Miksi nykyään vainaja haudataan jopa 2 kk:n päästä kuolemasta?
Ennen oli tapana pitää hautajaiset kahden viikon sisällä.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt mikä siinä hautauksessa nykyään kestää. Parissa kolmessa viikossa pitäisi mielestäni hautajaiset pitää jos ei ole ruumiinavausta eikä mitään erityistä.
Oman äitini ja isäni hautajaiset pidin juuri kahden ja toisen kolmen viikon kuluttua menestymisestä. Ruumis mätänee parissa päivässä jo huonoon kuntoon. En haluaisi läheiseni olevan kylmiössä kauaa.
Papilla joka halutaan toimutuksen pitävän ei ole vapaita aikoja haluttuna viikonpäivänä, kellon aikaan. Halutaan varata aikaa siihen että kaikki läheiset pääsevät paikalle, voivat järjestellä työvuoronsa jne. Halutaan suunnitella järjestelyt rauhassa ilman kiirettä, ei vain tyydytä siihen että joku järjestää tomituksen sillä kaavalla kun sen järjestää hautaustoimisto ilman suunnittelua.
Nämä nykyiset uusperhekuviot voivat viivyttää hautajaisten järjestelyjä. Ei pystytä hoitamaan asioita yhdessä, vaan riidellään siitä onko vainajan lähin omainen liitosta yksi syntynyt aikuinen aviolapsi, vai se kakkosliiton monivuotinen avopuoliso.
Hautapaikastakin voi tulla riitaa, samoin hautaustavasta (arkku vai tuhkaus).
Jos vainaja on varaton, voidaan kiistellä siitä, kuka mitäkin hautajaisista maksaa.
Voidaan riidellä kutsuttavista vieraista, muistotilaisuuden järjestämisestä, tarjoilusta jne. Olenpahan sellaisenkin kokenut, että on ollut kaksi eri muistotilaisuutta (’meille ja niille’).
N 69 v
Viivästykset johtuvat yleensä pappien aikatauluista tai vainajan omaisten riitelystä. Ruumiinavaus ei yleensä viivästytä hautaamista.
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään ruumista voi säilyttää, että mätäneminen ei näy ulkoisesti?
Ruumis pakastetaan, jos sitä pitää säilyttää pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Kuolemansyyn tutkintaan voi mennä aikaa, mutta hautausluvan saa, kun henkilö on kuollut. Patologi ottaa vainajasta veri- ja kudosnäytteitä, joiden avulla kuolinsyyn selvittäminen jatkuu. Kaverini kuoli kotiinsa joulukuussa, hautajaiset olivat parin viikon kuluttua. Toukokuussa tuli patologin lopullinen lausunto.
näin kirjoitti:
Viivästykset johtuvat yleensä pappien aikatauluista tai vainajan omaisten riitelystä. Ruumiinavaus ei yleensä viivästytä hautaamista.
Siunaus- ja muistotilaisuuden voi järjestää, vaikka vainajaa ei vielä saisikaan monttuun/uuniin laittaakaan.
Omaiset saattavat riidellä myös siitä, mihin vainaja tulisi haudata, ja millä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset uusperhekuviot voivat viivyttää hautajaisten järjestelyjä. Ei pystytä hoitamaan asioita yhdessä, vaan riidellään siitä onko vainajan lähin omainen liitosta yksi syntynyt aikuinen aviolapsi, vai se kakkosliiton monivuotinen avopuoliso.
Hautapaikastakin voi tulla riitaa, samoin hautaustavasta (arkku vai tuhkaus).
Jos vainaja on varaton, voidaan kiistellä siitä, kuka mitäkin hautajaisista maksaa.
Voidaan riidellä kutsuttavista vieraista, muistotilaisuuden järjestämisestä, tarjoilusta jne. Olenpahan sellaisenkin kokenut, että on ollut kaksi eri muistotilaisuutta (’meille ja niille’).
N 69 v
Tai kakkosliiton puoliso on nuori. 40 v kakkosvaimo polkee jalkaa, että minäkin tulen tulevaisuudessa haudatuksi tähän hautaan.
Meidän suvussa kävi näin ja sukuhaudan omistajaksi tuli tämä uusi vaimo. Kun hautaa 10 v päästä tarvittiin taas, vaimo oli tietysti jo uusissa naimisissa, eikä kukaan tiennyt missä hän asuu ja miten hänet saisi kiinni tätä hauta-asiaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Periaatteessa on aivan sama, miten ihminen kuolee kotonaan, sen jälkeen pitää aina tehdä ruumiinavaus mahdollisen rikoksen poissulkemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Periaatteessa on aivan sama, miten ihminen kuolee kotonaan, sen jälkeen pitää aina tehdä ruumiinavaus mahdollisen rikoksen poissulkemiseksi.
