Millaista on laborantiksi opiskelu? Mihin jatko-opintoihin se antaa valmiudet?

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

En juuri menisi vertailemaan keskenään laborantin ja bioanalyytikon työtä. Lopulta usein varsin eri sisältöistä, vaikka ns labra-aloja ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

Erittäin valitettavasti amiksessa ei voi lukea biologiaa eikä luonnontieteitä. Eikä niitä pelkästään voi yliopistossakaan lukea plus opinnot ovat yliopistossa jotain ihan muuta kuin Wikipedian tai lukiokirjan lukeminen. Itseänikin kiinnostaa tähtitiede kovasti, mutta ei se ollutkaan kivaa kuin sillä popularisoidulla kurssilla. Tähtitiede yliopistossa olikin ekasta luennosta lähtien kovan luokan fysiikkaa, enkä saanut siitä ajattelemaani sivuainetta kasaan, vaikka olin lukiopohjalta liikenteessä.

t. FM (luonnontieteet)

Katselin vuosia tuttuni työkuvioita laboranttina HUSilla. Aivan törkeää määräaikaisten ketjutusta vuosien ajan, keskimäärin n. puolen vuoden pätkissä. Vakinaiseksi olisi päässyt vain bioanalyytikkona. Oli myös työttömänä pitkän aikaa. Taulukkopalkka jonkun 2300, ei oikein mitään etenemismahdollisuuksia. Kouluttautui lopulta ihan muihin hommiin. En suosittele. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

Erittäin valitettavasti amiksessa ei voi lukea biologiaa eikä luonnontieteitä. Eikä niitä pelkästään voi yliopistossakaan lukea plus opinnot ovat yliopistossa jotain ihan muuta kuin Wikipedian tai lukiokirjan lukeminen. Itseänikin kiinnostaa tähtitiede kovasti, mutta ei se ollutkaan kivaa kuin sillä popularisoidulla kurssilla. Tähtitiede yliopistossa olikin ekasta luennosta lähtien kovan luokan fysiikkaa, enkä saanut siitä ajattelemaani sivuainetta kasaan, vaikka olin lukiopohjalta liikenteessä.

t. FM (luonnontieteet)

Niin, mutta etsinkin sitä, missä sitä löytyy eniten. Ja ehkä poika ajan myötä oppii lukemaan myös muuta. Nyt on vain vaikea paikka.

Mites puutarhuri, mikä koulutus se on? Onko senkin jälkeen ovet auki yliopistoon asti?

Teoriassa ammattikoulupohjalta voi hakea yliopistoon, mutta käytännössä on kyllä tosi hankala päästä ja toisaalta pärjätä opinnoissa. Esim ammattikoulun englannin taso ei riitä mihinkään. Toki jos jaksaa ensin mennä ammattikorkeaan ja sen jälkeen yliopistoon niin voi onnistua. Laborantti ei muuten juurikaan kyllä opiskele biologiaa. Ja työtilanne esim Turun seudulla on tällä hetkellä erinomainen.

Vierailija kirjoitti:

Teoriassa ammattikoulupohjalta voi hakea yliopistoon, mutta käytännössä on kyllä tosi hankala päästä ja toisaalta pärjätä opinnoissa. Esim ammattikoulun englannin taso ei riitä mihinkään. Toki jos jaksaa ensin mennä ammattikorkeaan ja sen jälkeen yliopistoon niin voi onnistua. Laborantti ei muuten juurikaan kyllä opiskele biologiaa. Ja työtilanne esim Turun seudulla on tällä hetkellä erinomainen.

Englanti on pojalla äärettömän hyvä. Ja suomen kielen kielioppi. Ahdh-testeissä hänen looginen päättelykykynsä oli ikäistään edistyneemmät.

Ongelma on tarkkaavuuden puute, kun ei ole motivaatiota ja kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

Erittäin valitettavasti amiksessa ei voi lukea biologiaa eikä luonnontieteitä. Eikä niitä pelkästään voi yliopistossakaan lukea plus opinnot ovat yliopistossa jotain ihan muuta kuin Wikipedian tai lukiokirjan lukeminen. Itseänikin kiinnostaa tähtitiede kovasti, mutta ei se ollutkaan kivaa kuin sillä popularisoidulla kurssilla. Tähtitiede yliopistossa olikin ekasta luennosta lähtien kovan luokan fysiikkaa, enkä saanut siitä ajattelemaani sivuainetta kasaan, vaikka olin lukiopohjalta liikenteessä.

t. FM (luonnontieteet)

Niin, mutta etsinkin sitä, missä sitä löytyy eniten. Ja ehkä poika ajan myötä oppii lukemaan myös muuta. Nyt on vain vaikea paikka.

