Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään vainaja haudataan jopa 2 kk:n päästä kuolemasta?
30.03.2022 |
Ennen oli tapana pitää hautajaiset kahden viikon sisällä.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ”ennen oli tapana pitää 2 viikon sisällä”. Milloin ennen?
Suurimman osan ”ennen” sanan käsittämästä ajasta talvella ei ole voinut kaivaa hautaa, eikä kelirikkoaikoina kulkea hautuumaalle, eli hautajaisia on voitu joutua odottamaaan pitkälti yli puoli vuotta.
Höpönlöpönlöpö
Ei ole mitään höpönlöpöä.
Kannattaa lukea historiaa. Ennen nykyisiä koneita (ja mahdollisuutta liikkua nopeasti paikasta toiseen) hautajaisia todellakin saatettiin pitää vasta puoli vuotta kuoleman jälkeen. Juuri maan jäätyminen esti hautojen kaivamisen talviaikaa ja lisäksi saatettiin haluta odottaa, että kaikki ehtivät hautajaisiin osallistua (esimerkiksi kelirikkoaikana ei täällä pohjolassa niin vain liikuttu vaan odotettiin parempia kelejä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voi olla, että tuhkauksessa on ruuhkaa. Esim. täällä Oulun seudulla välillä ilmeisesti joutuu odottelemaan tuhkausta. Arkkuhautapaikkoja ei ole enää välttämättä kaikilla hautausmailla kuin esim. sukuhaudoissa.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?
Ei siirtynyt tuhkattavaksi, vaan palautettiin takaisin kylmiöön.
Siunaustilaisuus on nopeampi kuin tuhkaus, uuni olisi varattuna vielä edellisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voi olla, että tuhkauksessa on ruuhkaa. Esim. täällä Oulun seudulla välillä ilmeisesti joutuu odottelemaan tuhkausta. Arkkuhautapaikkoja ei ole enää välttämättä kaikilla hautausmailla kuin esim. sukuhaudoissa.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?
Niin noita krematorioita kun ei jokaisella paikkakunnalla, ei edes kaupungeissa ole, niin pakkohan se niin on toimia, että se kuljetetaan muualle tuhkattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Ihminen jolla on krooninen sairaus, vaikkapa koronaaritauti, voi kuolla kotonaan sydänkohtaukseen, eikä mitään kuolemansyyn selvittelyitä tarvita. Jos on tiedossa krooninen vakava sairaus ja kuoleman tapa on selkeästi tähän yhdistettävissä, ruumiinavauksia ei tehdä.
Sama pätee hoitolaitoksissa oleviin, vanhuksilla on pitkäaikaissairauksia, ja niihin kuollaan, eikä mitään obduktiota tarvita, jos tilanteeseen ei liity mitään kummallista.
Samaten jos ihminen kuolee tapaturmassa, niin sitä varsinaista kuolemaa ei tarvitse sen kummemmin ruveta selvittelemään, mutta sitä tapaturman syytä kyllä.
Toki se on kuolemansyyn selvittämistä, jos täytyy selvittää henkilön pitkäaikaissairaudet esim. ja ottaa selko siitä tilanteesta missä kuolema tapahtui...
Näin se menee.
38/38 jatkaa (vaikka vähän asian ohi):
Kirkkoon kuulumattoma vainajan siunaamisesta Hietaniemessä peritään useamman satasen vuokra, lauantaisin taitaa olla jo noin 500 euroa. Tämä tulee monelle yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Ihminen jolla on krooninen sairaus, vaikkapa koronaaritauti, voi kuolla kotonaan sydänkohtaukseen, eikä mitään kuolemansyyn selvittelyitä tarvita. Jos on tiedossa krooninen vakava sairaus ja kuoleman tapa on selkeästi tähän yhdistettävissä, ruumiinavauksia ei tehdä.
Sama pätee hoitolaitoksissa oleviin, vanhuksilla on pitkäaikaissairauksia, ja niihin kuollaan, eikä mitään obduktiota tarvita, jos tilanteeseen ei liity mitään kummallista.
Samaten jos ihminen kuolee tapaturmassa, niin sitä varsinaista kuolemaa ei tarvitse sen kummemmin ruveta selvittelemään, mutta sitä tapaturman syytä kyllä.
Toki se on kuolemansyyn selvittämistä, jos täytyy selvittää henkilön pitkäaikaissairaudet esim. ja ottaa selko siitä tilanteesta missä kuolema tapahtui...
