Tiedätkö ketään, jolta lapsi kuollut?
Kommentit (56)
Isoäidiltäni kuollut kaksi lasta, toinen vauvana ja toinen (isäni) nelikymppisenä. Tädiltäni kuollut yksi lapsi ja lapsenlapsi.
Tunnen. Isoäitini menetti kaikki 4 lastaan (yksi heistä minun isäni) eikä kyllä koskaan selvinnyt siitä.
Myös hyvä ystäväni menetti joitain vuosia sitten pienen vauvansa, jonka kummitäti olin. Ei ole hänkään asiasta ylitse päässyt :(
Miehen tädin parikymppinen poika teki itsemurhan. Ulkoisesti vanhemmat näyttävät selvinneen hyvin, mutta varmasti on aina mielessä.
Kaverin lapsi hukkui pari-kolmevuotiaana pihan sadevesisaaviin. Huonosti voi äiti ainakin silloin kun oltiin vielä tekemisissä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:51"]Tädiltäni kaksi lasta tapaturmaisesti eri kerroilla, kuolemien välissä vuosia. Vaikeaa on ollut, ei ole selvinnyt asiasta, sanonut, ettei siitä voi selvitä, mutta elämä on jatkunut. Puhuu entisestä ja nykyisestä elämästään, entinen elämä tarkoittaa aikaa ennen lasten kuolemia. Ikävöi jatkuvasti lapsiaan ja hänen on ollut vaikeaa ymmärtää miksi juuri hänelle kävi noin. Hän on kertonut, että on monesti miettinyt mitä niin pahaa hän on tehnyt, että häneltä on kuollut kaksi lasta.
[/quote]
Voi kauheaa :( olivatko tätisi ainoat lapset?
Esikoistyttäreni kuoli lähes 20 vuotta sitten. Kyllä suru kulkee mukana edelleen ja on todellakin jättänyt jälkensä.
Tunnen vaikka kuinka monta, sillä aikoinaan kävin monta vuotta Käpy-ryhmässä ja toimin muutenkin siellä aktiivina. Oma esikoiseni kuoli kohtuun 2pv ennen laskettua aikaa.
Mummoni menetti elinaikanaan 2 aviomiestään, sekä 3 lastaan.
Poika kuoli sydänkohtaukseen
Tytär surmasi itsensä
Poika kuoli aivoinfarktiin.
Aviomiehet menivät sairauden mukana.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:51"]Tädiltäni kaksi lasta tapaturmaisesti eri kerroilla, kuolemien välissä vuosia. Vaikeaa on ollut, ei ole selvinnyt asiasta, sanonut, ettei siitä voi selvitä, mutta elämä on jatkunut. Puhuu entisestä ja nykyisestä elämästään, entinen elämä tarkoittaa aikaa ennen lasten kuolemia. Ikävöi jatkuvasti lapsiaan ja hänen on ollut vaikeaa ymmärtää miksi juuri hänelle kävi noin. Hän on kertonut, että on monesti miettinyt mitä niin pahaa hän on tehnyt, että häneltä on kuollut kaksi lasta. [/quote] Voi kauheaa :( olivatko tätisi ainoat lapset?
[/quote]
Yksi lapsi hänellä vielä on jäljellä, se ollut tärkein syy jatkaa elämää.
T. 33
Tiedän, itseni. Vauvani kuoli. Olen päässyt yli ja elämä jatkuu.
Tunnen. Itseni. Ei siitä niinsanotusti selviäkään. Sitä oppii pärjäämään vähitellen jos on joku syy että on elettävä. Mun syy oli ihana esikoinen ja rakas aviomies. Se ekojen vuosien tuska on ihan jotain kamalaa ja itse olin tosi katkerakin. Nyt 8 vuoden päästä olen päässyt katketuudesta vihdoin onneksi eroon ja elämä alkaa tuntua helpommalta.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:34"]Tunnen. Isoäitini menetti kaikki 4 lastaan (yksi heistä minun isäni) eikä kyllä koskaan selvinnyt siitä.
Myös hyvä ystäväni menetti joitain vuosia sitten pienen vauvansa, jonka kummitäti olin. Ei ole hänkään asiasta ylitse päässyt :(
[/quote]
Lisättäköön vielä, että 4 lapsensa, omien vanhempiensa ja kahden veljensä lisäksi isoäitini menetti myös miehensä. Usein on tullut mietittyä, kuinka rankan elämän hän joutui elämään. Liikaa taakkaa yhdelle ihmiselle kannettavaksi :(
Monelta sukulaiselta on kuollut lapsi. Yksi kuoli vauvana sydänvikaan. Yksi alle kouluiässä syöpään. Yksi huumeisiin teininä. Yksi kohtuun ihan raskauden lopulla. Onhan näitä. Ei näistä paljoa puhuta ja monesta tapauksesta olen saanut tietää vasta aikuisena, vaikka ovat tapahtuneet kauan sitten. Käsittääkseni se on sellainen suru jota kantaa aina mukana.
Kummieni lapsi kuoli 22 vuotiaana liikenneonnettomuudessa. Oman lapsen kuoleminen on ihan hirveää, vaikka lapsi olisikin jo aikuinen. Heillä toipuminen on kovasti kesken.
-
Kotipaikkakunnallani teini hirttäytyi muun perheen ollessa poissa, perhe löysi hänet palattuaan. Ovat kai jaksaneet pikkusisarusten vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:15"]
Tuttavaperheen yksi tyttö kuoli. Useita sisaruksia. Vanhemmat erosivat ajastaan ja alkoa on mennyt lääkkenä ja muutenkin. Ihana tyttö oli, omaa ikäluokkaani. Sellainen myönteinen ja ystävällinen. Jäi hyvät muistot.
[/quote]
:c
Mummiltani kuoli kaksi ensimmäistä sairauksiin leikki-ikäisinä. Vasta tauon jälkeen syntyi kolmas, ja hän jäi eloon. Ja vielä myöhemmin 2 muuta.
Häntä pidettiin jyrkkänä ihmisenä mutta minulle hän oli hyvin lempeä.
2 serkkua kuollut,sitä en tiedä miten vanhemmat ovat selvinneet.