Mies oli eilen illanvietossa ja on nyt koko päivän ollut raivoissaan raha-asioista
En tiedä mitä tehdä ja mitä sanoa, miten saan tilanteen rauhoittumaan. Mies oli eilen illanvietossa kaverin juhlissa, jonne en päässyt mukaan kun olin kotona lapsien sairasteluiden takia. Oli liikenteessä selvinpäin, tuli kotiin omalla autolla noin kolmen maissa baarista. On tottunut juhlimaan selvinpäin, joten nytkin teki ihan oman valinnan tässä ja samalla ajatteli myös sitä jos lasten takia tarvitaan kuskia jos sairaus pahenee.
Nyt tämä päivä on mennyt katsoessa murjottavaa ja kiukkuilevaa miestä. Hän on ollut jo pitkään tyytymätön omaan työhönsä, sekä omaan urakehitykseensä sekä liian kireisiin aikatauluihin ja vaatimuksiin. Nyt siellä juhlissa yksi samanikäinen sinkkumies oli kertoillut omasta urastaan ja etenemisestään, sekä paljastanut lopulta tienaavansa tällä hetkellä noin 150 000€ vuodessa, palkkatöissä. Työ vaatii paljon maailman ympäri matkustelua ja johtotason hommia, uralla etenemistä on varmasti edesauttanut perheettömyys ja kyky omistautua täysin työlle.
Nyt mies on koko päivän kokenut jotakin aivan jäätävää alemmuuskompleksia. On laskimen kanssa laskenut paljonko tälle kaverille jää käteen, kironnut omaa huonoa palkkaansa ja työtänsä ja vihoitellut minulle ja lapsille kaikesta. Yritin vaikka mitä, selittää sitä ettei se pelkkä raha oikeasti tuo sitä onnea ja ison palkankin kanssa voi kokea erittäin isoja tyhjyyden ja epätoivon hetkiä. Lisäksi suuri palkka vaatii suuren vastuun, sekä sen että asioita pitää hoitaa todella paljon ja joustaa yrityksen suuntaan. Yritin myös selittää, että en usko että haluaisit kuitenkaan vaihtaa kokonaisuutta tämän kaverin kanssa ja muuttaa yksin asumaan rivitaloon, matkustaa ympäri maailmaa ja olla perheeetön. Siihen mies sanoikin, että en tietenkään ja tämä kovapalkkainen kaverikin oli sanonut hänelle, että vaihtaisi hetkessä paikkaa mieheni kanssa saadakseen oman perheen sekä meidän elämäntilanteen.
Silti se ei tuntunut miestä rauhoittavan. Hänellä pyörii vaan päässä se, että tälle kaverille jää kuukaudessa käteen verojen jälkeen noin 4600€.
Mitä ihmettä tähän voi enää sanoa? Miten saan hänet ulos tuosta rahapsykoosista. Onko tämä miehille hyvinkin tyypillistä?
Kommentit (96)
Hop, nyt mies työpaikkaa vaihtamaan. Se on ainut keino saada kerralla parempi korotus palkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on laskimessa ollut pikkunen virhe:
"Silti se ei tuntunut miestä rauhoittavan. Hänellä pyörii vaan päässä se, että tälle kaverille jää kuukaudessa käteen verojen jälkeen noin 4600€."4600€ verojen jälkeen käteen (netto) tarkoittaa n 7000€/kk tuloja, eli n 89000€/v.
150000e/v tuloista käteen jäävä osuus on luokkaa 6500€/kk - 7000€/kk
Onko mies voinut tarkoittaa että käteen jää 4600 enemmän kuin hänellä? Sitten nuo luvut kai täsmäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Jos teillä on siis maisterintutkinto molemmilla, ja työuraa kuitenkin jo takana reilusti, niin onhan nuo teidän palkat todella surkeat. Monilla akateemisilla aloilla jo aloituspalkka on tuon verran, esim Di, ktm, juristi... Ilmeisesti ura ja palkkakehitys ei kummallakaan ole ollut lähelläkään prioriteettia missään vaiheessa, joten siihen nähden hassua jos se palkka yhtäkkiä on noin isossa roolissa miehen mielessä. Miksi hän ei näe jo 10v aiemmin hakeutunut uraputkeen ja yrittänyt maksimoida palkkaa, jos sillä on hänelle merkitystä?
