Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä tällainen pääsykoejärjestelmä kuulostaisi?
27.03.2022 |
Kuvitellaan sellainen systeemi, että jos ei pääse kouluun ja yrittää ensi vuonna samaan koulutukseen, tästä yritteliäisyydestä saa lisäpisteitä. Lisäpisteitä tulee enemmän mitä useampana vuonna yrittää uudelleen kouluun.
Eli jos henkilö yrittää vaikka psykologiaa opiskelemaan mutta ei pääse, hän saa ensi yrityskerralla lisäpisteitä siitä, että pyrkii taas psykologiaa opiskelemaan. Kuitenkin pääsykokeessa on jollain tasolla menestyttävä, jotta ylipäätään olisi mahdollisuuksia.
Olisiko tämä reilua vai epäreilua?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.
Joku voisi ajatella sen kertovan motivaatiosta, jos yrittää samaan kouluun kerta toisensa jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tuo nyt aika huono idea. Ei kouluun kuulu päästä säälipisteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.
Joku voisi ajatella sen kertovan motivaatiosta, jos yrittää samaan kouluun kerta toisensa jälkeen.
Ja joku siitä, että henkilöltä puuttuu ko koulutukseen vaadittu kyky oppia ja omaksua asioita... Ei se pelkkä motivaatio auta, jos ei opi asioita edes usean vuoden opiskelun jälkeen.
Motivaatio on tärkeää, mutta kyllähän sitä jotain pitää jäädä korvien väliinkin. Myös sitten opiskeluvaiheessa. Miltä käesimerkiksi kuulostaisi innokas mutta täysin tumpelo lääkäri?
Olen välillä sitä mieltä, että Suomeenkin voitaisiin ottaa käyttöön se systeemi, että kaikki halukkaat kyllä pääsevät yliopistoon, mutta joka vuosi sieltä karsiutuu pois ne, jotka eivät pärjää. Se myös auttaisi siihen, että jos huomaa opintojen alussa tehneensä virhevalinnan, niin olisi helppoa vaihtaa alaa, eikä tarvitsisi hampaat irvessä yrittää vääntää tutkintoa jostain, jota on alkanut vihata sydämensä pohjasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi systeemi olisi ottä mahdollisimman monta sisään, ja jatkaa saavat ne joilla opinnot etenevät. Eli jos vaikka nyt sisään otetaan 20 niin otettaisiin 200.
Opintojen edetessä _kaikki_ joilla ei ole X määrä kursseja X keskiarvolla suoritettuna tiputetaan pois.
Tuollaisen systeemin edut:
-Useampi pääsisi sisään, nykyään moni jää marginaalisilla eroilla ilman opiskelupaikkaa, ja aikaa hukkuu siihen seuraavan vuoden yritykseen, kun voisi ko. vuoden käyttää opiskeluun.
-Opinnoissa pitää edetä ja suorittaa ne tietyllä tasolla, ei voisi vain hengailla esim. yliopistolla vuosien ajan 'tekemättä mitään".
-Opinnoista valmistuttaisiin nopeasti, mikä on jo pidempään ollut tavoitteena. Ja tuo auttaisi myös tiettyjen alojen työvoimapulaan, jos vaikka lopulta esim. lääkäriksi valmistuisikin puolet enemmän mitä nykysysteemillä, ei se olisi yhtään huonoa asia (toki lääkäriliitto ei siitä pitäisi)
Ja toki järjenkäyttöä mukaan, jos käy armeijan/ sairastuu/ on haasteita esim. lukivaikeus/ saa lapsen tmv. niin silloin systeemi joustaisi/ottaisi em. huomioon.
Lisäksi opintukea voisi antaa enemmän opinnoissaan hyvin suorittaville (=nille jotka pysyvät tahdissa mukana) ettei olisi tarvetta tehdä niin paljon töitä opintojen ohessa. Tai eshkä tukea muulla tavoin, esim. tarjoamalla maksuttoman opiskelijalounaan ma-pe tmv.
On järjetöntä että niin moni joutuu lykkäämään opintojaan jopa monta vuotta vain siksi ettei pääse heti sisään. Miksi sisäänpääseminen on tehty vaikeaksi, se eka kynnys torppaa monen, joka valmistuisi sisään päästessään nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Parempi systeemi olisi ottä mahdollisimman monta sisään, ja jatkaa saavat ne joilla opinnot etenevät. Eli jos vaikka nyt sisään otetaan 20 niin otettaisiin 200.
