Mistä tunnistaa ihmisen, jolla on sisäinen rauha?
Mistä tunnistaa ihmisen, jolla on sisäinen rauha?
Kommentit (367)
Pärjää omillaan ilman suuritta vilungitta. Pieni verovälttely ei kuitenkaan haittaisi, sillä verottaja on meillä ammattiroistopesäke. Isot kalat jätetään saalistamatta.
Vierailija kirjoitti:
Omistaa BMW-merkkisen henkilöauton.
Kun on sisäinen rauha & sinut itsensä kanssa ajelee tyytyväisenä vaikka vanhalla Toyota Corolalla vm. 1998.
Taas väärin, sillä elämässä ainoa tarkoitus on lisääntyminen.
Näkyy siinä miten ihminen käyttäytyy ja miten puhuu toisista ihmisistä. Jos ihmisellä on hyvä olla itsensä kanssa, ei sillä ole tarvetta puhua pahaa muista, näkee asioissa positiiviset puolet.
Vierailija kirjoitti:
On pappismies.
https://yle.fi/uutiset/3-12126460
Siinä sinulle rutkasti tietoa kirkonmiesten mielenrauhasta.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy siinä miten ihminen käyttäytyy ja miten puhuu toisista ihmisistä. Jos ihmisellä on hyvä olla itsensä kanssa, ei sillä ole tarvetta puhua pahaa muista, näkee asioissa positiiviset puolet.
Komppaan sinua. Mielestäni myös näkyy juuri siten että haluaa hyvää kaikille myös niille keiden kanssa ei ns kemiat pelaa, ei ala puhumaan epäedulliseen sävyyn toisista, eikä niin että joutuisi pinnistelemään siinä että on puhumatta kakkaa vaan että sellainen toiminta ei edes juolahda mieleen.
On avoin, ei valehtele. Pystyy myöntämään virheensä ja pyytämään anteeksi, ei näe asioita liian mustavalkoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Puuttuu näyttämisen halu ja suorittamisen tarve näyttönä muille omasta ihmisarvosta. Elämään ei ole tarvetta rakentaa ehdoin tahdoin sisältöä urasta, titteleistä tai harrastuksista. Ei ole kiire minnekään, eikä se tuota häpeää.
Tämän perusteella saavutin sisäisen rauhan jo lapsena.
1950-luvulla saavutettiin "peace of mind" ottamalla "piece of mind", mikä kiellettiin poliittisista syistä.
Kannattaa lukea "Masterpiece of a Mastermind" teoksia esim. filosofiasta, niin voi löytää "Peace of Mind" -olotilan. Ja kun luet näitä: "Mind your Head".
Tästä tuleekin mieleeni loru: "What is mind? Never Matter. What is matter - Never mind!".
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole löytää mitään sisäistä rauhaa, vaan elämän tarkoitus on haastaa itseään ihmisenä ja kehittyä. Tuollaisissa rauhoissa lilluminen ei kehitä ketään mihinkään suuntaan eikä edistä mitään järkevää.
Jännä miten tää on saanut noin valtavasti alapeukkua! Sehän on tietty helppoa olla zen ja himmailla vaan kun nykymaailmassa on kaikki tehty jo suorastaan haitallisen vaivattomaksi. Melko kiittämätöntä osoittaa mieltään sitä absoluuttista faktaa vastaan, että kaikki saavutetut mukavuudet maakuoppien jälkeen on tyytymättömyyden, tiedonjanon ja kunnianhimon ansiota. Saatte ihan rauhassa harrastaa niin paljon mindfullnessiä ja downshiftausta kuin haluatte mutta koittakaa nyt ymmärtää että vastapainoksi tarvitaan myös luomisentuskaa alati potevia persoonia jotka eivät kestä levätä laakereillaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole löytää mitään sisäistä rauhaa, vaan elämän tarkoitus on haastaa itseään ihmisenä ja kehittyä. Tuollaisissa rauhoissa lilluminen ei kehitä ketään mihinkään suuntaan eikä edistä mitään järkevää.
Eihän sisäinen rauha sulje pois itsensä kehittämistä. Päinvastoin, henkilö pystyy tukeutumaan tasapainoiseen itseensä, kun aika ajoin tietoisesti pyrkii pois mukavuusalueeltaan, joka kehittää hänen ymmärrystään toisista ihmisistä sekä ympärillä olevista ilmiöistä. Siten hänellä on myös tietotaitoa kohdata toinen ihminen, joka ajattelee eri tavalla kuin hän itse - muuttamatta toista ihmistä. Hän voi olla eri mieltä ja ilmaista sen siten, ettei toinen ihminen koe tulevansa torjutuksi vaan nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi sellaisen kuin hän on. Tästä varmaan johtuu se, että tasapainoisen ihmisen kokee siten, että hänellä on sisäinen rauha.
