Lue keskustelun säännöt.
Uusi miesystäväni on liian hyvää ollakseen totta
15.09.2015 |
Erosin pitkästä liitosta jossa mies käytti liikaa alkoholia. Pari vuotta erosta tapasin miehen joka on aivan erilainen ja aivan liian hyvää ollakseen totta. Hän halusi heti sitoutua ja muuttaa luokseni asumaan minun ja lapsen kanssa. Hän sanoi piankin rakastavansa minua, ja hemmottelee minua ja pitää huolta. En ole tottunut tällaiseen ja olen epävarma, että voiko minun ihmistuntemukseeni luottaa yhtään, kun sen alkoholistinkin aikanaan otin ja hänen kanssaan pysyi liiankin pitkään?
Kommentit (42)
Tietysti vähän epäilyttävää, jos välittömästi haluaa muuttaa saman katon alle.
Onko raha-asiat kunnossa eikä siis pyri hyötymään sinusta taloudellisesti. Onko hänellä omia lapsia ja oletko heitä nähnyt?
Olet itsekin syöksynyt suin päin suhteeseen, kun lyhyen ajanjakson jälkeen otat miehen luoksesi asumaan. Mitä se kertoo sinusta? Voi kertoa enemmän kuin miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, mitä sanotaaankaan, jos joku on liian hyvä ollakseen totta? Että sitä se yleensä on.
minä itse olen eronnut läheisriippuvaisesta suhteesta (ei alkoholi vaan muu) ja käyttäytymistieteilijänä etenkin eron jälkeen tutustunut aiheeseen paljon. Nykyään tiedän, miten vetovoima toimii, miksi vedämme tietyn tyylisiä ihmisiä puoleemme.
Olen uudessa suhteessa ja olen pelännyt tätä paljon. Minussa itsessäni on jokin magneetti, joka on vetänyt exän puoleeni. Mistä tiedän, että minussa ei enää sitä magneettia ole? Vaikka uusi mies ei alkoholisti olekaan, on hän sillä samalla janalla kuin edellinen. Exässä ongelma näkyi alkoholismina, nyksässä toisella lailla...
erostasi on kuitenkin jo pari vuotta. Mitä olet oppinut itsestäsi tänä aikana? Miksi alun alkaen valitsit alkoholistin? Oletko itse muuttunut? Miten? Jos et osaa vastata näihin kysymyksiin, niin sitten ole erityisen varovainen.
Juopon jälkeen kaikki tuntuu paremmalta.
Mutta jollei itse ole tehnyt omaa kasvuaan eroon siitä alkoholistin läheisen roolista, niin vetää puoleensa vaan lisää ongelmaisia. Ei välttämättä alkoholiseteja, mutta mahdollisesti jollain muulla tavalla rikkinäisiä. Kenties hyväksikäyttäjiä (ihan siis perinteisiä siipeilijöitä, ei välttämättä mitään pervoja).
Miksi tuollainen ihanuus oli vapailla markkinoilla?
Ja mikä kiire sinulla on ollut? Suostut miehen tahtoon ihan vaan siksi, että hän ei vaan karkaisi? Entä rakkaus? Ajattelet, että hän on hyvä mies (mikä on tietysti hyvä juttu) mutta riittääkö se? Rakastatko vai pelkäätkö jäädä yksin?
Eikö just tuolla toisessa ketjussa sanottu että noi on just tyypillisen narsistin merkit?
Kiitos, hyviä ja ajatusta herättäviä kommentteja. Olin yksinäinen ja kyllä rakastuin häneen.
Olen myös miettinyt että onko hän jotenkin rikkinäinen, kun halusi heti sitoutua. Hän on kyllä ollut myös kovin yksinäinen. Mutta pelottaa että haluaako hän minut elämänsä sisällöksi? Minulla on kyllä ystäviä, sukulaisia ja harrastuksia, hänellä varsin vähän. Olen tavannut hänen lapsensa.