Opintojen edetessä _kaikki_ joilla ei ole X määrä kursseja X keskiarvolla suoritettuna tiputetaan pois.
Tuollaisen systeemin edut:
-Useampi pääsisi sisään, nykyään moni jää marginaalisilla eroilla ilman opiskelupaikkaa, ja aikaa hukkuu siihen seuraavan vuoden yritykseen, kun voisi ko. vuoden käyttää opiskeluun.
-Opinnoissa pitää edetä ja suorittaa ne tietyllä tasolla, ei voisi vain hengailla esim. yliopistolla vuosien ajan 'tekemättä mitään".
-Opinnoista valmistuttaisiin nopeasti, mikä on jo pidempään ollut tavoitteena. Ja tuo auttaisi myös tiettyjen alojen työvoimapulaan, jos vaikka lopulta esim. lääkäriksi valmistuisikin puolet enemmän mitä nykysysteemillä, ei se olisi yhtään huonoa asia (toki lääkäriliitto ei siitä pitäisi)
Ja toki järjenkäyttöä mukaan, jos käy armeijan/ sairastuu/ on haasteita esim. lukivaikeus/ saa lapsen tmv. niin silloin systeemi joustaisi/ottaisi em. huomioon.
Lisäksi opintukea voisi antaa enemmän opinnoissaan hyvin suorittaville (=nille jotka pysyvät tahdissa mukana) ettei olisi tarvetta tehdä niin paljon töitä opintojen ohessa. Tai eshkä tukea muulla tavoin, esim. tarjoamalla maksuttoman opiskelijalounaan ma-pe tmv.
On järjetöntä että niin moni joutuu lykkäämään opintojaan jopa monta vuotta vain siksi ettei pääse heti sisään. Miksi sisäänpääseminen on tehty vaikeaksi, se eka kynnys torppaa monen, joka valmistuisi sisään päästessään nopeasti.
Potkittaisiinko tässä systeemissä ulos myös silloin, kun iskee esim. mielenterveysongelma ja hakee siihen sairaslomaa? Pitäisikö opiskeluoikeuden säilyä, mikäli on terveydellisistä syistä estynyt opiskelemaan tarpeeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi systeemi olisi ottä mahdollisimman monta sisään, ja jatkaa saavat ne joilla opinnot etenevät. Eli jos vaikka nyt sisään otetaan 20 niin otettaisiin 200.
Opintojen edetessä _kaikki_ joilla ei ole X määrä kursseja X keskiarvolla suoritettuna tiputetaan pois.
Tuollaisen systeemin edut:
-Useampi pääsisi sisään, nykyään moni jää marginaalisilla eroilla ilman opiskelupaikkaa, ja aikaa hukkuu siihen seuraavan vuoden yritykseen, kun voisi ko. vuoden käyttää opiskeluun.
-Opinnoissa pitää edetä ja suorittaa ne tietyllä tasolla, ei voisi vain hengailla esim. yliopistolla vuosien ajan 'tekemättä mitään".
-Opinnoista valmistuttaisiin nopeasti, mikä on jo pidempään ollut tavoitteena. Ja tuo auttaisi myös tiettyjen alojen työvoimapulaan, jos vaikka lopulta esim. lääkäriksi valmistuisikin puolet enemmän mitä nykysysteemillä, ei se olisi yhtään huonoa asia (toki lääkäriliitto ei siitä pitäisi)
Ja toki järjenkäyttöä mukaan, jos käy armeijan/ sairastuu/ on haasteita esim. lukivaikeus/ saa lapsen tmv. niin silloin systeemi joustaisi/ottaisi em. huomioon.
Lisäksi opintukea voisi antaa enemmän opinnoissaan hyvin suorittaville (=nille jotka pysyvät tahdissa mukana) ettei olisi tarvetta tehdä niin paljon töitä opintojen ohessa. Tai eshkä tukea muulla tavoin, esim. tarjoamalla maksuttoman opiskelijalounaan ma-pe tmv.
On järjetöntä että niin moni joutuu lykkäämään opintojaan jopa monta vuotta vain siksi ettei pääse heti sisään. Miksi sisäänpääseminen on tehty vaikeaksi, se eka kynnys torppaa monen, joka valmistuisi sisään päästessään nopeasti.
Potkittaisiinko tässä systeemissä ulos myös silloin, kun iskee esim. mielenterveysongelma ja hakee siihen sairaslomaa? Pitäisikö opiskeluoikeuden säilyä, mikäli on terveydellisistä syistä estynyt opiskelemaan tarpeeksi?
