Erikoislääkäri neuvoo. Jos haluat laihtua ei kannata laihduttaa

Olin 15 vuotta ylipainoinen. Sitten päätin laihduttaa ja nyt olen hoikka. Luulen että näillä on jokin yhteys…

Mitä haluat saavuttaa tällä avauksella muuta kuin möykätä?

Ihan asiallinen juttu ja näitä samoja tutkimustuloksia olen kuullut muistakin lähteistä.

Miksiköhän tuo artikkeli on kirjoitettu. Siinä ei ole mitään uutta. Eikä siinä kielletä laihduttamista.

Kun jätät soikerin pois lisäät hyötyliikuntaa.Otat kelotetun ruokarytmin katso sairaalan ruoka ajat,löytyy siitä myös mitä syövät. Vaikea ei ole kun syö oikein.Nälkää ei näe ja lahtuu ylipainon pois.Joutuu van loppu elämän noudataa sitä.Kellon mukaan syöminen: Aamiainen-lounas-välipala-päivälinen-ilta pala.Muta ei lapata suuhun,ei edes vähän. 30 kg ylipainoa lähti naiselta tolla systemillä 3 vuodessa.Toiselta ylipainoa 40 kg. kesti vain 5 vuotta.Paino ei tullut takas.Kun kellon mukaan syövät ja ihan koti ruokaa.Nälkää eivät näe.

No onhan tuo sinällään oikeassa. Laihtumisen tulee tapahtua elämäntapamuutoksen kautta, ei laihdutusdieeteillä.

Ihmisen elimistö tarvitsee liikuntaa. Oli sitten hoikka tai läski, nuori tai vanha.

Kun in laiha, on niin mukavaa ajatella, että se on omaa henkistä kykyä.

Tiedän tyyppejä, jotka ovat yrittäneet lihoa. Ei onnistunut, vaikka ruokajuomana kerma.

Luitko sinä ap tuota linkkaamaasi juttua lainkaan, vai trollailetko ihan muuten vain? 

Eihän tuo äijä kieltänyt ketään liikkumasta, hän vain totesi faktan ääneen että liikkuminen ei ole pakollista laihtumisen kannalta vaikka toki muuten on hyödyllistä. Jos on vaikka petipotilas niin ihminen voi laihtua ruokavaliomuutoksilla. Nuo tositelkkarikisat voi saada monille päähän ajatuksen että laihtua ei voi ilman hikijumppaa ja salia. Sitten ei viitsi edes yrittää kun ajattelee että liian rankkaa hommaa ylipainoiselle.

Miksi koskaan ei puhuta ennalta ehkäisystä? Että ehkäistään turha lihominen jo ennakolta?

Ei kai kukaan, tai ainakin ani harva syntyy lihavana? Tai lihoo yön yli 20 kiloa? 

Kyllä ne kilot hommataan ajan kuluessa, ei ne todellakaan tuosta vain ilmasta yhtäkkiä kerry.

Miljoona kertaa helpompaa on pitää normaalipaino yllä kuin alkaa laihduttaa merkittävää ylipainoa.

Toinen asia teitysti sitten on tuo  emotionaalinen syöminen mikä tuntuu olevan hurjan yleistä. Mielestäni pitäisi kiinnnittää huomiota siihen miksi varsinkin Suomessa ylipaino ja lihavuus on niin valtavan yleistä. Sen henkisen puolen huomioon ottaminen on varmasti avain hyvin monessa tapauksessa. Miksi näin on? Mistä se johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen elimistö tarvitsee liikuntaa. Oli sitten hoikka tai läski, nuori tai vanha.

Ja näin sanottiin trollaavan ap:kin linkkaamassa jutussa:

Liikunnan lisääminen on kuitenkin järkevää paitsi laihtumisen myös terveyden kannalta. Jotkut ajattelevat, että paahtaminen kuntosalilla olisi hyväksi, mutta se ei ole laihtumisen kannalta paras tapa liikkua. Pidemmän päälle painonpudotuksessa auttaa enemmän pidempijaksoinen rauhallinen liikkuminen, kuten kävely.

Ei pointti ole se, etteikö kannattaisi liikkua. Se on yleiskunnon ja terveyden kannalta aina hyvä.

Lääkärin pointti oli se, että valtaosa laihtumisesta tapahtuu ruokavaliota muokkaaamalla ja tiputtamalla kalorien määrää.

