Lue keskustelun säännöt.
Voiko lapsen opettaa kolmikieliseksi?
15.09.2015 |
Minun äidinkieleni on suomi, mieheni eräs toinen kieli jota minäkin osaan/ymmärrän hyvin. Asumme kuitenkin englannin kielisessä maassa.
Esikoinen ei ole vielä syntynyt, mutta mietin että miten kielipolitiikan käy perheessämme? Onko realistista että lapsi oppii kaikki kolme kieltä? Ja miten tämän turvaisi? Olemme tulevaisuudessa muuttamassa miehen kotimaahan, joten olisi tärkeää että lapsi oppisi puhumaan hyvin myös isänsä äidinkieltä - vaikka toki tahdon että lapsi oppii suomeakin. Suomen kieli taitaa tässä yhteydessä olla se vaikein opeteltava, sillä lapsen ainoa suomenkielinen linkki tulen olemaan minä, ja lapsen isäkään ei osaa suomea oikeastaan sanaakaan.
Kokemuksia? Onko ylipäätään mahdollista opettaa lapselle pienestä pitäen kolme kieltä? Ja miten näitä nyt sitten priorisoisi?
Kommentit (32)
Meillä sama tilanne, ja kolmikieliseksi yritetään opettaa. Jännittää vain, kun Englannissa pitää jo 4 -vuotiaana mennä kouluun ja 3-vuotiaanakin jo sinne mikä-lie-kaikille-tarkoitettu-osa-aikahoito. Aikamoinen kiire taitaa tulla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat turvata suomenkieltä kannattaa lapselle etsiä suomenkielistä leikkiseuraa. Facebookissa on ulkosuomalaisten ryhmiä, joiden kautta on helppo tutustua. Suomalaisia on joka paikassa.
En lähtisi sekoittamaan pienen päätä kolmella kielellä. Tiedän tapauksen joka ei vielä 5 vuotiaanakaan osannut puhua kun kotona sekoitettiin 3 eri kieltä (äiti omaa, isä omaa ja yhteisenä vielä englanti). 2 kielisiä tiedän monta jotka osaavat vaihtaa kielen lennosta oikeaan.
Sinä varmaan vietät paljon aikaa lapsen kanssa, sinulta hän oppii suomen.
Yhteisesti puhutte isän kieltä varsinkin jos olette muuttamassa isän kotimaahan.
Englantia hän oppii sitten koulussa tms.
Voi oppia kolmea kieltä, muttei kolmea äidinkieltä! Jostakin kielestä tulee dominoiva. Tuo on hankala asetelma, että kotimaan äidinkieli on eri kuin teidän kummankaan oma kieli.
Miettikää nyt kunnolla tilannetta, mistä kielestä lapselle tulee olemaan eniten hyötyä. Mistä tai kummasta teidän äidinkielestä tulisi hänen äidinkielensä? Tuletteko asumaan tässä samassa maassa vai onko tarkoitus muuttaa jossain vaiheessa esim. Suomeen?
Tosiaankin kannattaa tehdä niin kuten täällä on opetettu, että kumpikin puhuu lapsille vain omaa äidinkieltään. Keskenänne voitte puhua vaikka englantia. Ja kannttaa yrittää lapsi saada sellaiseen kouluun, jossa sitä äidinkieltä voi opiskella.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 13:56"]
Meillä sama tilanne, ja kolmikieliseksi yritetään opettaa. Jännittää vain, kun Englannissa pitää jo 4 -vuotiaana mennä kouluun ja 3-vuotiaanakin jo sinne mikä-lie-kaikille-tarkoitettu-osa-aikahoito. Aikamoinen kiire taitaa tulla...
[/quote]
Anteeksi ap, että kyselen omia kysymyksiäni ketjussasi, mutta onko teistä paha, jos lapsi joutuu menemään ummikkona englanninkieliseen päivähoitoon? Kuinka hyvin lapsen pitäisi osata englantia mennessään päiväkotiin kolmevuotiaana (pariksi tunniksi per päivä)? Kenelläkään kokemusta päiväkotiin menosta kielitaidottomana? Kirjoitin siis tuon edellisen kommentin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja anteeksi uteliaisuus, mutta missä maassa te asutte ap? Milloin lapsenne syntyy? Meillä pitäisi syntyä ensi kuussa :) T: 10&14
Puhutteko keskenänne englantia?
Pääsääntöisesti ohje näissä asioissa on, että vanhemmat puhuisivat lapsille molemmat omaa äidinkieltään, muut kielet tulevat sivussa. Olen nähnyt mm useamman lapsen, jotka puhuvat vanhempien äidinkieliä, sekä päiväkodissa suomea, ja ymmärtävät lisäksi hyvin vanhempiensa keskenään käyttämää englantia.
