eikös se tämä vasta sitä ajan tuhlausta olekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa yliopistoon, niin yo-kokeista pitäisi irrota vähintään E:n paperit lukematta. Muutoin on suuri vaara, että kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä omaksumaan sitä tietomäärää, joka yliopistossa vaaditaan.
Kehtaan väittää vastaan. Itse kirjoitin C:n paperit, mutta yliopistoon pääsin ensimmäisellä yrittämällä, tietenkin pelkän valintakokeen arvosanoilla. 13% hakijoista otettiin sisään. Suoritin yliopistotutkinnon ihan hyvin arvosanoin. Koko peruskoulun ja lukioajan mua ei vaan kiinnostanut opiskelu, aniharvoin tein läksyjäkään... Pidin lukion jälkeen yhden välivuoden ja tein ns hanttihommia. Siinä se motivaatio sit nousi opiskella joku ammatti :)
Eli yo-todistus ei välttämättä kerro mitään.
Pikkasen eri asia korottaa monta vuotta arvosanoja ja saada silti vain C, kuin saada C:n paperit ns "lukio lukematta läpi" - metodilla. Sinä oletkin ilmeisen älykäs yksilö, joka olisi pystynyt parempiin arvosanoihin motivaation löytyessä. Eri juttu kuin ap, joka kaikkensa antaneena ei saa korotettua arvosanoja.
Mites ap avoimen väylä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene ap avoimen väylää pitkin? Se tietty hieman maksaa, mutta mene vaikka osa-aika töihin jolla maksat opiskelun sen ajan, kunnes pääset sisään väylää pitkin. Se tietty vaatii, että saat ne kurssit suoritettua....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Miksi ihmeessä et hae pääsykoekiintiössä? Onko sellaista edes enää nykyään, että valitaan vaan pääsykokeen perusteella?
2. Minusta kuulostaa huolestuttavalta, että olet 8 kertaa yrittänyt korottaa arvosanoja siinä onnistumatta. Lisäksi huolestuttavaa on se, että olet vuosikausia yrittänyt hakea samaan kouluun. Huolestuttavaa on se, että teet samoja virheitä uudelleen ja uudelleen ja junnaat paikallasi ymmärtämättä mikä meni vikaan. Jos jatkuvasti epäonnistuu, paikallaan junnaamisen sijaan olisi järkevää yrittää keksiä vaihtoehtoisia tapoja päästä siihen päämäärään, eli tässä tapauksessa päämääränä on korkeakoulututkinnon saaminen kaupalliselta alalta. Hae nyt jo hyvä ihminen muualle alemman pisterajan kouluihin kuin sinne Aaltoon.
No se vasta vaikeaa onkin. Jos kirjoitukset menee pieleen kerta toisensa jälkeen, niin eipä se pääsykoe yhtään sen helpompi ole, vaan vaikeampi. Ihmiset pänttää pääsykokeisiin puolikin vuotta ja käy kursseja sitä varten. Yleensä siinäkin pitää laskea, osata kirjoittaa ja tietää edes jotain.
En ymmärrä yhtään kommenttiasi. Tietenkin ylioppilaskokeet ja yliopiston pääsykokeet ovat ihan eri asia. Miksi vertaat näitä kahta keskenään? Lainaamasi tekstin vinkki oli, että ap:n pitää nyt unohtaa nuo yo-kokeet ja panostaa pääsykokeeseen lukemiseen. Tällä tavalla hän voi päästä pääsykoekiintiössä sisälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene ap avoimen väylää pitkin? Se tietty hieman maksaa, mutta mene vaikka osa-aika töihin jolla maksat opiskelun sen ajan, kunnes pääset sisään väylää pitkin. Se tietty vaatii, että saat ne kurssit suoritettua....
Tämä on hyvä idea. Tuossa ap myös näkisi sen riittääkö rahkeet sinne kauppakorkeaan!
Eikö enää pääsykoe ole mitään? Miksi koristella jotain yo-kirjaimia loputtomiin, kun vois päästä suoraan pääsykokeella?
Vierailija kirjoitti:
Mene ap avoimen väylää pitkin? Se tietty hieman maksaa, mutta mene vaikka osa-aika töihin jolla maksat opiskelun sen ajan, kunnes pääset sisään väylää pitkin. Se tietty vaatii, että saat ne kurssit suoritettua....
Avoimen väylän kautta on tosi vaikea päästä! En tiedä tarkoista vaatimuksista, mutta ainakin siirtohaku vaatii yli 4,25 keskiarvon. Joka tapauksessa kannattaa toki opiskella avoimessa, varsinkin jos ap asuu Helsingissä. https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto/kauppatieteen-…
Sellainen asia vielä, jota kaikki eivät tiedä: kauppakorkeakouluun haettaessa todistusvalinnassa huomioidaan vain ensikertalaiset hakijat. Itsellänikin on L:n paperit (esim. pitkä matikka), mutta aiemmin vastaanotetun opiskelupaikan takia en ole ensikertalainen. Jos tuonne siis haluaa, niin valitettavasti ei kannata ottaa muuta paikkaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Miksi ihmeessä et hae pääsykoekiintiössä? Onko sellaista edes enää nykyään, että valitaan vaan pääsykokeen perusteella?