Jatkossa sitten mies jää hoitamaan sairaat lapset ja sinä menet ap illanviettoon, kun näin päin se aiheuttaa miehessä vain kiukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Jos teillä on siis maisterintutkinto molemmilla, ja työuraa kuitenkin jo takana reilusti, niin onhan nuo teidän palkat todella surkeat. Monilla akateemisilla aloilla jo aloituspalkka on tuon verran, esim Di, ktm, juristi... Ilmeisesti ura ja palkkakehitys ei kummallakaan ole ollut lähelläkään prioriteettia missään vaiheessa, joten siihen nähden hassua jos se palkka yhtäkkiä on noin isossa roolissa miehen mielessä. Miksi hän ei näe jo 10v aiemmin hakeutunut uraputkeen ja yrittänyt maksimoida palkkaa, jos sillä on hänelle merkitystä?
Enpä ole tätä asiaa näin edes aiemmin ajatellut. Itse olen vain ollut onnellinen kun olen saanut tienattua elantoni yrittäjänä. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Olen ottanut sen prioriteettini aikana, aikaa lasten ja oman hyvinvoinnin parissa. Omassa arvomaailmassani arvotan ajan lähes rahallisen tuloksen tasolle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Teillä on kyllä pienet palkat tuon ikäisiksi. 21v tyttäreni tienaa saman verran kuin miehesi, mutta tekee vain 80% työaikaa. (Ja tiedostan toki, että ikäisekseen hän tienaa hyvin, mutta silti.) Opintoja häneltä puuttuu vielä kandinkin tutkinnosta. Vaikka ei se palkka ole kaikki kaikessa, niin kyllähän se syö jos ei viihdy työssään (niin kuin miehesi) ja palkkakin on noin pieni. Jos teillä on lapsia, niin tulee kyllä noilla tuloilla olemaan tiukkaa siinä kohtaa kun lapset ovat teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa sitten mies jää hoitamaan sairaat lapset ja sinä menet ap illanviettoon, kun näin päin se aiheuttaa miehessä vain kiukkua.
No sanos muuta! Tavallaan aika törkeääkin, ettei arvostanut sitä että sai sitä aikaa juhlia kavereiden kanssa. Itseasiassa minä häntä patistin vähän sinne baariin, kun ei ole aikoihin käynyt. Halusi itse kuitenkin mennä autolla ja näköjään palatakin. Itse jäin ihan mielelläni kotiin teekupin ja netflixin pariin lasten nukahdettua. Uskon että mulla olisi ollut hauskempaa, jos olisin se joka bilettää. En yleensä murehdi tällaisia seuraavana päivänä. Enkä missään nimessä ilkeäisi illanvieton päälle murjottaa koko päivää peiton alla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Jos teillä on siis maisterintutkinto molemmilla, ja työuraa kuitenkin jo takana reilusti, niin onhan nuo teidän palkat todella surkeat. Monilla akateemisilla aloilla jo aloituspalkka on tuon verran, esim Di, ktm, juristi... Ilmeisesti ura ja palkkakehitys ei kummallakaan ole ollut lähelläkään prioriteettia missään vaiheessa, joten siihen nähden hassua jos se palkka yhtäkkiä on noin isossa roolissa miehen mielessä. Miksi hän ei näe jo 10v aiemmin hakeutunut uraputkeen ja yrittänyt maksimoida palkkaa, jos sillä on hänelle merkitystä?
Enpä ole tätä asiaa näin edes aiemmin ajatellut. Itse olen vain ollut onnellinen kun olen saanut tienattua elantoni yrittäjänä. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Olen ottanut sen prioriteettini aikana, aikaa lasten ja oman hyvinvoinnin parissa. Omassa arvomaailmassani arvotan ajan lähes rahallisen tuloksen tasolle. Ap
Ilmeisesti mies ei ole (ainakaan enää) samaa mieltä. Kuulostaa aika tyypilliseltä 40v kriisiltä, mutta myös vähän... mitä sanaa käyttäisi, naiivilta? että hän nyt vasta herää siihen että palkka on huimasti jäljessä keskimääräistä saman tason koulutuksen hankkinutta.