Mites puutarhuri, mikä koulutus se on? Onko senkin jälkeen ovet auki yliopistoon asti?

Mikä tahansa ammatillinen perustutkinto antaa muodollisen hakukelpoisuuden yliopistoon, mutta käytännössä amiksen opeilla ei pysty yliopistoon pääsemään, vain pari prosenttia opiskelee siellä amistaustalla. Puutarhurille loogisempi jatkotutkinto on hortonomi (AMK).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

Erittäin valitettavasti amiksessa ei voi lukea biologiaa eikä luonnontieteitä. Eikä niitä pelkästään voi yliopistossakaan lukea plus opinnot ovat yliopistossa jotain ihan muuta kuin Wikipedian tai lukiokirjan lukeminen. Itseänikin kiinnostaa tähtitiede kovasti, mutta ei se ollutkaan kivaa kuin sillä popularisoidulla kurssilla. Tähtitiede yliopistossa olikin ekasta luennosta lähtien kovan luokan fysiikkaa, enkä saanut siitä ajattelemaani sivuainetta kasaan, vaikka olin lukiopohjalta liikenteessä.

t. FM (luonnontieteet)

Niin, mutta etsinkin sitä, missä sitä löytyy eniten. Ja ehkä poika ajan myötä oppii lukemaan myös muuta. Nyt on vain vaikea paikka.

Mites puutarhuri, mikä koulutus se on? Onko senkin jälkeen ovet auki yliopistoon asti?

Mikä tahansa ammatillinen perustutkinto antaa muodollisen hakukelpoisuuden yliopistoon, mutta käytännössä amiksen opeilla ei pysty yliopistoon pääsemään, vain pari prosenttia opiskelee siellä amistaustalla. Puutarhurille loogisempi jatkotutkinto on hortonomi (AMK).

Mitä ne opit ovat, mitä ei voi amiksessa saada? Mikä muu kuin englannin kieli tai taito kirjoittaa esseitä?

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä lääketyöntekijä ja siitä jatko farmaseutiksi? Farmaseutilla on kivat opinnot (mutta tylsä työ).

Tuotakin mietin, mutta opintojaksot tuntuivat sellaisilta, etten tiedä: markkinointia ja lakipykäliä, lääketeollisuuden logistiikkaa. Siis paljon kaikkea sellaista, mikä ei ole biologiaa eikä luonnontiedettä.

Erittäin valitettavasti amiksessa ei voi lukea biologiaa eikä luonnontieteitä. Eikä niitä pelkästään voi yliopistossakaan lukea plus opinnot ovat yliopistossa jotain ihan muuta kuin Wikipedian tai lukiokirjan lukeminen. Itseänikin kiinnostaa tähtitiede kovasti, mutta ei se ollutkaan kivaa kuin sillä popularisoidulla kurssilla. Tähtitiede yliopistossa olikin ekasta luennosta lähtien kovan luokan fysiikkaa, enkä saanut siitä ajattelemaani sivuainetta kasaan, vaikka olin lukiopohjalta liikenteessä.

t. FM (luonnontieteet)

Niin, mutta etsinkin sitä, missä sitä löytyy eniten. Ja ehkä poika ajan myötä oppii lukemaan myös muuta. Nyt on vain vaikea paikka.

Mites puutarhuri, mikä koulutus se on? Onko senkin jälkeen ovet auki yliopistoon asti?

Mikä tahansa ammatillinen perustutkinto antaa muodollisen hakukelpoisuuden yliopistoon, mutta käytännössä amiksen opeilla ei pysty yliopistoon pääsemään, vain pari prosenttia opiskelee siellä amistaustalla. Puutarhurille loogisempi jatkotutkinto on hortonomi (AMK).

Mitä ne opit ovat, mitä ei voi amiksessa saada? Mikä muu kuin englannin kieli tai taito kirjoittaa esseitä?

Onhan se nyt aika eri asia jatkaa kolme vuotta peruskoulua vaativampaa koulua kirjoitellen niitä esseitä ja lukien aineita, jotka ei kiinnosta pätkääkään kuin tehdä amiksessa joku powerpoint ja olla työharjoittelussa keittämässä kahvia ja tekemässä toinen powerpoint.