2. Minusta kuulostaa huolestuttavalta, että olet 8 kertaa yrittänyt korottaa arvosanoja siinä onnistumatta. Lisäksi huolestuttavaa on se, että olet vuosikausia yrittänyt hakea samaan kouluun. Huolestuttavaa on se, että teet samoja virheitä uudelleen ja uudelleen ja junnaat paikallasi ymmärtämättä mikä meni vikaan. Jos jatkuvasti epäonnistuu, paikallaan junnaamisen sijaan olisi järkevää yrittää keksiä vaihtoehtoisia tapoja päästä siihen päämäärään, eli tässä tapauksessa päämääränä on korkeakoulututkinnon saaminen kaupalliselta alalta. Hae nyt jo hyvä ihminen muualle alemman pisterajan kouluihin kuin sinne Aaltoon.
No se vasta vaikeaa onkin. Jos kirjoitukset menee pieleen kerta toisensa jälkeen, niin eipä se pääsykoe yhtään sen helpompi ole, vaan vaikeampi. Ihmiset pänttää pääsykokeisiin puolikin vuotta ja käy kursseja sitä varten. Yleensä siinäkin pitää laskea, osata kirjoittaa ja tietää edes jotain.
En ymmärrä yhtään kommenttiasi. Tietenkin ylioppilaskokeet ja yliopiston pääsykokeet ovat ihan eri asia. Miksi vertaat näitä kahta keskenään? Lainaamasi tekstin vinkki oli, että ap:n pitää nyt unohtaa nuo yo-kokeet ja panostaa pääsykokeeseen lukemiseen. Tällä tavalla hän voi päästä pääsykoekiintiössä sisälle.
Mitä siinä on vaikeaa ymmärtää? Jos ylioppilaskokeet ovat liian vaikeat ap:lle, niin sitten se pääsykoe vasta vaikea onkin. Monet pääsykokeisiin opiskeltavat asiat, mm. matematiikka ja laskutehtävät, rakentavat suoraan sille pohjalle, joka on hankittu lukiossa. Osa on samoja asioita, joita on opiskeltu ylioppilaskokeita varten. Osa on vaikeampia kuin mitä ylioppilaskokeissa kysytään. Ei ne pääsykokeet ole mikään oikotie.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että useat ns. hyvät oppilaat eivät menestykään yo-kirjoituksissa. Itse olin aina keskiverto-oppilas ja sain helposti lukematta muutamasta aineesta E:n. Lopuista sain jälleen kerran lukematta paremmat arvosanat kuin kaverini joka oli tuollainen hyvä oppilas.
Saman huomannut. Omat 9,5 + keskiarvokaverini kirjoittivat molemmat M:n paperit ja jopa muutama C joistain aineista. Molemmat järkyttyneitä arvosanoistaan. Sen sijaan minä kutosen keskiarvolla vedin E:tä ja L:ää kun ryhdistäydyin lukemaan. Nämä kympin tytöt katkeria, vielä enemmän heitä ärsytti se kun pääsin yliopistoon vaikken panostanut lukioon.
En tiedä onko se sitten ulkoinen motivaatio, mikä tuon aiheuttaa? Opetellaan ulkoa ja sitten kirjoituksissa joissa pitäisi osata soveltaa ja yhdistää tietoa ei enää pärjätäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että useat ns. hyvät oppilaat eivät menestykään yo-kirjoituksissa. Itse olin aina keskiverto-oppilas ja sain helposti lukematta muutamasta aineesta E:n. Lopuista sain jälleen kerran lukematta paremmat arvosanat kuin kaverini joka oli tuollainen hyvä oppilas.
Saman huomannut. Omat 9,5 + keskiarvokaverini kirjoittivat molemmat M:n paperit ja jopa muutama C joistain aineista. Molemmat järkyttyneitä arvosanoistaan. Sen sijaan minä kutosen keskiarvolla vedin E:tä ja L:ää kun ryhdistäydyin lukemaan. Nämä kympin tytöt katkeria, vielä enemmän heitä ärsytti se kun pääsin yliopistoon vaikken panostanut lukioon.
En tiedä onko se sitten ulkoinen motivaatio, mikä tuon aiheuttaa? Opetellaan ulkoa ja sitten kirjoituksissa joissa pitäisi osata soveltaa ja yhdistää tietoa ei enää pärjätäkään.
Itse olen hyvin kirjoittanut kympin tyttö ja kävin eliittilukion, jossa suuri osa oli kaltaisiani tapauksia. En kuitenkaan täysin tyrmää tuota väitettä, että kympin tytöt (ja pojat!) eivät välttämättä menesty kirjoituksissa tai yliopistossa. Itse kävin sekä peruskoulun että lukion ns. paremmissa keskustakouluissa, joissa vaadittiin paljon. Lukioon tuli paljon sivukunnista ja maalta oppilaita jollain 9,5:n keskiarvolla, ja heidänkin joukosta moni pärjäsi ihan hyvin, mutta sitten oli selvästi niitä, jotka olivat saaneet arvosanoja kauniin käytöksen, käsialan ym. perusteella.
Veikkaan, että sama voi näkyä pienempien paikkakuntien lukioissa. Olisi kiva nähdä tilastotietoa siitä, miten eri kouluissa opettajien antamat arvosanat korreloivat yo-arvosanojen kanssa.
Ennen muinoin valtaosa kirjoitti ylioppilaaksi yhdellä kertaa lukion kolmannen luokan keväällä. Jos reputti jonkin aineen, niin toinen mahdollisuus oli seuraavana syksynä. Ei niitä arvosanoja voinut loputtomasti korottaa tai kirjoittaa useammassa osassa.