Ei, kyllä tässä on se sama sääntö kuin sairaalassakin tunnetusta kuolemaan johtavasta sairaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Kuolemansyyn tutkintaan voi mennä aikaa, mutta hautausluvan saa, kun henkilö on kuollut. Patologi ottaa vainajasta veri- ja kudosnäytteitä, joiden avulla kuolinsyyn selvittäminen jatkuu. Kaverini kuoli kotiinsa joulukuussa, hautajaiset olivat parin viikon kuluttua. Toukokuussa tuli patologin lopullinen lausunto.
Hautajaisia ei välttämättä haluta järjestää kun ruumis on vielä jossain joko odottamassa avausta tai odottamassa kuljetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Yksi ystävistäni kuoli aikoinaan kotiinsa joulukuussa. Hänet siunattiin parin viikon kuluttua. Patologin lopullinen lausunto valmistui vasta melkein puolen vuoden kuluttua toukokuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Periaatteessa on aivan sama, miten ihminen kuolee kotonaan, sen jälkeen pitää aina tehdä ruumiinavaus mahdollisen rikoksen poissulkemiseksi.
Ei, kyllä tässä on se sama sääntö kuin sairaalassakin tunnetusta kuolemaan johtavasta sairaudesta.
Eli jos syöpasairas kuolee kotonaan, on aivan sama, vaikka häneltä puuttuisi takaraivo päähän ammutun luodin seurauksena, koska hänen kuolemansa oli odotettu? Epäilen vahvasti 😂
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ”ennen oli tapana pitää 2 viikon sisällä”. Milloin ennen?
Suurimman osan ”ennen” sanan käsittämästä ajasta talvella ei ole voinut kaivaa hautaa, eikä kelirikkoaikoina kulkea hautuumaalle, eli hautajaisia on voitu joutua odottamaaan pitkälti yli puoli vuotta.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään ruumista voi säilyttää, että mätäneminen ei näy ulkoisesti?
Hautajaisissa harvemmin arkku on nykyisin auki.
Ortodokseilla on arkku auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se byrokratia normaaleissa kuolintapauksissa sen isompaa ole kuin ennenkään. Kuolintodistuksessa on hautauslupa ja jos ei mitään erikoisempia kuolinsyyn selvittelyitä ole tarpeen tehdä, niin hautausluvan saa hautaustoimistoon toimitettua vaikka heti kuolinpäivänä kun lääkäri on kuolintodistuksen kirjoittanut.
Ehkä on kiirusta seurakunnilla, ei ole aikoja siunaustilaisuuksiin antaa. Tai omaisilla kestää tarpeellisten asioiden järjestelyssä.
"Normaali" kuolintapaus on siis nykyaikana sellainen, että ihminen kuolee sairaalassa sairauteen, johon hänen odotetaankin kuolevan.
Jos ihminen saa kotona sairauskohtauksen, jollaista hänellä ei ole ennen ollut, ja kerkeää kuolla ennen kuin apu saadaan paikalle, se on jotenkin epänormaali tapa kuolla, vai? Tällaisessa tapauksessa kuolemansyyn tutkintaan menee vähintään 2 viikkoa.
Periaatteessa on aivan sama, miten ihminen kuolee kotonaan, sen jälkeen pitää aina tehdä ruumiinavaus mahdollisen rikoksen poissulkemiseksi.
Ei, kyllä tässä on se sama sääntö kuin sairaalassakin tunnetusta kuolemaan johtavasta sairaudesta.
Käytännössä ihmisen ei pitäisi kuolla kotona ellei jäljellä ole hoitosuhdetta esim. kotisairaalaan. Virhe/rikos on voinut esim. syntyä siinä kohtaa että kyseinen henkilö on kotiutettu liian aikaisin sairaalasta. Toisaalta ei voi myöskään olettaa etteikö henkilön jolla on joku jossain vaiheessa kuolemaan johtava sairaus kuolemaan voisi liittyä epäselvyyksiä/rikosta.
Esimerkiksi Helsingin Hietaniemen Vanha Kappeli on hyvin ruuhkainen perjantaisin ja lauantaisin, vapaata aikaa voi joutua odottamaan useamman viikon. Jos kuitenkin järjestää hautajaiset muuna viikonpäivänä, vapaa aika on ainakin tähän asti löytynyt parissa tai jopa alle kahdessa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään ruumista voi säilyttää, että mätäneminen ei näy ulkoisesti?
Hautajaisissa harvemmin arkku on nykyisin auki.
Ortodokseilla on arkku auki.
Mä olen kuvitellut että he järjestävät hautajaiset muutaman päivän sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään ruumista voi säilyttää, että mätäneminen ei näy ulkoisesti?
Hautajaisissa harvemmin arkku on nykyisin auki.
Ortodoksisissa hautajaisit arkku on auki. Vainajan kasvot voi olla peitettynä liinalla, jos on pahaa jälkeä.
Viikkojen päästä kuolemasta näkyi ihon muuttumista vihertävän kellertavaksi.
Ei vainajaa hautajaisissa tuhkata. Uurnan lasku on erikseen.