Näin se menee.
Siis mitään aikaa vieviä kuolemansyyn selvittelyitä.
Siunaustilaisuuteen oli mahdotonta saada aikaa nopeammin. Viikonloput on varattuna pitkälle ja arkipäivisin virka-aikaan paikalle ei pääse vieraat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voi olla, että tuhkauksessa on ruuhkaa. Esim. täällä Oulun seudulla välillä ilmeisesti joutuu odottelemaan tuhkausta. Arkkuhautapaikkoja ei ole enää välttämättä kaikilla hautausmailla kuin esim. sukuhaudoissa.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?
Ei siirtynyt tuhkattavaksi, vaan palautettiin takaisin kylmiöön.
Siunaustilaisuus on nopeampi kuin tuhkaus, uuni olisi varattuna vielä edellisestä.
Okei. Säilytetäänköhän vainajaa jossain kirkon kylmäkaapissa tuhkaukseen asti vai toimitetaanko kirkosta siunaustilaisuuden jälkeen krematoriolle kylmäsäilytykseen? Vai onko jotain erilisiä ruumishuoneita, joissa vainaja on siunaustilaisuuden ja tuhkaamisen välisen ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Ihminen jolla on krooninen sairaus, vaikkapa koronaaritauti, voi kuolla kotonaan sydänkohtaukseen, eikä mitään kuolemansyyn selvittelyitä tarvita. Jos on tiedossa krooninen vakava sairaus ja kuoleman tapa on selkeästi tähän yhdistettävissä, ruumiinavauksia ei tehdä.
Sama pätee hoitolaitoksissa oleviin, vanhuksilla on pitkäaikaissairauksia, ja niihin kuollaan, eikä mitään obduktiota tarvita, jos tilanteeseen ei liity mitään kummallista.
Samaten jos ihminen kuolee tapaturmassa, niin sitä varsinaista kuolemaa ei tarvitse sen kummemmin ruveta selvittelemään, mutta sitä tapaturman syytä kyllä.
Toki se on kuolemansyyn selvittämistä, jos täytyy selvittää henkilön pitkäaikaissairaudet esim. ja ottaa selko siitä tilanteesta missä kuolema tapahtui...
Näin se menee.
Näistä laitoksissa tapahtuneista kuolemista on omakohtaista tietoa, joten turha tulla väittämään vastaan. Kuolintodistuksen kirjoittamiseen ei ole mitään estettä, jos tilanne on aivan selkeä ja liitettävissä siihen perustautiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asennemuutos. Kaikki sukulaiset halutaan hautajaisiin mutta harva haluaa tai pystyy lykkäämään aiemmin sovittuja menoja hautajaisten vuoksi. Ennen pidettiin itsestäänselvyytenä, että hautajaiset menevät kylpyläloman tms. edelle. Pitkät välimatkatkin vaikuttavat.
En muista omalta uralta yhtään tapausta, jossa hautaus olisi siirtynyt arkkupaikan odottelun vuoksi. Jos ei ole sukuhautaa tiedossa tai vapaata arkkupaikkaa, valitaan tuhkaus. Vaikka krematoriossa olisi ruuhkaa, siunaus voidaan pitää heti hautausluvan tultua. Vainaja viedään takaisin kylmiöön tai pakastimeen sen jälkeen odottamaan kuljetusta. Se on kyllä totta, että krematorioita ei ole riittävästi nykytilanteeseen nähden etenkään isoissa kaupungeissa.
Tuhkanlaskujen muistan kyllä siirtyneen jopa vuosia sukulaisten riitaisuuden vuoksi. Papin valinta määrää hautajaispäivän lähinnä uskovaisimpien sukujen kohdalla, jotka haluavat sen oman tietyn papin. Nykyään erittäin harvinaista.
Mun isän hautajaiset oli 4vk päästä. Kappelissa ei ollut vapaita aikoja aikaisemmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voi olla, että tuhkauksessa on ruuhkaa. Esim. täällä Oulun seudulla välillä ilmeisesti joutuu odottelemaan tuhkausta. Arkkuhautapaikkoja ei ole enää välttämättä kaikilla hautausmailla kuin esim. sukuhaudoissa.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?
Ei siirtynyt tuhkattavaksi, vaan palautettiin takaisin kylmiöön.
Siunaustilaisuus on nopeampi kuin tuhkaus, uuni olisi varattuna vielä edellisestä.