Amisopetus on tosi surkeassa jamassa nyky-Suomessa, kiitos Sipilän koulutusreformin.

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Sinulla on siis enemmän tietoa, hienoa! Osaatko kertoa, liittyykö kaikki lukeminen biologiaan? Siis toki on yhteisiä aineita, mutta tarkoitan ammattiaineita. Voitko kuvitella, että soluista, viruksista pitävä olisi innostunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Sinulla on siis enemmän tietoa, hienoa! Osaatko kertoa, liittyykö kaikki lukeminen biologiaan? Siis toki on yhteisiä aineita, mutta tarkoitan ammattiaineita. Voitko kuvitella, että soluista, viruksista pitävä olisi innostunut?

Kemiaahan se enemmän on kuin biologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Taitaa vaihdella aika paljon kouluittain.

Meillä oli runsaasti teoriaa ja ihmettelen jos te olitte vain labrassa. Miten koulussasi opittiin töiden taustalla olevat teoriat? Tai miten osasitte kirjoittaa töistänne raportit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Sinulla on siis enemmän tietoa, hienoa! Osaatko kertoa, liittyykö kaikki lukeminen biologiaan? Siis toki on yhteisiä aineita, mutta tarkoitan ammattiaineita. Voitko kuvitella, että soluista, viruksista pitävä olisi innostunut?

Kemiaahan se enemmän on kuin biologiaa.

Ai. Voi vitsi, olenkohan ihan väärillä jäljillä..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Taitaa vaihdella aika paljon kouluittain.

Meillä oli runsaasti teoriaa ja ihmettelen jos te olitte vain labrassa. Miten koulussasi opittiin töiden taustalla olevat teoriat? Tai miten osasitte kirjoittaa töistänne raportit?

Mitä se teoria sisälsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Taitaa vaihdella aika paljon kouluittain.

Meillä oli runsaasti teoriaa ja ihmettelen jos te olitte vain labrassa. Miten koulussasi opittiin töiden taustalla olevat teoriat? Tai miten osasitte kirjoittaa töistänne raportit?

Mitä se teoria sisälsi?

Paljon kemiaa, lisäksi vähän fysiikkaa ja mikrobilsaa. Jos kaipaa esimerkiksi bilsaa enemmän, kursseja voi ottaa lukiosta ja ne voi hyväksilukea amiksen valinnaisaineisiin. Koulukohtaisia eroja voi olla, mutta meillä näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskwlu ainakin meillä hyvin käytännönläheistä. Pelkkiä labratöitä 7h/pv.

Jatkoksi voisin kuvitella myös kemian tai mikrobiologian yliopistolla. Laborantin työ vain ei ole kovin teoreettista, joten kovin suuria hyväksilukuja ei varmaan tulee saamaan korkeakoulussa?

Taitaa vaihdella aika paljon kouluittain.

Meillä oli runsaasti teoriaa ja ihmettelen jos te olitte vain labrassa. Miten koulussasi opittiin töiden taustalla olevat teoriat? Tai miten osasitte kirjoittaa töistänne raportit?

Mitä se teoria sisälsi?

Paljon kemiaa, lisäksi vähän fysiikkaa ja mikrobilsaa. Jos kaipaa esimerkiksi bilsaa enemmän, kursseja voi ottaa lukiosta ja ne voi hyväksilukea amiksen valinnaisaineisiin. Koulukohtaisia eroja voi olla, mutta meillä näin.

Valinnaisiin opintoihin voi mahduttaa myös AMK- tai jopa yliopisto-opintoja.

Jos sitä lukupäätä on yhtään biologian suhteen niin laborantin pohjalta voisi jatkaa biolääketieteeseen, sieltä saa sitten sitä kunnon tietoa mm. solubiologiasta ja molekyylibiologiasta ja labratyöskentely on huomattavasti monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Omissa opiskelukavereissani on useampi, jolla on laborantin tutkinto alla.

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä lukupäätä on yhtään biologian suhteen niin laborantin pohjalta voisi jatkaa biolääketieteeseen, sieltä saa sitten sitä kunnon tietoa mm. solubiologiasta ja molekyylibiologiasta ja labratyöskentely on huomattavasti monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Omissa opiskelukavereissani on useampi, jolla on laborantin tutkinto alla.

Tämä kuullostaa lohduttavalta!

Onko biolääketiede lähinnä kemiaa?