Hänen edessään voi olla ns. mieleltään avoimena ja paljaan, tulematta torjutuksi.
Mulla on sisäinen rauha. En hötkyä. Ryhmäpaine ei vaikuta. Sen sijaan oma sisäinen kompassi toimii tehokkaasti. En tee asioita jotka tuntuu väärältä vaikka kuka sanoisi mitä (esim. kävele punaisia päin vaikka muut porukassa kävelisi, juo alkoholipitoista onnittelumaljaa vaikka muut joisivat). Se mun sisäinen rauhani on monille liikaa ja usein mua kohtaan hyökätään vaikka vaan istuisin jossain puhumatta. Muut joilla ei sisäistä rauhaa kokee mut uhkana omalle egolleen.
Vierailija kirjoitti:
Taas väärin, sillä elämässä ainoa tarkoitus on lisääntyminen.
Elättiväelle erityisesti. Samaan aikaan elättäjäluokka vähenee. Itse asiassa aika rankasti.
Päättäjää ei liikuta, kun on taskut jo täytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole löytää mitään sisäistä rauhaa, vaan elämän tarkoitus on haastaa itseään ihmisenä ja kehittyä. Tuollaisissa rauhoissa lilluminen ei kehitä ketään mihinkään suuntaan eikä edistä mitään järkevää.
Eihän sisäinen rauha sulje pois itsensä kehittämistä. Päinvastoin, henkilö pystyy tukeutumaan tasapainoiseen itseensä, kun aika ajoin tietoisesti pyrkii pois mukavuusalueeltaan, joka kehittää hänen ymmärrystään toisista ihmisistä sekä ympärillä olevista ilmiöistä. Siten hänellä on myös tietotaitoa kohdata toinen ihminen, joka ajattelee eri tavalla kuin hän itse - muuttamatta toista ihmistä. Hän voi olla eri mieltä ja ilmaista sen siten, ettei toinen ihminen koe tulevansa torjutuksi vaan nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi sellaisen kuin hän on. Tästä varmaan johtuu se, että tasapainoisen ihmisen kokee siten, että hänellä on sisäinen rauha.
Hänen edessään voi olla ns. mieleltään avoimena ja paljaan, tulematta torjutuksi.
Avoin ihminen on dynaaminen ihminen, eikä dynaaminen olio tai objekti ole tasapainotilassa kuin hetkellisesti. Se että avoin ihminen, utelias, ilmiöistä kiinnstunut, asiaorientoitunut ihminen, jolla on tiedonjano itsensä, maa, maailman ja kaikkeuden ymmärtämiseen, on dynaaminen olio, ei tarkoita sitä, että sulkeuttamalla mielen ja aivotoiminnan, löytäisi tasapainon. Sisäinen rauha voi toimi hetken, mutta nykymaailmanssa tällainen ajattelutapa on vain oiva keino hankkia monia uusia ongelmia pitkällä aikaväliiä.
Jarkevä ihminen löytää elämälleen riittävän tarkoituksen juuri asettamalla itselleen tavoitteita, päämääriä, jotka auttavat yksilöä kehittymään kognitiivisesti ja muutoinkin ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomuslaisuudesta.
Sisäinen rauha ja kokoomuslaisuus. Hah, kuin yö ja päivä, jotka eivät tosiaan kohtaa.
Miten maallisen mammonan ja oman edun tavoittelu voisi tuoda sisäisen rauhan?
Sisäisen rauhan tavoittaa vain tyytymällä vähään/jakamalla omastaan.
Vierailija kirjoitti:
On saavuttanut rauhallisuuden tilan polttamalla kiellettyä yrttiä.
Aito sisäinen rauha ei tarvitse ulkopuolisia stimulantteja. Rauha löytyy sisältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pappismies.
Allekirjoitan tämän. Sitä on vaikea selittää. Mutta varsinkin tapaamani katoliset papit ovat jotenkin sellaisia, heissä vain on se rauha ja läsnäolo. Heidän lähellään on hyvä olla.
Pappismiehellä voi olla sisäinen rauha tai sitten ei voi olla. Eihän pappeus sinänsä tee ihmisestä autuasta ja tuo rauhaa olemukseen. Riippuu ihmisestä. Luterilaisessa kirkossa on paljon leipäpappeja, virkapappeja, jotka kaavamaisesti hoitavat virkansa ilman, että työssään on sielu mukana.
Ei yritä miellyttää ketään. Ei tarvetta olla pidetty, mutta kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja hyvin.
Hänen ei tarvitse päteä eikä painaa muita alas.
Ei välttämättä ulkonäöstä ollenkaan, mutta se että kun sellaisen kanssa juttelee niin saa itse sisäistä rauhaa siinä hetkessä.