Okei. Säilytetäänköhän vainajaa jossain kirkon kylmäkaapissa tuhkaukseen asti vai toimitetaanko kirkosta siunaustilaisuuden jälkeen krematoriolle kylmäsäilytykseen? Vai onko jotain erilisiä ruumishuoneita, joissa vainaja on siunaustilaisuuden ja tuhkaamisen välisen ajan?
Kirkoissa ei ole kylmäkaappeja. Vainaja viedään ruumishuoneen kylmiöön siunauksen jälkeen, ellei häntä siirretä heti krematorioon tai krematorion kylmiöön. Ei ole edellisiä ruumishuoneita tätä välivaihetta varten. T. Suntio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Ihminen jolla on krooninen sairaus, vaikkapa koronaaritauti, voi kuolla kotonaan sydänkohtaukseen, eikä mitään kuolemansyyn selvittelyitä tarvita. Jos on tiedossa krooninen vakava sairaus ja kuoleman tapa on selkeästi tähän yhdistettävissä, ruumiinavauksia ei tehdä.
Moni myrkytyskuolema vaikuttaa sydänkohtaukselta. Esim. sydämeen injektoitu suuri kaliumannos aiheutta sydänpysähdyksen. Tätäkö ei muka tutkittaisi?
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee hoitolaitoksissa oleviin, vanhuksilla on pitkäaikaissairauksia, ja niihin kuollaan, eikä mitään obduktiota tarvita, jos tilanteeseen ei liity mitään kummallista.
Kyllä se kuolinsyy pitää siinäkin tapauksessa selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Samaten jos ihminen kuolee tapaturmassa, niin sitä varsinaista kuolemaa ei tarvitse sen kummemmin ruveta selvittelemään, mutta sitä tapaturman syytä kyllä.
Eli ihminen on saattanut ajaa ulos tieltä, koska hänet on myrkytetty.
Vierailija kirjoitti:
Toki se on kuolemansyyn selvittämistä, jos täytyy selvittää henkilön pitkäaikaissairaudet esim. ja ottaa selko siitä tilanteesta missä kuolema tapahtui...
Näin se menee.
Ja mahdollinen rikos pitää AINA sulkea pois. Näin se menee. Ei ole olemassa täysin selvää kuolemantapausta, paitsi ehkä kesken leikkauksen tai muuten lääkärin valvonnassa kuoleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voi olla, että tuhkauksessa on ruuhkaa. Esim. täällä Oulun seudulla välillä ilmeisesti joutuu odottelemaan tuhkausta. Arkkuhautapaikkoja ei ole enää välttämättä kaikilla hautausmailla kuin esim. sukuhaudoissa.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?
Ei siirtynyt tuhkattavaksi, vaan palautettiin takaisin kylmiöön.
Siunaustilaisuus on nopeampi kuin tuhkaus, uuni olisi varattuna vielä edellisestä.
Okei. Säilytetäänköhän vainajaa jossain kirkon kylmäkaapissa tuhkaukseen asti vai toimitetaanko kirkosta siunaustilaisuuden jälkeen krematoriolle kylmäsäilytykseen? Vai onko jotain erilisiä ruumishuoneita, joissa vainaja on siunaustilaisuuden ja tuhkaamisen välisen ajan?
Kirkoissa ei ole kylmäkaappeja. Vainaja viedään ruumishuoneen kylmiöön siunauksen jälkeen, ellei häntä siirretä heti krematorioon tai krematorion kylmiöön. Ei ole edellisiä ruumishuoneita tätä välivaihetta varten. T. Suntio
Kiitos tiedosta :) En ole koskaan järjestänyt hautajaisia, joten siksi en tiedä näistä jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinsyyntutkinta, tilaisuuksien ja virallisten asioiden hoito ja järjestäminen on ruuhkautunut tulis ekana mieleen.
Hautapaikka. Ei löydy tosta vaan. Hautausmaat alkaa olemaan jo melko täynnä.
Löytyypäs. Hietaniemen hautausmaallekin rakennetaan vanhojen, käytöstä poistuneiden arkkuhautapaikkojen tilalle koko ajan uusia muistolehtoja. Yhdelle hautatontille voidaan tällöin haudata 81 vainajan tuhkat. Osa muistolehdoista on puolisolehtoja. Myös sirottelualueille mahtuu.
