Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, tai paremminkin loukkaa miesten pienet huomiot ulkonäöstä
29.03.2022 |
”Sulla on sellainen ja tällainen se ja se ruumiinosa”. Jopa suurin osa miehistä, joita olen tapaillut, on tehnyt tällaista pientä huomauttelua ja kehon yksityiskohtien analysointia. Siis esim. kommenttia hampaista, käsivarsien tai jalkojen paksuudesta, karheista kohdista ihossa, varpaiden pituudesta... jotkut ovat puristelleet jotain kohtaa tavalla, jonka on ollut tarkoitus viestittää, että kehoa pitäisi muokata paremmaksi. Voisi vaan olla sanomatta mitään ja jos pitää yksityiskohtiin puuttua, niin kehua kauniiksi niitä osia, joita pitää kauniina. Olen siis ihan nätti ja hoikka nainen (162/55) ja itse kehun miestä, jos hänestä pidän. Nykyään jää tapailu siihen, jos mies syynää ja kommentoi, kiitos vaan!
Kommentit (42)
Anna olla kun nämä kommentit ovat koskeneet alapäätä, että sillä ja tällä tavalla näyttää siellä erikoiselta tai erilaiselta kuin muilla naisilla......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat naiset tykkää saada kehuja - kun niitä vielä saa.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat naiset tykkää saada kehuja - kun niitä vielä saa.
Tätä kannattaisi suomalaisten miesten opetella. Kun olen tapaillut muita eurooppalaisia, niin aina ovat kehuneet kauniiksi. Tuntuu hyvältä. Antaa anteliaan ja itsevarman kuvan myös miehestä, kun voi kehua toista.
Joo, ihan kuin nainen ei tuntisi omaa kehoaan. Emme tarvitse mitään ””objektiivisia”” huomioita.
Ulkonäkö kertoo geeneistä. Totta helvetissä sillä on merkitystä! Kaunis on kaunis, ruma on ruma!
Koittakaa nyt vain hyväksyä norsunvitun näköiset naiset! Laittakaa se rätti turvan eteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että nämä heijastelevat myös yhteiskunnallisia normeja. Meidän yhteiskunnassamme on siis hyväksyttävää puhua naisista tuolla tavalla alentavaan sävyyn. Naisen keho ei tunnu olevan hänen omansa ja arvokas sellaisenaan, vaan sitä saa miten vain kommentoida ja arvioida. Naisen keho ei kelpaa, vaan sitä pitää muokata, puunata, ehostaa ja jopa leikellä. Tämän ovat monet naisetkin sisäistäneet.
Mieheni irvaili painonnnousustani imetyksen aikana. Sanoin, ettei hänellä ole mitään järkeä haukkua minua, vaan että hänen pitäisi katsoa peiliin, mitä sieltä löytyy ja voisi kurkata vaikka housuihinsa. (Hänellä on tosi pieni.) Niin miehet vain ajattelevat, että he kelpaavat sellaisina kuin ovat ja naisten pitäisi muokata itsensä heille sopiviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tapailumiehen pitää sanoa sulle heti ensimmäisillä treffeillä: "Mun exällä oli isommat tissit kuin sulla".
Harvoin testailen muita ihmisiä, todella harvoin, mutta tuo olisi kyllä hyvä tapa testata tapailunaisen huumorintaju. Jos nainen tuosta vitsistä pahastuu niin me ei sovita yhteen. Hyvästi, treffit voidaan lopettaa heti!
t. TYLSIMYS. Normaalisti en luonnostaan kertakaikkiaan ikinä kommentoisi kenenkään ulkonäköä ollenkaan. En ole varmaan koskaan tehnyt niin. Mutta joskus harvoin päähän pälkähtää jotain legendaarista mikä on vain ihan pakko sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat naiset tykkää saada kehuja - kun niitä vielä saa.
Tätä kannattaisi suomalaisten miesten opetella. Kun olen tapaillut muita eurooppalaisia, niin aina ovat kehuneet kauniiksi. Tuntuu hyvältä. Antaa anteliaan ja itsevarman kuvan myös miehestä, kun voi kehua toista.