On kyllä kauhean kuuloinen idea, ei tällaista jenkkisysteemiä tänne, kiitos. Ihmisillä voi olla vaikeuksia monista syistä ja nykyäänkin pisterajat opintotuelle on aika kovat. Tuollainen lisäisi stressiä todella paljon, opiskeluajasta pitäisi saada myös nauttia. Se on kuitenkin myös aikaa jolloin verkostoidutaan ja solmitaan ihmissuhteita. En usko, että tuollaisesta systeemistä saataisiin niin joustavaa, että erilaiset ja eri asteiset sairastumiset otettaisiin kunnolla huomioon, kun ei sitä tapahdu nytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.
Joku voisi ajatella sen kertovan motivaatiosta, jos yrittää samaan kouluun kerta toisensa jälkeen.
Jotain voisi kertoa myös kyvykkyydestä jos ei motivaatiosta ja yrityksistä huolimatta pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi systeemi olisi ottä mahdollisimman monta sisään, ja jatkaa saavat ne joilla opinnot etenevät. Eli jos vaikka nyt sisään otetaan 20 niin otettaisiin 200.
Opintojen edetessä _kaikki_ joilla ei ole X määrä kursseja X keskiarvolla suoritettuna tiputetaan pois.
Tuollaisen systeemin edut:
-Useampi pääsisi sisään, nykyään moni jää marginaalisilla eroilla ilman opiskelupaikkaa, ja aikaa hukkuu siihen seuraavan vuoden yritykseen, kun voisi ko. vuoden käyttää opiskeluun.
-Opinnoissa pitää edetä ja suorittaa ne tietyllä tasolla, ei voisi vain hengailla esim. yliopistolla vuosien ajan 'tekemättä mitään".
-Opinnoista valmistuttaisiin nopeasti, mikä on jo pidempään ollut tavoitteena. Ja tuo auttaisi myös tiettyjen alojen työvoimapulaan, jos vaikka lopulta esim. lääkäriksi valmistuisikin puolet enemmän mitä nykysysteemillä, ei se olisi yhtään huonoa asia (toki lääkäriliitto ei siitä pitäisi)
Ja toki järjenkäyttöä mukaan, jos käy armeijan/ sairastuu/ on haasteita esim. lukivaikeus/ saa lapsen tmv. niin silloin systeemi joustaisi/ottaisi em. huomioon.
Lisäksi opintukea voisi antaa enemmän opinnoissaan hyvin suorittaville (=nille jotka pysyvät tahdissa mukana) ettei olisi tarvetta tehdä niin paljon töitä opintojen ohessa. Tai eshkä tukea muulla tavoin, esim. tarjoamalla maksuttoman opiskelijalounaan ma-pe tmv.
On järjetöntä että niin moni joutuu lykkäämään opintojaan jopa monta vuotta vain siksi ettei pääse heti sisään. Miksi sisäänpääseminen on tehty vaikeaksi, se eka kynnys torppaa monen, joka valmistuisi sisään päästessään nopeasti.
Esittämäsi ratkaisu olisi ainakin erinomaisen kallis. Ja kaikkein suosituimmilla aloilla saattaisi käydä opiskelu hyvin ahtaaksi. Esimerkiksi omalle alalleni oli hakijoita viime vuonna 1613 ja aloituspaikkoja 70.
On totta, että opiskelupaikka jää monesti saamatta verraten vähäisellä erotuksella sisäänpäässeeseen; eli sisäänpäässeet eivät ole useinkaan sen välkympiä kuin suuri osa heistä, jotka paikan saivat.
Sitä toisaalta ihmettelen, että miten he jotka mahdollisista lukuisista (kolme kertaa on vielä ihan normaalin rajoissa, ainakin kaikkein suosituimmille aloille) hakukerroista huolimatta löytävät ja saavuttavat ne opinnoissa tarvittavat tiedot ja taidot heitä paremmiksi, jotka olisivat saaneet paikkansa pääsykokeellakin.
Toki pääsykokeeseen sisältyy aina oma stressinsä ja jonkin verran myös tuuria. Mutta eikö myös silloin jos kaikki halukkaat otettaisiin sisään ja karsinta suoritettaisiin vasta opintomenetyksen myötä stressaaminen ja paine opinnoista kasvaisi ihan omaan luokkaansa. - Tämän lisäksi mitä se tekisi opiskelijoiden väliselle "yhteishengelle"?