Todellakin juopon jälkeen tuntuu kaikki paremmalta, ja uusi mies ei juo, raitis on ja viihtyy kotona. Vähän on mustasukkainen kyllä välillä, ja joskus komentaa lastani vähän ankarasti, sanoo että olen lepsu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihannemies, joten jätä se sika. Ei sovi selvästikään sinulle.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 10:43"]
Se on ihannemies, joten jätä se sika. Ei sovi selvästikään sinulle.
[/quote]
No just tätäkin mietin, että pelottaako siksi että minun miehissä pitäisi aina olla jotain vikaa että tuntuu oikealta? Ja kun onkin kunnon mies, enkä ole tottunut sellaiseen, niin etsin siitä peloissani väkisin jotain vikaa kun tuntuu niin oudolta?
Minä voisin pidempäänkin säilyttää molempien asunnot ja välillä viettää aikaa vain kahden lapsen kanssa. Tuntuu vähän tukahduttavalta, että mies haluaisi kaiken aikansa olla kanssani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 10:34"]Eikö just tuolla toisessa ketjussa sanottu että noi on just tyypillisen narsistin merkit?
[/quote]
Juu, voi olla.
Mutta lyhyen kuvauksen perusteella tuskin voi mitään päätelmiä tehdä ja rakkaus on sokeaa..
Vajaan vuoden ollaan nyt oltu. Tuntuu että alkuhuuma on vielä olemassa eikä sellaiseen arkeen olla vielä päästy, missä ollaan kokonaan oma itsensä. Vähän rankkaakin miten elämä on muuttunut, vaikka ihanaakin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 10:43"]
Se on ihannemies, joten jätä se sika. Ei sovi selvästikään sinulle.
[/quote]
No just tätäkin mietin, että pelottaako siksi että minun miehissä pitäisi aina olla jotain vikaa että tuntuu oikealta? Ja kun onkin kunnon mies, enkä ole tottunut sellaiseen, niin etsin siitä peloissani väkisin jotain vikaa kun tuntuu niin oudolta?
Minä voisin pidempäänkin säilyttää molempien asunnot ja välillä viettää aikaa vain kahden lapsen kanssa. Tuntuu vähän tukahduttavalta, että mies haluaisi kaiken aikansa olla kanssani.
ap
[/quote]
Sitten teette näin. Mikä on ongelma?
Miksi pitäisi heti sitoutua niin syvästi? Kuuntele vaistoasi, edellä pikkuhiljaa.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 10:43"]
Se on ihannemies, joten jätä se sika. Ei sovi selvästikään sinulle.
[/quote]
No just tätäkin mietin, että pelottaako siksi että minun miehissä pitäisi aina olla jotain vikaa että tuntuu oikealta? Ja kun onkin kunnon mies, enkä ole tottunut sellaiseen, niin etsin siitä peloissani väkisin jotain vikaa kun tuntuu niin oudolta?
Minä voisin pidempäänkin säilyttää molempien asunnot ja välillä viettää aikaa vain kahden lapsen kanssa. Tuntuu vähän tukahduttavalta, että mies haluaisi kaiken aikansa olla kanssani.
ap
[/quote]
Sitten teette näin. Mikä on ongelma?
Miksi pitäisi heti sitoutua niin syvästi? Kuuntele vaistoasi, edellä pikkuhiljaa.
[/quote]
Niin siis edetkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teitä sen tarkemmin tuntematta tuo vaisto että mies tukahduttaa voi olla sellainen, mitä kannattaa kuunnella.
Itse olen elänyt juopon muijana ja puhun siis vaan omasta puolestani. Mutta juovan kumppanina oleminen on sellaista, että kuuntelee liian herkällä korvalla toisen mielenliikkeitä ennen kuin päättää, miten itse suhtautuu tilanteisiin. Ensin tätä tekee huomaavaisuuttaan, sen jälkeen siitä tulee pakonomaista.
Koska jos sanot puolikkaan väärän sanan, olet syypää siihen, että korkki narahtaa. Joten toisen hyvällä tuulella pitäminen on elintärkeää. (ja kun se korkki on narahtanut, tulee kivaa rehellistä palautetta siitä, miten en koskaan osaa mitään - ja oma tunne on vain epäonnistuminen ja päätös yrittää seuraavan kerran paremmin).
