Paljonko ruokaa ihminen oikeasti tarvitsee?
Kuinka paljon ruokaa ihminen OIKEASTI tarvitsee, biologisesti? Tuntuu vähän siltä että meille on myyty ajatus siitä että ihminen tarvitsee kaikkia ravintoaineita ja vitamiineja joka päivä. Mutta kuitenkin vielä muutama vuosikymmen sitten tuoreet hedelmät eivät olleet mikään itsestäänselvyys. Nykyään nuoret aikuiset itkee paniikissa jos viimeisestä syömiskerrasta on mennyt 3 tuntia kun verensokeri laskee ja iskee energiavaje ja masennus. Kellään faktoja nyt tästä? Miten herkästi ihmiselle tulee puutostiloja?
Kommentit (28)
Puutostilat, ainakaan vakavat sellaiset, ei tuu kovin helpolla nykymaailmassa mutta ei se tarkoita että ne mahdottomia olisivat.
Hyvin vähän jos on tavallinen toimistorotta eikä mihinkään liiku. Ei tarvitse välipaloja. Max 3 kertaa päivässä pienehkö ateria. Ravintoaineisiin en puutu mutta lihaa, kasviksia jne. Eli puutunkin. Pohdittava, mitä ihminen saattoi luolassaan syödä 5000 vuotta sitten. Toki silloin ei istuttu paikoillaan mutta kuitenkin.
Puutostiloja ei helposti tule. Joka päivä ei tarvi olla säntillinen syöjö. Riittää, että viikottaiset ruoat on suht kunnolliset. Puutetta voi tulla Suomessa c ja d-vitamiinista, jos ruoka on niukkaa ja yksipuolista.
Ruoan tarve on yleensä melko vakio. Kannattaa katso areenasta Prisman dokumentti lihavuuden anatomia.
Kyllähän sitä periaattessa pysyy elossa jos syö pelkkää perunaa. Eikö joku täät testannutkin. Muistaakseni hänellä oli Mango tai peruna valitavana millä elää niin perunan valitsi. Siksi syön joka päivä pottuja vaihtelevalla lihaklöntillä. Siihen maitoa ja näkkäri voilla niin AVOT! Hengissä ollaan!
Energiaa varmaankin sen verran että pysyy hoikkana.
Makroravintoaineita sellaisessa suhteessa, että voi mahdollisimman hyvin pitkäaikaisesti. "Mahdollisimman hyvin", koska makroravintoaineiden suhteita säätelemälläkään ei voi saada ihmeitä aikaan, toisin kuin monet nykyään väittävät.
Mikroravintoaineita (vitamiinit yms.) riittävästi, että hiukset, iho ja kynnet pysyvät kunnossa. Olen kuullut, että keho ensisijaistaa ravintoaineiden jakamisessa tärkeät kudosryhmät, esim. sisäelimet, ja sen mitä jää jäljelle, keho antaa hiuksille ja kynsille. Joten jos hiukset ja kynnet ovat ok, niin silloin pääsääntöisesti voi ajatella, koko keho saa riittävästi ravinteita. Vain pääsääntöisesti, koska esim. hiukset voivat pysyä vahvoina pitkään geenien ansiosta, vaikka henkilöllä olisi aliravitsemus.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän jos on tavallinen toimistorotta eikä mihinkään liiku. Ei tarvitse välipaloja. Max 3 kertaa päivässä pienehkö ateria. Ravintoaineisiin en puutu mutta lihaa, kasviksia jne. Eli puutunkin. Pohdittava, mitä ihminen saattoi luolassaan syödä 5000 vuotta sitten. Toki silloin ei istuttu paikoillaan mutta kuitenkin.
Mikä tuossa luolamiesajassa oli niin hienoa, että siihen aina vedotaan? Onko jossain todistettu, että silloin ihmiset saivat kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän jos on tavallinen toimistorotta eikä mihinkään liiku. Ei tarvitse välipaloja. Max 3 kertaa päivässä pienehkö ateria. Ravintoaineisiin en puutu mutta lihaa, kasviksia jne. Eli puutunkin. Pohdittava, mitä ihminen saattoi luolassaan syödä 5000 vuotta sitten. Toki silloin ei istuttu paikoillaan mutta kuitenkin.