Tietysti opiskelijoiden välinen "yhteishenki" kuulunee vähän mystisempien asioiden joukkoon ja alakohtaistakin ja vuosikurssi kohtaista ja johon saattaa vaikuttaa vaikka yleien maailman tilanne kuten "korona-ajat" on opettanut.
Mutta väitän silti, että ainakin itse nautin ja iloitsin suuresti siitä. että saatin lähtökohtaisesti olettaa jokaiaen vuosikurssilaiseni ajattelevan minusta perusmyönteisesti, eikä potentiaalisena kilpailijana.
Mitäkö tarkoitan? No vaikka sitä, että kun opintojen myötä saatoin tutustua "oman alani" opiskelijoihin niin oli mutkattomampaa kysyä vaikka luentomuistiinpanoja lainaksi tai antaa omani tai vaikka sopia kaverin kanssa, että hän hankkii tuon ja tämän tenttikirjan ja minä vastaavasti tosien osan ja jossain vaiheessa vaihdetaan päittäin ja mahd. kerrataan yhdessä.
Mutta kuinka vastavuoroinen olisinkaan saattanut olla, jos tai kun mieleeni olisi hiipinyt mahd. vasta opintojen edetessä voimistuva tunne ja tietoisuus siitä, että jokainen kanssani opiskelevaa olisi olla juuri hän, joka nappaa oikeuden jatkaa opintonsa loppuun ja minun kohatloni olisi karsiutua.
Miten opiskelijat tekisivät havaitessaan että kaikki kilpailevat samasta asiasta mutta vain osa pääsee maaliin asti e. saa himootun tutkinnon
Itse en ole penaalin terävin kynä mutta olsinko tuollaisessa tilanteessa fiksu vai bvain halveksittava lurjus jos saisin päähäni kokeilla sellasiiakin tapoja opiskella/ edes auttaa opintojani jotka eivät ole kovin reiluja vaan mahd. jotain ihan päinvastaista. - En myönnä, tai väitä, että tällaiseen kauniisti sanottuna vilunkiin olisin omiani sortumaan mutta aina silloin kun tavoitteena on jotain erityistä (kuten saada arvostettu ja haluttu tutkinto) on tai saattaa joukossa olla myös näitä mätämunia, jotka eivät toimi reilusti ja rehdisti.
Sinkkumies
Ennemminkin vaan sellainen järjestelmä, missä pelkällä pääsykokeella pääsee sisään ja lukiosta tulisi taas yleissivistävä laitos joka antaa pohjatiedot yliopistoon. Nyt lukio tuntuu olevan vain kolmivuotinen yliopiston preppauskurssi. Lukiossa kannattaisi opiskella edelleen, mutta huonoillakin papereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus päästä opintoihin jos pääsykoe menee hyvin. Tuossa myös jäisi ne turhat pitkän matikan painotukset pois aloilta, joilla ei matikan osaamisella ole mitään merkitystä. Ihan ahterista, että jos opintoihin otetaan vaikka 50 opiskelijaa, niin 20-30 pääsee sisään lukiopapereilla ja loput saavat käydä kynsin hampain kilpailua kymmenesosapisteillä että pääsevät opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennemminkin vaan sellainen järjestelmä, missä pelkällä pääsykokeella pääsee sisään ja lukiosta tulisi taas yleissivistävä laitos joka antaa pohjatiedot yliopistoon. Nyt lukio tuntuu olevan vain kolmivuotinen yliopiston preppauskurssi. Lukiossa kannattaisi opiskella edelleen, mutta huonoillakin papereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus päästä opintoihin jos pääsykoe menee hyvin. Tuossa myös jäisi ne turhat pitkän matikan painotukset pois aloilta, joilla ei matikan osaamisella ole mitään merkitystä. Ihan ahterista, että jos opintoihin otetaan vaikka 50 opiskelijaa, niin 20-30 pääsee sisään lukiopapereilla ja loput saavat käydä kynsin hampain kilpailua kymmenesosapisteillä että pääsevät opiskelemaan.