Tässäkin suhteessa naiset ovat erilaisia. Itse en juurikaan pidä ulkonäkökeskeisistä ihmisistä enkä siksi halua kuulla kommentteja ulkonäöstäni, johon minulla ei ole osaa eikä arpaa. Kiittelyt ja moitteet voin välittää vanhemmilleni, joilta olen geenini saanut. Jos haluaa kehua, niin mieluummin siten, että olen ihana tai viehättävä luonteeltani, taitava yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tapailumiehen pitää sanoa sulle heti ensimmäisillä treffeillä: "Mun exällä oli isommat tissit kuin sulla".
Harvoin testailen muita ihmisiä, todella harvoin, mutta tuo olisi kyllä hyvä tapa testata tapailunaisen huumorintaju. Jos nainen tuosta vitsistä pahastuu niin me ei sovita yhteen. Hyvästi, treffit voidaan lopettaa heti!
t. TYLSIMYS. Normaalisti en luonnostaan kertakaikkiaan ikinä kommentoisi kenenkään ulkonäköä ollenkaan. En ole varmaan koskaan tehnyt niin. Mutta joskus harvoin päähän pälkähtää jotain legendaarista mikä on vain ihan pakko sanoa.
Vastaisin, että ja sinulla pienempi muna kuin minun exälläni. Siinä sitten nauraisimme hersyen yhdessä.
Miten sitten esittää asia miehelle, ettei mies pidä herkkähipiäisenä prinsessana? Jos ajatellaan, että muuten mies ei ole juntti eikä huonokäytöksinen, mutta silti jotakin huomioita tekee? ”Tykkään, jos kutsut minua kauniiksi, mutta yksityiskohtien kommentointi ei tunnu hyvältä, vaikka et sitä varmasti pahalla tarkoitakaan?”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ylipäätään kommentoida ulkonäköä? Se on todella junttimaista, sivistymätöntä. Jos on päästy siihen pisteeseen, että ylipäätään ollaan päädytty viettämään aikaa yhdessä, ulkonäkö ON JO kelpuutettu. Siitä eteenpäin tulisi keksiä jotain muuta kiinnostavaa ja yhteistä, jotta tapailu voisi ehkä vielä jatkuakin.
Kyllä on ymmärrettävää. Miksi ihmiset sitten ovat näin pinnallisia? Eikö pitäisi perehtyä sisäisen ihmisen olemukseen ennemmin kuin ulkonäköön? Mutta tämähän meinaan mennä jo hengelliseksi ja semmoisia ihmiset joskus olivat tai ainakin jotkut. Tässä taas hyvä syy alkaa harjoittamaan hengellisyyttä ja jättää pinnallisuuden muille sivistymättömille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo siinä on pokassa pitelemistä, kun mies huomattaa muutamasta nyppimättä jääneestä kulmakarvasta ja itse on sellainen karva-apina, että silmämunat ovat ainoa karvaton alue maallisessa tomumajassaan. Tarpeetonta lie sanoa, että ei päässyt jatkoon, monestakaan syystä :D
Ei mulla ainakaan ole varaa huomautella kyllä kellekään yhtään mistään...
MUTTA;
Huomaan, että olen joskus parisuhteessa tavallaan vahingossa kommentoinut jotain yksittäistä asiaa naisessa vaikken sillä mitään tarkoittaisikaan.
Siis tyyliin, "oho, sulle on tullut näppy tuohon kohtaan" tai "heh, tossa kohdassa kasvaa pitkä karva".
Tosiaan ei ole tapana kommentoida tai arvostella kenenkään ulkonäköä ja pitkälti pitäytynyt siinä kaavassa, että kommentoidaan vaan jos on jotain oikeasti positiivista sanottavaa, että tykkää vaikka miltä jonkun silmät näyttää tai jotain. Joskus sitä vaan tulee puhuttua huomaamattaan ohi suun. 🤐
Vierailija kirjoitti:
Joo siinä on pokassa pitelemistä, kun mies huomattaa muutamasta nyppimättä jääneestä kulmakarvasta ja itse on sellainen karva-apina, että silmämunat ovat ainoa karvaton alue maallisessa tomumajassaan. Tarpeetonta lie sanoa, että ei päässyt jatkoon, monestakaan syystä :D
Nuo on tosiaan sellaisia juttuja mihin kovin monella miehellä ei olisi sanomista kun ovat itse metsänpeikkoja suoraan fantasiakirjallisuuden sivuilta. :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tapailumiehen pitää sanoa sulle heti ensimmäisillä treffeillä: "Mun exällä oli isommat tissit kuin sulla".
