Alkaako sinua ahdistaa/pelottaa uusissa paikoissa?

Ajoittain. Nykyään vähemmän kuin ennen. Olen tehnyt ja teen aktiivisesti työtä sen eteen, etten anna ahdistuksen rajoittaa elämääni.

Up

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:43"]

Up

[/quote]

Tarkottaa mitä?

Minulla on myös tapana kävellä jonkun miespuolisen takana sellaisissa paikoissa joissa joudun kohtaamaan paljon ihmisiä. Edelläni oleva mies on minulle turva. En pidä suurimmasta osasta ihmisistä ja pelkään joitakin, yleensä sellaisia jotka jo tunnen mutta myös tuntemattomat voivat herättää pelkoa ja ahdistusta.
Ap

Ei. Ainoastaan paikoissa, joissa on tungosta. Esim. Keskustan kadut, metro ruuhka-aikaan, konsertit ja muut tapahtumat, baarit, luentosalit. Tekee opiskelusta muuten aika hankalaa.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:37"]

Minua alkaa. En yleensä poistu kotoa paitsi töihin ja tuttuihin kauppoihin. Jos lähden kauemmas uusiin paikkoihin tunnen itseni turvattomaksi ja hukassa olevaksi. Hylätyksi ja yksinäiseksi. Näinä hetkinä toivoisin jonkun pelastavan minut. Onko tämä normaalia vai mikä minulla on?

[/quote]

Sulla on ilmeisesti käyny elämässä joku asia mikä ylitti sietorajan? Sama kävi minulla enää ei pysty edes metsään menemään pitkälle tai edes kalaan yksin.. vituttaa kun niistä ennen niin tykkäsin, nyt kännykkä taskussa vessaankin. Lääkäri tuputtaa salpaajia ja rauhottavia jos ahistaa, mutta jos vastaan tulee outo katu autolla niin alkaa ja olen edes hetken hukassa niin alkaa ahistaa.

.

Päinvastoin, mä tunnen oloni vapaaksi ja rohkeaksi uusissa paikoissa. Nautin siitä ettei kukaan tunne mua, saan olla ihan erilainen kuin mitä yleensä olen, uskallan olla paljon rohkeampi ja avoimempi. Siksi matkustankin mieluiten yksin.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:50"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:37"]

Minua alkaa. En yleensä poistu kotoa paitsi töihin ja tuttuihin kauppoihin. Jos lähden kauemmas uusiin paikkoihin tunnen itseni turvattomaksi ja hukassa olevaksi. Hylätyksi ja yksinäiseksi. Näinä hetkinä toivoisin jonkun pelastavan minut. Onko tämä normaalia vai mikä minulla on?

[/quote]

Sulla on ilmeisesti käyny elämässä joku asia mikä ylitti sietorajan? Sama kävi minulla enää ei pysty edes metsään menemään pitkälle tai edes kalaan yksin.. vituttaa kun niistä ennen niin tykkäsin, nyt kännykkä taskussa vessaankin. Lääkäri tuputtaa salpaajia ja rauhottavia jos ahistaa, mutta jos vastaan tulee outo katu autolla niin alkaa ja olen edes hetken hukassa niin alkaa ahistaa.
[/quote]

Se varmaan vaikuttaa että olen ollut jo lähes 10 vuotta ilman yhtäkään ystävää. Miehiä on ollut. En tee koskaan mitään,olen vain kotona sillä en halua mennä yksin oikein mihinkään ja nyt se on vielä muuttunut pelottavaksi ja ahdistavaksikin. Inhoan ihmisiä niin paljon että sen vuoksi kiinnostukseni olla ihmisten kanssa on lähes olematon.
Ap
Ap

..

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:54"]

Päinvastoin, mä tunnen oloni vapaaksi ja rohkeaksi uusissa paikoissa. Nautin siitä ettei kukaan tunne mua, saan olla ihan erilainen kuin mitä yleensä olen, uskallan olla paljon rohkeampi ja avoimempi. Siksi matkustankin mieluiten yksin.

[/quote]

Mulla samaa, en saa paniikkia yleensä missään vieraassa paikassa, mutta tutuissa kyllä. Eli kauppareissut ovat haastavia mulle. Vihaan tätä paniikikia ja sosiaalisten tialnteiden pelkoa tjsp!

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:50"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:37"] Minua alkaa. En yleensä poistu kotoa paitsi töihin ja tuttuihin kauppoihin. Jos lähden kauemmas uusiin paikkoihin tunnen itseni turvattomaksi ja hukassa olevaksi. Hylätyksi ja yksinäiseksi. Näinä hetkinä toivoisin jonkun pelastavan minut. Onko tämä normaalia vai mikä minulla on? [/quote] Sulla on ilmeisesti käyny elämässä joku asia mikä ylitti sietorajan? Sama kävi minulla enää ei pysty edes metsään menemään pitkälle tai edes kalaan yksin.. vituttaa kun niistä ennen niin tykkäsin, nyt kännykkä taskussa vessaankin. Lääkäri tuputtaa salpaajia ja rauhottavia jos ahistaa, mutta jos vastaan tulee outo katu autolla niin alkaa ja olen edes hetken hukassa niin alkaa ahistaa. [/quote] Se varmaan vaikuttaa että olen ollut jo lähes 10 vuotta ilman yhtäkään ystävää. Miehiä on ollut. En tee koskaan mitään,olen vain kotona sillä en halua mennä yksin oikein mihinkään ja nyt se on vielä muuttunut pelottavaksi ja ahdistavaksikin. Inhoan ihmisiä niin paljon että sen vuoksi kiinnostukseni olla ihmisten kanssa on lähes olematon. Ap Ap

[/quote]

Mikä sitten saa sinut kuitenkin kirjoittamaan meille alemmille olennoille? Etkö olekaan vielä läpikotaisin paatunut?

Ylimielisen ja pelokkaan hevosen voi viedä pyöröaitaukseen ja se palaa sieltä sosiaalistuneena ja rentoutuen. Ihmiselle sitä käsittelyä ei valitettavasti taideta antaa. Ihminen kun voi aina paeta omaan luukkuunsa kunnes on aivan pihalla siellä. Mutta siis yksi kysymys: etkö näe mitään omituista siinä, että pidät itseäsi muita oleellisesti parempana?