Samaa mieltä. Viime keväänä taisin rumasti vinoilla joillekin pääsykoestressiä poteville, joita samalla yritin kyllä myös kannustaa, että siinä missä omana -aikanani moni meistä kävi useamman kerran pääsykokeissa niin nyt on jäänyt mielikuva, että tulevaisuudessa osallitutaan ylioppilaskkirjoituksiin useampi kerta jjotta saa "tarpeeksi hyvät" yo-arvosanat. Ja samalla ei mitään lukion (tai ammattikoulun) jälkeistä opiskelupaikkaa uskalleta ottaa vastaan, ellei se ole just "se" jossain vaiheessa mieleen syöpynyt ja kropan täyttävä tunne, että juuri tämä alan on se "oma juttu" kun pelätään menettää sen "ensikertalais-statuksen" , jos tulee ottaneeksi "väärän alan" paikan vastaan.
Myönnän, että hieman kärjistin mutta en ymmärrä miksi huomattava määrä opisklupaikkoja halutaan tarjota vain ensikertalaisille hakijoille.
On myös huomattavaa, että lukiotkaan eivät ole keskenään täysin samanlaisia. - Jokaisesta lukiosta varmasti voi kirjoittaa yhtä lailla ihan millaiset tahansa arvosanat mutta nyk. systeemi suosii sekä heitä, jotka jo varhain tietävät, että mitä haluavat opiskella tulevaisuudessa. - Niin voivat keskittyä ja panostaa näihin oppiaineisiin "jo" mahd. aikaisessa vaiheessa, josta on suunnaton etu verrattuna siihen, että löytää sen "oman juttunsa" vasta vanhojen tanssien aikaan. Tai mahd kokonaan lukion (tai ammattikoulun) jälkeen.
Etua on myös, jos oma koti sattuu sijaitsemaan "hyvällä paikalla" niin, että se tukee omaa juttua. Se (oma juttu) voi olla vain mahdollsiuus jatkaa kitkatta missä hyvänsä lukiossa mutta se voi olla myös mahd. päästä verraten vaivattomasti johonkin erityislukioon (tai ammattikouluun).
On "vähän" tylsää, että osaan lukioita pääsee oikeastaan (lähes) kuka vain halukas ja joillain alueilla päästäkseen ihan "tavallsieen lukioon" keskiarvon täytyy olla jo verraten hyvä. - Lukio kun on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että se antaa aikaa miettiä ja harkita sitä "omaa-alaansa" , olkoonkin, että ammattikoulupohjalta voi päästä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa/ yliopistossa mutta viime vuotsien linjaukset ovat kyllä käsittääkseni heikentäneet ammattikoulutaustaisten mahdollisuuksia saada korkeakoulu/ yliopisto opiskelupaikka, kun suuri osa opiskelijoista otetaan sisään pelkän yo-todististuksen arvosanojen perusteella.
Niin ja vaikka moni 15-16 vuotias varmasti pärjää ihan hyvin jo itsekseen asuen ja eläen, niin on se kuitenkin aivan eriasia kuin, jos nuori voi tämän ikäisenä asua vanhempien kannustaessa ja vastatessaa ja huolehtiessa arjen puitteista.
Totta kai joillekin nuorille saattaa olla jopa helpotus, mitä nopeammin he pääsevät muutamaan omilleen. Mutta yhtä lailla on monta nuorta jolle on enemmän kuin hyvä jos voivat elää vielä vanhempien huolehtiessa ja valvoveassa vierellä.
Sinkkumies
Kun koulutus kuitenkin kustannetaan verovaroista, jolloin kaikki verovelvolliset siihen osallistuu, niin silloin jokaisella tulisi olla oikeus päästä opiskelemaan mihin haluaa. Ilman pääsykokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen välillä sitä mieltä, että Suomeenkin voitaisiin ottaa käyttöön se systeemi, että kaikki halukkaat kyllä pääsevät yliopistoon, mutta joka vuosi sieltä karsiutuu pois ne, jotka eivät pärjää. Se myös auttaisi siihen, että jos huomaa opintojen alussa tehneensä virhevalinnan, niin olisi helppoa vaihtaa alaa, eikä tarvitsisi hampaat irvessä yrittää vääntää tutkintoa jostain, jota on alkanut vihata sydämensä pohjasta...