Lienee mukana aimo annos myös ärsytystä itseään kohtaan, jos/kun ei ole aiemmin asialle mitään viitsinyt/hoksannut tehdä. On vaan sluibaillut ilmeisesti samassa helpossa työssä 15 vuotta ehkä ajatellen ettei se siitä parane kuitenkaan, ja nyt tuo tuttava näytti kuinka erilainen tilanne voisi olla jos hän olisi itsekin tehnyt jotain uransa eteen. Ymmärrettävää, mutta myös täysin hänen oma häpeänsä joka aikuisen pitäisi käsitellä eri lailla.
No en sanoisi yhtään mitään. Korkeintaan, että en lähde tuohon mukaan, jos mulle vihoittelisi. Lapsiin en antaisi kiukkua purkaa. Tuo kuulostaa sellaiselta, joka miehen on käytävä itsessään läpi. Ehkä lopputuloksena lähtee hakemaan muutoksia, joita kaipaa.
Kateus on kiimaakin kovempi!
Miehesi haluaa pitää kakun ja syödä sen. Aika lapsellista.
Sano miehelle, että lopettaa urputtamisen, tai ei ole kohta enää perhettäkään. Ja että sillä toisella miehellä on parempi työ ja palkka siksi, kun hän on ilmeisesti fiksumpi ja pätevämpi kuin sinun miehesi, jokaiselle kykyjensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Hop, nyt mies työpaikkaa vaihtamaan. Se on ainut keino saada kerralla parempi korotus palkkaan.
Tuon miehen henkinen pääoma ei vaikuta olevan huippupalkan ja vaativan työn arvoista. Näin se on, kun raatorehellisesti asiaa tarkastellaan.
Kaikkien tutkimusten mukaan perhe, eli vaimo ja lapset, EDISTÄÄ miehen uraa ja johtaa korkeampaan palkkaankin. Se juhlissa ollut sinkkukaveri on poikkeus tästä isosta pääsäännöstä. Kerropa tämä miehellesi. Ja totea, että ilman perhettään hänen menestyksensä työelämässä olisi itse asiassa ollut vieläkin surkeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Jäin vaan pohtimaan miten niin moni ketjun suurituloisista maksaa niin paljon vähemmän veroja, kuin minä?
Minä tienaan 97-98k/vuodessa ja ei toivoakaan et käteen jäisi mitään neljää, viittä tonnia. Siitä verottaja pitää huolen.
Sinulla on varmaan työsuhdeauto tai jokin muu arvokas luontoisetu, kuten työsuhdeasunto. Vaihtoehtoisesti asut kunnassa, jossa on todella korkea kunnallisveroprosentti tai maksat palkkasi ennakonpidätyksissä veroja jostain muustakin kuin palkastasi.
Tuossa on varmaan jokin miehen yleinen tyytymättömyys nykyiseen työhönsä. Et sitä voi millään selittämisellä poistaa mieheltäsi, vaan miehen pitää käsitellä asia itse. Voisit kuitenkin kysyä mieheltäsi, mitä hän haluaisi tehdä lisärahalla, jos hän tienaisi yhtä paljon kuin kaveri.
"Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani."
Kyllä teillä on syytä valittaa. Korkeakoulututkinto kuitenkin. Itsellä nuo tulot n 40 tuhatta, vaikka olen käynyt vain ammattikoulun. Tosin vuorotyö.
Kaikilla meillä on epätoivon ja kateuden hetkiä, ja vaikea olla tyytyväinen välillä.
Teillä on kuitenkin asiat ihan hyvin ja tienaatte sen mitä varmasti suurin osa suomalaisista tienaa. Ihan ok. 150 tuhatta palkkaa on hyvin poikkeuksellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Olette kyllä molemmat selkeästi alle keskipalkan ansaitsevia joten kyllä tuo on koulutukseen nähden aika heikko tulotaso. Yleensä korkeakoulututkinnolla pääsee edes yli palkansaajien keskipalkan.
Ehtaa tasa-arvoa. Miehellä on mennyt tunteisiin, niin heti alkaa mitätöinti ja luuseriksi haukkuminen. Mutta annapa olla ku se naapurin miniän kaiman kissa on kuollut ja vaimo pusertaa itkua peiton alla, niin pakko ymmärtää ja tasotella latua tai on epäempaattinen psykopaatti.