Mikä tuossa luolamiesajassa oli niin hienoa, että siihen aina vedotaan? Onko jossain todistettu, että silloin ihmiset saivat kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitaan?
Ei taatusti mutta eikö tätä varten ole nykyään minivitamiinitabletit?
Olen vuoden noudattanut 8/16 pätkäpaastoa, syönyt 8 tunnin aikana päivän syömiset ja loppuaikana juon vain nesteitä. Kiloja on lähtenyt 12, olo ja olemus ovat kohentuneet kivasti. Ruokailut ajoitan kello 11 - 19 välille, en junttaa vatsaa täyteen vaan syön kohtuudella kaksi tai kolme ateriaa/kertaa. Aamulla juon kahvia mustana, joskus syön hedelmän tuntia tai kahta ennen kello yhtätoista.
No riippuu varmaan paljon kuluttaa ja mihin on totuttanut kroppansa. Itse sairaslomalla fyysisestä työstä ja nyt syön kerran päivässä lämpimän ruuan ja aamulla ehkä banaanin. Olen huonompi syömään masennuskausina ja silloin otan vitamiinia lisäksi purkista, hengissä olen. Voihan se toki olla että epäsäännöllinen (työ) ateriarytmi on myös vaikuttanut masennukseeni eli olenko sitten hengissä vai en? Mutta kyllä ihminen pitkäänkin pysyy hengissä vähällä ravinnolla tosin tiedä sitten miten terveenä. Itse en koe nälkää tai huonoa oloa jos en syö tasaisesti. Puutoksia ilmeisesti harvemmin kehittyy sekasyöjillä. Mutta vaikka alkoholisteilla voipi kehittyä ainakin nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän jos on tavallinen toimistorotta eikä mihinkään liiku. Ei tarvitse välipaloja. Max 3 kertaa päivässä pienehkö ateria. Ravintoaineisiin en puutu mutta lihaa, kasviksia jne. Eli puutunkin. Pohdittava, mitä ihminen saattoi luolassaan syödä 5000 vuotta sitten. Toki silloin ei istuttu paikoillaan mutta kuitenkin.
Mikä tuossa luolamiesajassa oli niin hienoa, että siihen aina vedotaan? Onko jossain todistettu, että silloin ihmiset saivat kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitaan?
Silloin varmaan syötiin esim eläimestä kaikki osat ja paljon kasviksia. Varmaan aika hyvin tuli saatua ravinto. Nykyisin syödään paljon ravinnotonta höttöä, josta ei ole muuhun kuin rasvakerroksen kasvattamiseen. Ne terveelliset ravinroaineet jätetään syömättä.
Jos sulla kasvaa maha, syöt liikaa. Jos sulla kutistuu maha, syöt liian vähän.
Ei ole sen vaikeampaa.
Vaikea sanoa mitä ravintoaineita jne ihminen tarvis ja minkä verran, mutta sen tiiän että ihmiskeholle optimia ei oo syödä joka päivä useita kertoja jatkuvasti. Joskus tekee hyvää olla syömättä muutama päivä tai vaikka enemmän. Silloin suolisto saa lepoa ja keho pääsee paastotilaan, jossa se alkaa syömään heikkoja soluja ja korjaamaan niitä. Tuo on keholle tärkeä ja hyödyllinen tila, mikä jää nykypäivän ihmisiltä yleensä kokematta. Ja ennen kaikkea luonnollinen tila, mihin metsästäjä-keräilijät on vuosisatoja tuhansia tottuneet. Ei sillon välttämättä löytyny joka päivä ruokaa, eikä se haitannu.
Lukion yhden terveystiedon oppikirjan mukaan ihminen syö keskimäärin 100 000 ateriaa elämänsä aikana. Jos siis elää keskimääräiseen eliniänodotteen mukaan vanhaksi siis vissiin.