Teinä toimisin niin, että puhutte lapsille omia kieliänne, ja englanti tulee lapselle sitten ympäristössä liikkuessa. Esimerkiksi kohdemaastanne jos löytyy avoimen päiväkodin kaltaista toimintaa, leikkikerhoja jne, lapsi oppii niissä kielen alkeita muiden kanssa leikkiessä. Kun kieli on tuttu, ei aikanaan esim. englanninkielisen esikoulun aloittaminen ole shokki.
Mitä tulee ketjun kommentteihin ummikosta kolmevuotiaasta englanninkielisessä ryhmässä, on se ihan ok. Ihanteellisempaa lapselle olisi kuitenkin, jos kieltä olisi kuullut leikkipuistoissa ym. aluksi. Tärkeintä kuitenkin on mahdollisimma lyhyt päivä lapselle, joka kyselijän muutamassa tunnissa toteutuukin. Vieraassa kielessä toimiminen vie älyttömän paljon energiaa, eikä lapsi opi mitään muutaman tunnin kuluttua.
-esiopettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 14:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 13:56"]
Meillä sama tilanne, ja kolmikieliseksi yritetään opettaa. Jännittää vain, kun Englannissa pitää jo 4 -vuotiaana mennä kouluun ja 3-vuotiaanakin jo sinne mikä-lie-kaikille-tarkoitettu-osa-aikahoito. Aikamoinen kiire taitaa tulla...
[/quote]
Anteeksi ap, että kyselen omia kysymyksiäni ketjussasi, mutta onko teistä paha, jos lapsi joutuu menemään ummikkona englanninkieliseen päivähoitoon? Kuinka hyvin lapsen pitäisi osata englantia mennessään päiväkotiin kolmevuotiaana (pariksi tunniksi per päivä)? Kenelläkään kokemusta päiväkotiin menosta kielitaidottomana? Kirjoitin siis tuon edellisen kommentin.
[/quote]
Tunnen muutaman lapsen, jotka ovat ns. ummikkoina menneet päiväkotiin tai kouluun. Tulokset ovat riippuneet lapsen luonteesta, siitä ymmärtääkö henkilökunta lapsen kieltä ja henkilökunnan asenteesta (toistavatko puheensa tarvittaessa jne..). Kahdelle se on ollut helppoa, mutta yksi joutui kiusatuksi. Myös muiden lasten asenne vaikuttaa. Jos toiset eivät kielitaidon puuttumisen vuoksi ota leikkeihin mukaan, on se paljon hankalampaa.
Meidän kaksikielisen perheen kokemuksien perusteella sanoisin tärkeää olevan erityisesti pienten lasten kanssa, että yksi ihminen puhuu vain yhtä kieltä lapselle. Ja mielellään sitä äidinkieltä, koska se on, kuten ylempänä todettiinkin, rikkaampaa sanastoltaan kuin opittu kieli.
Yksi lapsistamme puhuu kahta kotikieltä ja aika paljon englantia. Hän on kuin sieni kielen suhteen. Jos hän kuulee jonkun puhuvan murretta, hän alkaa matkimaan sitä. Hän pystyy vaihtamaan kieltä lennosta riippuen kenelle sanansa suuntaa. Toisille lapsistamme oppiminen ei ole ollut niin nopeaa ja helppoa, mutta hekin osaavat vaihtaa hyvin kieltä sen mukaan mitä heille puhutaan.
aina huvittaa nää tyypit jotka häpeää miehensä kieltä/ kansallisuutta niin paljon, ettei kehtaa mainita mikä se kieli on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolmikieliset lapset, joilla on kuitenkin vain yksi äidinkieli eli suomi. Muutimme ulkomaille, kun lapset olivat leikki-ikäisiä. Koulukieleksi muodostui eräs kansainvälinen kieli ja asuinmaamme kieli on sitten kolmantena kuvioissa. Lapset pärjäävät kaikilla noilla kolmella kielellä, mutta koska kotikieli on aina ollut suomi, on se myös heidän vahvin kieli - ehkä. On asioita, joita tietävät vain jollakin noista kolmesta kielestä.
Toisaalta heidän suomen kielessään on pieniä taivutusvirheitä ja muita omituisuuksia, koska eihän me kotona pystytä kattamaan kaikkia elämän osa-alueita samalla tavalla kuin kokonaan suomenkielisessä ympäristössä asuvat.
Teillä on tietenkin tilanne ihan toinen, mutta halusin vain sanoa, ettei kolme kieltä ole mitenkään mahdoton. Meillä lapset ovat tässä sivussa vahingossa oppineet myös englantia, joka ei ole yksikään noista heidän oikeasti osaamastaan kolmesta kielestä.
Siitä kielestä millä lapsi käy koulun tulee dominoiva kieli. Tuskin muuten haluatte palata USAsta Ruotsiin ja ette missään nimessä Suomeen. Kannattaa varautua siihen. Meillä kolmivuotias oppii kolmea kieltä kutakin kieltä äidinkielenään puhuvilta.
Lapselle kannattaa puhua omaa äidinkieltä. Opittu kieli on aina köyhempi.