Pitääkö olla huolissaan, jos olen ollut viikon yksin kerrostalossa eristyksessä koronassa, ja voisin jatkaa vielä viikon?

Olin siis ekat päivät kuumeessa ja sen jälkeen olen ollut ärhäkässä flunssassa. Töistä olen kohta ollut yhteensä kohta viikon ja pari päivää pois, ja siis sen ajan kotona.

Sosiaalisia kanssakäymisiä ei ole ollut juurikaan. Välillä kavereiden kanssa laitellaan ääniviestejä, mutta muutoin päivät menee pelaten ja katsoen ohjelmia ja syöden. Illalla nukkumaan kun nukuttaa ja aamulla sama ralli.

Kohta pitäisi mennä töihin, nähdä ystäviä/työkavereita/asiakkaita/lapsuuden perhettä ja taas päivät on aivan täynnä. En oikein ole edes ketään kaipaillut. Tämä on ollut oikein rentouttavaa.

Alan pikkuhiljaa ymmärtämään syrjäytyneitä nuoria. Kun jäät kotiin, ei oikein kaipaakkaan ulkomaailmaan. Kotona on niin turvallista ja ulkomaailmassa sulla on outo olo, sellainen, ettet haluakaan oikein mihinkään ja haluat äkkiä kotiin. Ruuan saantikin on nykyään niin helppoa, kun ei tarvitse kasvotusten nähdä ketään, vaan ovelle saa ruuat. Siinä sitten passivoituu, laiskistuu ja rytmit ovat aivan päin mitä. Illalla ei saa unta, kun päivällä ei oo ollut mitään ohjelmaa.

Sitten jos on vielä videopeleihin addiktoituva, niin helposti jumiutuu siihen maailmaan vaikka koko päiväksi.

Noniin. Voisin jatkaa tätä kotona oleilua vielä vaikka toisenkin viikon. En silti saa. Uskon, että jos olisi täällä lisäkseni perhe ja pienet lapset, olisi eristyksessä paljon stressaavampaa ja kyllä kävisi varmaan jokaisella hermot kaikkiin.