Mies oli eilen illanvietossa ja on nyt koko päivän ollut raivoissaan raha-asioista
En tiedä mitä tehdä ja mitä sanoa, miten saan tilanteen rauhoittumaan. Mies oli eilen illanvietossa kaverin juhlissa, jonne en päässyt mukaan kun olin kotona lapsien sairasteluiden takia. Oli liikenteessä selvinpäin, tuli kotiin omalla autolla noin kolmen maissa baarista. On tottunut juhlimaan selvinpäin, joten nytkin teki ihan oman valinnan tässä ja samalla ajatteli myös sitä jos lasten takia tarvitaan kuskia jos sairaus pahenee.
Nyt tämä päivä on mennyt katsoessa murjottavaa ja kiukkuilevaa miestä. Hän on ollut jo pitkään tyytymätön omaan työhönsä, sekä omaan urakehitykseensä sekä liian kireisiin aikatauluihin ja vaatimuksiin. Nyt siellä juhlissa yksi samanikäinen sinkkumies oli kertoillut omasta urastaan ja etenemisestään, sekä paljastanut lopulta tienaavansa tällä hetkellä noin 150 000€ vuodessa, palkkatöissä. Työ vaatii paljon maailman ympäri matkustelua ja johtotason hommia, uralla etenemistä on varmasti edesauttanut perheettömyys ja kyky omistautua täysin työlle.
Nyt mies on koko päivän kokenut jotakin aivan jäätävää alemmuuskompleksia. On laskimen kanssa laskenut paljonko tälle kaverille jää käteen, kironnut omaa huonoa palkkaansa ja työtänsä ja vihoitellut minulle ja lapsille kaikesta. Yritin vaikka mitä, selittää sitä ettei se pelkkä raha oikeasti tuo sitä onnea ja ison palkankin kanssa voi kokea erittäin isoja tyhjyyden ja epätoivon hetkiä. Lisäksi suuri palkka vaatii suuren vastuun, sekä sen että asioita pitää hoitaa todella paljon ja joustaa yrityksen suuntaan. Yritin myös selittää, että en usko että haluaisit kuitenkaan vaihtaa kokonaisuutta tämän kaverin kanssa ja muuttaa yksin asumaan rivitaloon, matkustaa ympäri maailmaa ja olla perheeetön. Siihen mies sanoikin, että en tietenkään ja tämä kovapalkkainen kaverikin oli sanonut hänelle, että vaihtaisi hetkessä paikkaa mieheni kanssa saadakseen oman perheen sekä meidän elämäntilanteen.
Silti se ei tuntunut miestä rauhoittavan. Hänellä pyörii vaan päässä se, että tälle kaverille jää kuukaudessa käteen verojen jälkeen noin 4600€.
Mitä ihmettä tähän voi enää sanoa? Miten saan hänet ulos tuosta rahapsykoosista. Onko tämä miehille hyvinkin tyypillistä?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Sain aikoinaan meetoo kommenttia mieheltä sen jälkeen kun hän oli kavereidensa kanssa katsonut some tiliäni ja nähnyt kauniin aasialaisen naiseni. Tajuton mustamaalaaminen ja kiusaaminen alkoi duunissa. Vaihdoin duunia loppupeleissä ja haukuin ko henkilön vaimon läskiksi kaikkien somessa jossa kaikki työkaverit näkivät. Jokainen ymmärsi kateuden mutta olihan se täydellistä feeministisyys mies puuhaa.
Kun haukuit julkisesti miehen vaimon läskiksi, se haavoittaa eniten vaimoa, jolla ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa. Sinulla ei ole omasta puolestasi hommat ihan hanskassa.
Vierailija kirjoitti:
Mies syyllistää sinua ja teidän lapsianne omista valinnoistaan?
Noloa.
Miten tämmöinen kommentti voi saada tykkäyksiä näin paljon? Kuinka typerää porukkaa täällä on?
Vierailija kirjoitti:
Ukkos on todella outo, mistä tuollainen kateus johtaa juurensa... Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa toisten ansiot, kavereina bitcoin miljonäärejä ja työttömiä hemmoja.
Joo niin varmasti, alle 10 minuutin sisään sattui löytymään joku bitcoin miljonäärejä, oikein useita, tunteva. Ja ovat vielä jopa kavereita :D
Niin päivän selvää valehtelua.
Voin hyvin ymmärtää, että nuo kaverin tulot ovat olleet miehelle shokki. Jos hän on ollut autuaan tietämätön toisten tulotasosta, niin tuon sulatteluun voi mennä jonkin aikaa.