Eivät ne hautapaikat niin vaan vapaudu. Hietaniemessä oikeus hautapaikkaan on aina 25 vuotta, ja se maksetaan aina kun hautaan on laskettu uusi vainaja. Joskus näitä hautoja vapautuu, kun koko suku on kuollut, eikä maksua ole suoritettu. Näin vapautuvia arkkupaikkoja (joihin myös voi laskea uurnan) luovutetaan ainoastaan syntyperäisille helsinkiläisille. Lisäksi Hietaniemessä on myös ainaishautoja, jotka useimmat on kai hankittu suvuille jo 1800-luvulla.
Hietaniemen kolombaario lienee jo täynnä, en tiedä onko uuden rakentaminen suunnitteilla.
Nuo tuhkien sirottelupaikat ja uurnapaikat, joihin tuo kirjoittaja viittaa, on rakennettu paikoille, joissa ennen oli puistoa tai suuria kukkaistutusalueita.
Vierailija kirjoitti:
Asennemuutos. Kaikki sukulaiset halutaan hautajaisiin mutta harva haluaa tai pystyy lykkäämään aiemmin sovittuja menoja hautajaisten vuoksi. Ennen pidettiin itsestäänselvyytenä, että hautajaiset menevät kylpyläloman tms. edelle. Pitkät välimatkatkin vaikuttavat.
En muista omalta uralta yhtään tapausta, jossa hautaus olisi siirtynyt arkkupaikan odottelun vuoksi. Jos ei ole sukuhautaa tiedossa tai vapaata arkkupaikkaa, valitaan tuhkaus. Vaikka krematoriossa olisi ruuhkaa, siunaus voidaan pitää heti hautausluvan tultua. Vainaja viedään takaisin kylmiöön tai pakastimeen sen jälkeen odottamaan kuljetusta. Se on kyllä totta, että krematorioita ei ole riittävästi nykytilanteeseen nähden etenkään isoissa kaupungeissa.
Tuhkanlaskujen muistan kyllä siirtyneen jopa vuosia sukulaisten riitaisuuden vuoksi. Papin valinta määrää hautajaispäivän lähinnä uskovaisimpien sukujen kohdalla, jotka haluavat sen oman tietyn papin. Nykyään erittäin harvinaista.
Ei pelkkä asennemuutos vaan sekin, että nykyisin varsin usein hautajaiset on arkipäivänä. Jos ei ole aivan lähiomaisesta (oma puoliso tai oma lapsi) kyse, voi olla vaikea saada esim perjantaita vapaaksi hautajaisten vuoksi.
Sukulaiseni hautajaiset pidettiin viiden viikon kuluttua hänen kuolemastaan. Johtui ortodoksipapin aikatauluista. Elettiin aikaa ennen koronaa. Arkkua ei sitten avattu.
Hautajaisjärjestelyissä on niin monta kohtaa mistä on mahdollista kinata sukulaisten kanssa että huhhuh... Jos kaikki puhaltaa yhteen hiileen ja ei ole miten erikoisia toiveita vainajalla ollut niin silloin paljon helpompaa. Mutta varmaan monesti noissa pitkissä ajoissa on kyse vainajan omaisten sisäisestä kitkasta. Pahinta jos on isoja egoja jotka kokevat etteivät ole aiemmin saaneet huomiota tarpeeksi. Kokemusta on!
Hautajaisten järjestäminen kertoo jo omaisten sisäisistä suhteista paljon, perinnönjako sitten viimeistään avaa Pandoran laatikon.
Itse olin mahdollisimman vähän provosoiva, sekä provosoituva niin sain jopa isälleni hänen haluamansa hautajaiset. Mutta on se ihan hirveää kun ei ole juurikaan suruaikaa kun toiset alkaa jo painaa päälle raha-asioissa...
Ei saatu pappia eikä siunaustilaa. Kaikki varattuna liki kahden kuukauden ajan. Kai sielläkin säästetään.
Mä olen ollut hautajaisissa, jotka alkoivat siunaustilaisuudella Hietaniemen krematoriossa. Ihan samanlainen tilaisuus kuin kirkossakin. Arkku siirtyi sieltä tilaisuuden päätyttyä tuhkattavaksi ja hautajaisiin osallistujat muistotilaisuuteen. Uuraan lasku tapahtui myöhemmin vain lähiomaisten kanssa.
Onko nykyisin siis tapana, että arkku tuodaan jostain kylmiöstä ensin kirkkoon ja sitten siunaustilaisuuden jälkeen toimitetaan taas jonnekin, josta se sitten myöhemmin viedään tuhkattavaksi?