Eli juovan kumppanina ei välttämättä tajua, että fiksuinta olisi lähteä. Ei, fiksuna ihmisenä sitä pyrkii ratkaisemaan kaikki ongelmatilanteet yksi kerrallaan!
Mutta sitten tähän nykyiseen mieheen. Uskallatko sinä suututtaa häntä? Sanoa vastaan? Olla eri mieltä, saada hänet hermostumaan? Jos sinulle ei ole mikään ongelma riidellä hänen kanssaan tai hänellä sinun kanssasi, niin edetkää, sitoutukaa.
Jos taas on niin, että ärtymystä pyritään välttämään kompromisseilla ja jatkuvalla yksipuolisella joustolla niin EI MISSÄÄN NIMESSÄ. Jos epäilet, että oma tahtosi häviää toisen alle, niin pidä juttu seurusteluna. Näin sinulla on kuitenkin oma tila ja paikka ja aika, jolloin voit olla ihan oma itsesi.
Älkää muuttako yhteen vaan sen takia, että se olisi (taloudellisesti) järkevää. Jos se on ainoa syy, niin se on huono syy.
"Uusi mieheni on niin hyvää". Ap on kannibaali.
Nuo uskoo että saa oleskeluluvan helpommin kun on suomalainen puoliso.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 10:37"]Kiitos, hyviä ja ajatusta herättäviä kommentteja. Olin yksinäinen ja kyllä rakastuin häneen.
Olen myös miettinyt että onko hän jotenkin rikkinäinen, kun halusi heti sitoutua. Hän on kyllä ollut myös kovin yksinäinen. Mutta pelottaa että haluaako hän minut elämänsä sisällöksi? Minulla on kyllä ystäviä, sukulaisia ja harrastuksia, hänellä varsin vähän. Olen tavannut hänen lapsensa.
Todellakin juopon jälkeen tuntuu kaikki paremmalta, ja uusi mies ei juo, raitis on ja viihtyy kotona. Vähän on mustasukkainen kyllä välillä, ja joskus komentaa lastani vähän ankarasti, sanoo että olen lepsu.
ap
[/quote]
Aikalailla haiskahtaa kyllä. Jos jo nyt näin alussa on mustasukkaisuus puskenut esiin ja lastakin jämäkästi komentaa, niin ei hyvältä kuulosta.
Parin vuoden päästä tilanne on se, että olet totaalisen alistettu ja lähikaupassakaan et saa yksin käydä koska sinä (huora) "selkeästi" flirttailet kauppiaalle ja tietysti kaikille muillekin miehille ja puolelle naisistakin ja varmaan naapurin koirallekin.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 09:58"]
Erosin pitkästä liitosta jossa mies käytti liikaa alkoholia. Pari vuotta erosta tapasin miehen joka on aivan erilainen ja aivan liian hyvää ollakseen totta. Hän halusi heti sitoutua ja muuttaa luokseni asumaan minun ja lapsen kanssa. Hän sanoi piankin rakastavansa minua, ja hemmottelee minua ja pitää huolta. En ole tottunut tällaiseen ja olen epävarma, että voiko minun ihmistuntemukseeni luottaa yhtään, kun sen alkoholistinkin aikanaan otin ja hänen kanssaan pysyi liiankin pitkään?
[/quote]
Niin se alkaa, ennen pitkää huomaat, että miehesi on narsisti pahimmasta päästä.
[/quote]
Aikalailla haiskahtaa kyllä. Jos jo nyt näin alussa on mustasukkaisuus puskenut esiin ja lastakin jämäkästi komentaa, niin ei hyvältä kuulosta.
Parin vuoden päästä tilanne on se, että olet totaalisen alistettu ja lähikaupassakaan et saa yksin käydä koska sinä (huora) "selkeästi" flirttailet kauppiaalle ja tietysti kaikille muillekin miehille ja puolelle naisistakin ja varmaan naapurin koirallekin.
[/quote]
Vahinkoalapeukku
up help