Mieheni on sitä ikäluokkaa, että hänen nuoruudessaan tuntemat ihmiset ovat perustaneet menestyviä yrityksiä ja käärineet miljoonia. Hänelle on käynyt myös niin, että hän on jättänyt tarttumatta kohdalle osuneisiin tilaisuuksiin ja jälkeenpäin nämä valinnat ovat näyttäytyneet (ainakin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna) kauheina virheinä. Esimerkiksi Risto Siilasmaa pyysi häntä töihin yritykseensä hyvin varhaisessa vaiheessa, kun tietoturva oli vielä aika sivuosassa ja se pääasiallinen toiminta ei miestä kiinnostanut. Tietenkin mies myöhemmin mietti, että jos olisi lähtenyt mukaan, niin varmasti olisi taskut täynnä F-Securen osakkeita ja merenrantatalo Espoossa.
Mieheni ei vaan koskaan ole ollut sellainen, joka rakentaisi uraansa raha edellä. En tiedä onko ylipäätään edes rakentanut uraansa. Hän oli pitkään työnantajalla, joka oli vähän nihkeä palkanmaksaja, mutta viihtyi kun hommat oli mielenkiintoisia. Vasta sitten, kun koko organisaatio lähti alta ja kaikki laitettiin pihalle, hän meni toiselle työnantajalle töihin. Vaihtoi työpaikkaa siis ihan kirjaimellisesti vasta pakon edessä.
Managerihommat eivät häntä ole koskaan kiinnostaneet, mutta näköjään asiantuntijanakin voi tienata hyvin, kun osaa hommansa ja löytää työnantajan, joka arvostaa työntekijöitään. Hän oli jo 44 vuotias, kun alkoi saada kunnolla palkkaa ja vasta lähempänä viittä kymppiä tulot ovat olleet todella hyvät, kun osakepalkkiojärjestelmän kautta on tullut kunnolla rahaa yhtiön menestyksen myötä.
Jos miettii miten meidän elämä on konkreettisesti muuttunut miehen parantuneen tulotason myötä, niin Prisma on vaihtunut Citymarkettiin, vuokramökki vaihtunut omaan mökkiin ja vene vaihtunut hieman isommaksi. Omaisuus on toki miehellä karttunut, sijoituksia alkaa olla reippaasti ja lasta pystyttiin auttamaan asunnon ostossa. Mutta edelleen töissä se juttu on ne mielenkiintoiset tehtävät. Ja ehkä nuo kertyneet säästöt/sijoitukset mahdollistavat sen, ettei tarvitse tehdä töitä eläkeikään asti.
Moni tuntuu menevän elämän läpi jonkinlaisella autopilotilla. Olisi hyvä itse kunkin välillä pysähtyä miettimään, mitä elämältään haluaa. Onko omassa elämässä jotain, mitä suorittaa ulkoisten odotusten vuoksi? Onko tehty valintoja sen pohjalta, mikä näyttää hyvältä naapurien silmissä? Puuttuuko omasta elämästä jotain itselle tärkeää tai onko siihen päässyt jotain, joka vain kuormittaa, mutta ei tuo iloa?
Ap:n miehen täytyy itse käydä läpi näitä kysymyksiä omalla kohdallaan. Ei se kiukku ja harmistus lopu ulkoa päin käskemällä. Se pitää käsitellä itse ja miettiä, miksi on niin kova pala, että kaveri menestyy. Olisiko itse ollut valmis niihin samoihin uhrauksiin, mitä se menestys on vaatinut? Mitä se olisi vaatinut puolisolta ja lapsilta? Mistä olisi joutunut omassa elämässään luopumaan, että olisi saanut enemmän tilaa työlle?
Jos se mies ei pääse tästä yli tolkullisessa ajassa, niin kyllä hänet voi myös taluttaa ammattiauttajan pakeille purkamaan tätä traumaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse pienituloinen. Olen jo hyväksynyt sen että tästä elämästä ei tullut tämän kummempaa, eikä minulla ole taitoa tai motivaatiota muuhun. Näillä mennään.
Minulla taas mielenterveysongelmat ovat suurin este uralla etenemiselle. Ole siinä sitten iso johtaja kun sosiaaliset tilanteet ovat pahin painajaisesi…
Kerro paljonko on rahaa kun miehesi kaveri käy 2 x viikossa prostituoidun luona ja maksaa 400 euroa viikossa. 4600 euron nettopalkasta onkin enää jäljellä 3000 euroa, joista menee vähintään 1500 euroa asumiseen, liikkumiseen ja energiaan.
Jäin vaan pohtimaan miten niin moni ketjun suurituloisista maksaa niin paljon vähemmän veroja, kuin minä?
Minä tienaan 97-98k/vuodessa ja ei toivoakaan et käteen jäisi mitään neljää, viittä tonnia. Siitä verottaja pitää huolen.
Kyllä on mielikuvitus taas huipussaan.
Kyllä nyt on vatsa täynnä.
Pihvi ja aurajuustoperunoita.
Taidanpa ottaa päikkärit.
Siis 4600e ja ukkos on tuosta kateellinen?