Harvoin testailen muita ihmisiä, todella harvoin, mutta tuo olisi kyllä hyvä tapa testata tapailunaisen huumorintaju. Jos nainen tuosta vitsistä pahastuu niin me ei sovita yhteen. Hyvästi, treffit voidaan lopettaa heti!
t. TYLSIMYS. Normaalisti en luonnostaan kertakaikkiaan ikinä kommentoisi kenenkään ulkonäköä ollenkaan. En ole varmaan koskaan tehnyt niin. Mutta joskus harvoin päähän pälkähtää jotain legendaarista mikä on vain ihan pakko sanoa.
Eihän tuollaista typeröintiä kukaan tosissaan ota vaan surkea huumorintaju on tuossa se mikä on luotaantyöntävää.
Kasvojen luomesta huomauttaminen voi olla fiksuakin. Jos luomen voi leikata, se paitsi parantaa ulkonäköä, myös vähentää ihosyöpäriskiä. Ei ole rahastakaan kiinni. Jopa terveyskeskuksissa saa tuollaiset poistetuksi muutamassa minuutissa.
Jos mies huomauttaa jotakin, voit vastaavasti sanoa: "Pidän treenatuista miesvartaloista. Koska olet ajatellut aloitaa tehotreenauksen? Tulen mielelläni mukaan."
Olen samaa mieltä, nosta rimaa. Itse nuorena ja epätoivoisena etsin miehiä baareista ja voi mitä toopeja tuli vastaan. Ihan mukavan oloisia aluksi, mutta sitten alkoi se ulkonäön arvostelu, vaikka ne tyypit itse eivät todellakaan olleet mitään unelmaprinssejä. Ja myös epäröinti siitä mikä minussa on aitoa ja mikä ei, vaikka en koskaan ole ollut edes mitenkään meikkien ja ehostusten perään sen kummemmin. Normi ripsiväri ja vähän huulikiiltoa, se siitä. Olen ihan suomalainen sukujuuriltani, mutta minulla on isot ruskeat silmät. Äidilläni ja äitini äidillä on myös. Muistan kuinka istuttiin sohvalla yhden baarimiehen kanssa (kamalaa ajatella, että nuorena vielä uskalsin päästää miehiä kotiini baarista) ja se mies jutellessamme kehui ja ylisti jatkuvasti ruskeita silmiäni.
Sitten se mies yks kaks lupaa kysymättä vain laittoi sormensa toisen silmäni yläluomelle, tuli naamallaan oman naamani lähelle ja nosti silmäluomeani tutkiakseni silmääni lähemmin. Eli hän ilmeisesti halusi tarkistaa, ettei mulla ole väripiilarit!? Koska piilareissahan näkyy sellainen tietynlainen reunus. Minusta tuntui kuin olisin joku eläinlääkärille viety koira, jonka silmät tutkitaan.
Hän ei selittänyt tätä tekoaan mitenkään, jatkoi vaan juttelua niin kuin ei mitään ihmeellistä olisi juuri tapahtunut. Itse olin vaan ihan shokissa, en osannut sanoa mitään koska en ollut koskaan osannut ajatellakaan mitään tuollaista voivan edes tapahtua. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta! Ja hän oli siis ihan normaalin ja kiltin oloinen mies. Yhtäkkiä vaan rupes tutkimaan silmääni. Ei herranjumala sentään. Kyllä rima tosiaan nousee iän myötä kun törmää mitä kummallisimpiin tyyppeihin. Nykyään sen suostu tutustumaan missään muualla kuin luonnossa ja mieluusti kavereiden kautta. Hyvien suositusten kera.