On helpompi jättää ostamatta se 300kcal suklaapatukka kuin rehkiä hiki hatussa tunnin ajan ja polttaa 300kcal liikunnalla.

95% painonpudotuksesta selittyy sillä että ihminen on alkanut kuluttaa vähemmän kilokaloreita/24h kuin aiemmin elämässään. ~5% sillä että alkanut esim. liikkumaan enemmän ja polttamaan muutaman kerran viikossa pururadalla vähän ekstrakaloreita.

Voi voi kun miulla on nämä lihavuusgeenit. Niiden takia olen fysiikan lakien yläpuolella, enkä laihdu vaikka syön vähemmän kaloreita kuin kulutan. Ehkä miun pittäis saaha fysiikan Noopeli.

Jos minulla olisi spartalainen itsekuri ja kestäisin sitä nälän tunnetta, saisin varmaan sen sikspäkin esille parin vuoden laihduttamisen jälkeen. Mutta minun itsekurilla ei pyöritä miinuskaloreilla edes paria viikkoa, saatika sitten vuotta. Ei se tee minusta huonompaa ihmistä, mutta myönnän tosiasiat.

Ihan pirun vaikeaahan se painonpudotus on juuri siksi kun se vaatii sellaista itsekuria jota pääsääntöisesti löytyy vain todella sitkeiltä tai sinnikkäiltä ihmisiltä eikä niitä ole kuin prosentti pari väestöstä.

Turha syyttää geenejä, lääkkeitä jne. en minäkään niin tee. Olen mukavuudenhaluinen.

Mua kiinnostaa toi rasvaontelon maksa. Olin aiemmin pelkästään reitevä ja persevä, vyötärön kohdalta selvästi kapeampi. Lähestyessäni viittäkymppiä minulle tuli selkeä pallovatsa. Aiemmin vatsa alkoi pyöristyä vyötäröstä alaspäin, nyt vyötärö on paksu ja vatsakumpu jatkuu myös vyötäröltä ylöspäin. Vatsan muoto on hyvin samanoloinen kuin silloin, kun olin viimeisilläni raskaana.

Mutta kun kokeilen ottaa vatsasta kiinni, niin saan siitä ison makkaran sormieni väliin. Selkeästi suurin määrä rasvaa on ihon alla, eikä missään vatsaontelossa. Miehelläni on myös pallovatsa, mutta se on päältä pinkeämpi eikä siinä ole samalla tavalla löysää läskiä, kuin itselläni on. Hänellä näkisin, että on selvästi se suurin rasvamäärä siellä vatsaontelossa. 

Mutta pitääkö tässä mennä kehonkoostumuksen mittaukseen vai mihin, että pystyy asian selvittämään? Onko näissä mittauksissa jotkut laitteet, joilla näkevät missä se rasva piilee? 

Jotenkin on vaan vaikea uskoa, että pelkän vyötärönympäryksen perusteella voitaisiin sanoa, että tietyn mitan ylittävällä vyötärönympäryksellä se rasva on siellä vatsaontelossa. Kun selvästi voi nähdä, että ainakin omalla kohdalla sitä on suuri määrä suoraan ihon alla. 

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi spartalainen itsekuri ja kestäisin sitä nälän tunnetta, saisin varmaan sen sikspäkin esille parin vuoden laihduttamisen jälkeen. Mutta minun itsekurilla ei pyöritä miinuskaloreilla edes paria viikkoa, saatika sitten vuotta. Ei se tee minusta huonompaa ihmistä, mutta myönnän tosiasiat.

Ihan pirun vaikeaahan se painonpudotus on juuri siksi kun se vaatii sellaista itsekuria jota pääsääntöisesti löytyy vain todella sitkeiltä tai sinnikkäiltä ihmisiltä eikä niitä ole kuin prosentti pari väestöstä.

Turha syyttää geenejä, lääkkeitä jne. en minäkään niin tee. Olen mukavuudenhaluinen.

Laihdutin 20 vuotta sitten raskauskilot (20kg) pois ihan ilman nälkää. Kun ruoka koostuu oikeista aineksista ja ateriavälit on n. 3-4 tuntia, ei tule nälkä eikä välipaloja tarvita.

Minulla ei ole minkäänlaista itsekuria, ja mukavuudenhalu on pääasiallinen motivaattorini.