Minkä ikäinen mies kun itkupotkukiukkuraivoaa toisen miehen elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Jäin vaan pohtimaan miten niin moni ketjun suurituloisista maksaa niin paljon vähemmän veroja, kuin minä?
Minä tienaan 97-98k/vuodessa ja ei toivoakaan et käteen jäisi mitään neljää, viittä tonnia. Siitä verottaja pitää huolen.
Kunnallisvero on 18% PK seudulla lähes kaikissa kunnissa. Ihan ilman verovähennyksiä 80000€ vuosituloilla ylittyy 4000€/kk netto.
Jos itselläsi on n 15000€ enemmän tuloja eikä netto mene yli 4000€ niin en kyllä tiedä mistä johtuu. Teillä on varmaan aika rapsakka kunnallisvero?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin vaan pohtimaan miten niin moni ketjun suurituloisista maksaa niin paljon vähemmän veroja, kuin minä?
Minä tienaan 97-98k/vuodessa ja ei toivoakaan et käteen jäisi mitään neljää, viittä tonnia. Siitä verottaja pitää huolen.Kunnallisvero on 18% PK seudulla lähes kaikissa kunnissa. Ihan ilman verovähennyksiä 80000€ vuosituloilla ylittyy 4000€/kk netto.
Jos itselläsi on n 15000€ enemmän tuloja eikä netto mene yli 4000€ niin en kyllä tiedä mistä johtuu. Teillä on varmaan aika rapsakka kunnallisvero?
Kirkollisveronkin määrä vaihtelee kunnittain ja tietty jo sekin tekee eroa, kuuluuko kirkkoon vai ei. Myös eläkemaksu on suurempi 53-62-vuotiailla (8,65% vs 7,15%). Tämä ei näy veroprosentissa, mutta käteen jäävässä palkassa se näkyy.
Jos osa ansioista on sellaisia, mistä ei pidätetä eläkemaksuja (esim. osakepalkkiot tietyin ehdoin), tämäkin tekee vaihtelua siihen, millaisia veroprosentteja voi samoilla vuosituloilla olla.
Kyllä tämä ihan tositarina on, vaikka ihme juttuja täällä että pelkkää satua koko aloitus.
Ja totta on sekin, että tämä miehen kaveri oli sanonut, että vaihtaisi tämän hetkessä omaan perheeseen. Tosin hänen ei tietysti mitään tarvitse vaihtaa, vaan sehän olisi vain upea lisä tuohon elämään jos löytyisi vaimo ja saisi lopulta haluamansa perheen. Olisi ainakin varaa elättää. Tunnen siis itsekin tämän kaverin ihan suht hyvinkin, emme ole nähneet muutamaan vuoteen ja kyllä todella tämä urauutinen oli tietynlainen shokki miehelle.
Tiesin itsekin, että hyväpalkkaisessa työssä hän on, mutta ei ollut mitään käsitystä mistä summista puhutaan. Ilmeisesti osa tuosta vuosipalkasta on bonuksia. Tokihan se on mahdollista, että laittoi vähän värikynää mukaan.
Ihmettelin itsekin miehen lapsellisen kovaa reaktiota asiaan. Ihan oikeasti makasi peiton alla aamupäivällä murjottamassa ja vähän väliä vaipui omaan tuskaiseen maailmaansa. Minullakin on ollut illanviettoja, joissa olen jutellut pari miljoonaa liikevaihtoa tekevän yritysten toimareiden kanssa ja ihan normaalisti olen sen jälkeen jatkanut arkeani yrittäjänä eteenpäin. Olen aina vain ajatellut, että se mihin aikansa laittaa, tuottaa. Itse olen valinnut lapset, perheen ja elämykset. Tienaan elantoni, mutta haluan saada elämyksiä muusta kuin palkasta. Luonto, urheilu, huumori, taide, taidot … itse arvostan niitä enemmän kuin pelkkää rahaa.
Ap
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette ja oletteko akateemisia? Ja paljon miehesi tienaa?
Olemme lähemmäs nelikymppisiä, 38 ja 39. Ylempi korkeakouluturkinto molemmilla. Miehen vuosipalkka noin 38 000€. Minulla 30-40 000€. Vaihtelee vuosittain omani.
Minusta meillä ei olisi aihetta valittaa tai ainakaan olla näin maamme myyneitä muiden menestyksen edessä. Olen pidemmän aikaa jo epäillyt, että mies saattaa olla vähän masentunut, mutta en tiedä miten pystyn häntä auttamaan. En varmaan mitenkään.
Hänen käytös on välillä oikeasti todella lapsellista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen mies kun itkupotkukiukkuraivoaa toisen miehen elämästä?
Niinpä. 38 on.
Ap
Rahoilla elvistely kyllä pistää ##tuttamaan. Varsinkin jis elvistelijä on suht vähä-älyinen kaveri.
Ihan kiva tarina. En usko että on edes totta. Trollailun maku oli.