T: M27
Vierailija kirjoitti:
Puutostiloja ei helposti tule. Joka päivä ei tarvi olla säntillinen syöjö. Riittää, että viikottaiset ruoat on suht kunnolliset. Puutetta voi tulla Suomessa c ja d-vitamiinista, jos ruoka on niukkaa ja yksipuolista.
Ruoan tarve on yleensä melko vakio. Kannattaa katso areenasta Prisman dokumentti lihavuuden anatomia.
Toi dokumentti tosiaan kannattaa katsoa. Siitä ymmärtää, miten vähän itse asiassa liikuntakin lisää ravinnon (=kalorien) tarvetta.
Ihminen pärjää oikeasti aika vähällä ravinnolla. Tärkeintä on, että ruoka on laadukasta (= mahdollisimman vähän prosessoitua) ja siitä saa suojaravinteita ja kuituja riittävästi. Koko ajan ei tarvitse jotain mussuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän jos on tavallinen toimistorotta eikä mihinkään liiku. Ei tarvitse välipaloja. Max 3 kertaa päivässä pienehkö ateria. Ravintoaineisiin en puutu mutta lihaa, kasviksia jne. Eli puutunkin. Pohdittava, mitä ihminen saattoi luolassaan syödä 5000 vuotta sitten. Toki silloin ei istuttu paikoillaan mutta kuitenkin.
Mikä tuossa luolamiesajassa oli niin hienoa, että siihen aina vedotaan? Onko jossain todistettu, että silloin ihmiset saivat kaikki ne ravintoaineet, joita tarvitaan?
Ei taatusti mutta eikö tätä varten ole nykyään minivitamiinitabletit?
Ihmiskeho ei välttämättä kykene hyödyntämään synteettisiä tai lisättyjä vitamiineja. Jotku sanoo että puolet siitä voidaan hyödyntää ja jotku sanoo ettei keho osaa ollenkaan hyödyntää niitä. Kaikista paras oliskin siis pyrkiä syömään luonnostaan vitamiinipitosia asioita. Ja paljastamaan ihonsa auringolle niissä rajoin ku se on hyväks.
Joka aterialla ei tarvita kaikkea. Päivittäinen kokonaisuus on olennaisempi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitä ravintoaineita jne ihminen tarvis ja minkä verran, mutta sen tiiän että ihmiskeholle optimia ei oo syödä joka päivä useita kertoja jatkuvasti. Joskus tekee hyvää olla syömättä muutama päivä tai vaikka enemmän. Silloin suolisto saa lepoa ja keho pääsee paastotilaan, jossa se alkaa syömään heikkoja soluja ja korjaamaan niitä. Tuo on keholle tärkeä ja hyödyllinen tila, mikä jää nykypäivän ihmisiltä yleensä kokematta. Ja ennen kaikkea luonnollinen tila, mihin metsästäjä-keräilijät on vuosisatoja tuhansia tottuneet. Ei sillon välttämättä löytyny joka päivä ruokaa, eikä se haitannu.
Tuo suoliston lepo olis kyllä nykypäivänä varsinkin todella tärkeä! Siis ku miettii mitä kaikkea ja kuinka paljon ihminen sullookaan sen läpi jatkuvasti.ei varmaan koskaan vielä oo ollu suolisto näin koetuksilla kuin nykymaailmassa.
Hienosti huomattu alotuksessa. Ehkä kulutusyhteiskunta haluaa, että jatkuvasti ostetaan ja kulutetaan mahdollisemman paljon ja useasti eri juttuja ja ruokateollisuus on iso osa sitä.
Jaa-a. Riippuu kyllä varmasti kehon tilasta että kuinka paljon ruokaa tarvitsee. Esimerkiksi liian tiukan ja pitkän laihdutuksen jälkeen keho haluaa aina enemmän ruokaa. Anorektikoilla käy myös näin. Pitäisi oppia kuuntelemaan omaa kehoaan. Ruoantarve vaihtelee myös eri päivinä. Ei auta kuin itse kokeilla ja oppia..