Ihan järjetön ajatus. Tai en voi muista aloista puhua, mutta lääkiksessä tämä ainakaan ei toimisi. Nyt jo ryhmäkoot ovat liian suuret. Kuitenkin lääkärin ammatti on pitkälti "käsityöammatti" ja nyt jo puutteita on osaamisessa kun ei opiskeluaikana pääse tarpeeksi harjoittelemaan toimenpiteiden tekoa ja koko ajan vaan leikataan resursseista. Koronan varjolla moni juttu on siirretty etäopiskeltavaksi eikä niitä ikinä pidetä lähiopetuksena myöhemminkään, joten opetuksen taso on entisestään vaan heikentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ennemminkin vaan sellainen järjestelmä, missä pelkällä pääsykokeella pääsee sisään ja lukiosta tulisi taas yleissivistävä laitos joka antaa pohjatiedot yliopistoon. Nyt lukio tuntuu olevan vain kolmivuotinen yliopiston preppauskurssi. Lukiossa kannattaisi opiskella edelleen, mutta huonoillakin papereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus päästä opintoihin jos pääsykoe menee hyvin. Tuossa myös jäisi ne turhat pitkän matikan painotukset pois aloilta, joilla ei matikan osaamisella ole mitään merkitystä. Ihan ahterista, että jos opintoihin otetaan vaikka 50 opiskelijaa, niin 20-30 pääsee sisään lukiopapereilla ja loput saavat käydä kynsin hampain kilpailua kymmenesosapisteillä että pääsevät opiskelemaan.
Olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin lukeminen kehitti omia opiskelutaitojani hurjan paljon. Lukiosta pääsin hyvin arvosanoin vaikka en juurikaan tehnyt töitä niiden eteen. Vasta pääsykokeisiin valmistautuminen auttoi opiskelutekniikoiden omaksumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.
Joku voisi ajatella sen kertovan motivaatiosta, jos yrittää samaan kouluun kerta toisensa jälkeen.
Se osoittaakin se, jos ei edes pääsykokeita läpäise, miten voisi läpäistä tentitkään kuin ehkä rimaa hipoen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.
Joku voisi ajatella sen kertovan motivaatiosta, jos yrittää samaan kouluun kerta toisensa jälkeen.
Se osoittaakin se, jos ei edes pääsykokeita läpäise, miten voisi läpäistä tentitkään kuin ehkä rimaa hipoen?
Pääsykoe on hieman erialinen koe siinä mielessä, että siinä hyvin usein joudutaan karsimaan osa porukkaa; kaikkia pääsykokeisiin osallistuneille ei tavata antaa opiskeluoikeutta ja sen voi suorittaa usein yhden taui kaksi kertaa vuodessa.
Kun taas tentin voi uusia monesti useita kertoja sen jälkeen kun opiskelupaikan on saanut, ellei opiskeluoikeuden säilyttämiseksi ole erikseen asetettu vaatimusta, että määrätyssä ajassa jokin osa opinnoista on tullut suorittaa uhalla että ellei näin ole joutuu päättämään opintonsa. (En tiedä onko Suomessa yhtään näin toimivaa opiskelupaikkaa. Eriasia on, että kels saattaa vaatia tietyn määrän määräajaasa suoriettuja opintoja, että saa -määräajan- opintotukea.
En myöskään muista yhtään tenttiä, jossa olisi ollut tarkoitus hylätä pakosta osa tenttiin osallistuneista. Hylkääminen tapahtuu yleensä vain, jos ei osaa "tarpeeksi hyvin" tentissä kysyttyjä / edellytettyjä asioita. - Ei siksi, että kaikkia "osaajia" ei voida pääsääntöisesti hyväksyä.
Siinä mielessä pääsykokeesta saatava ja seuraavalle pääsykoekierrokselle annettava sanotaanko vaikka pisteen puolikas tai neljännes- kannustuspiste, joista saattaisi voida käyttää korkeintaan jonkin maksimi määrän saattaisi olla hyvä juttu, että se saattaisi jollain tavoin toimia kannustimena heitä kohtaan joilla oma sisäänpääsy on jäänyt juurikin kiinni siitä yhdestä pisteestä tai jopa alle; johonkin se raja on vedettävä,
Mutta toisaalta vaikea sanoa helpottaisiko tällainen "kannustus (lisä)piste" oikeasti kenenkään sisäänpääsyä kun vuosittain se millaisin pistein opiskelupaikka heltiää saattaa elää jonkin verran e. mahd. juurikin niiden (kirottujen) pisteenpuolikkaiden ja muutaman pisteen verran. - Joillain aloilla enemmän toisilla vähemmän.
Yliopisto-opiskelija
Alue: Aihe vapaa
Miksi? Ennemminkin pitäisi tiputtaa pisteitä, jos kerta toisensa jälkeen osoittaa ettei vieläkään ole oppinut asioita tarpeeksi hyvin.