Onko mielestänne loukkaavaa/alentuvaa kuvailla henkilöä hiljaiseksi?

Useimmiten se joka tuolla sanalla toista kuvailee, tarkoittaa sen negatiiviseksi kommentiksi, jolloin se on tietenkin loukkaavaa. Jos ei muuta positiivista keksi nii parempi olla kommentoimatta ollenkaan.

Hiljaisuudessa en silti itse näe mitään negatiivista, päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

On. Myös ujoksi kuvaileminen on loukkaavaa. Olin kerran työvoimatoimiston järjestämässä koulutus tapahtumassa missä se kouluttaja laittoi meidät toisilleen tuntemattomat kuvailemaan toistemme luonteita ulkonäön perusteella (tarkoituksena alistaa työttömiä). Virnuili koko ajan siinä vieressä kun ihmiset kuvaili toisiaan. Minua kuvailtiin ujoksi ja sillä hetkellä otin suoran katsekontaktin tähän naiseen joka kuvaili minua ja katsoin häntä silmiin. Näin samalla miten se kouluttaja virnuili ilkeästi taustalla. En enää mennyt sinne koulutustapahtumaan ja katkaisin välit työkkäriin.

Huhhuh mitä sadistimeinkiä.

Se että ihminen on hiljainen tulkitsijan seurassa, ei kerro vielä että tää ihminen olis yleisesti hiljainen, vaan hän vain on hiljainen juuri tämän kyseisen ihmisen seurassa.

Minulle tätä tehtiin työtilanteissa ja minusta sen sanominen heti ensimmäisenä asiana kaikille minusta leimasi minut kaikille muille etukäteen ja siten myös toimi itseään toteuttavana ennusteena, eikä siitä roolista ollut mahdollista päästä eroon. Eli minut hiljennettiin eikä kukaan kuunnellut, kun eihän tuo kuitenkaan mitään puhu.

Vierailija kirjoitti:

Se että ihminen on hiljainen tulkitsijan seurassa, ei kerro vielä että tää ihminen olis yleisesti hiljainen, vaan hän vain on hiljainen juuri tämän kyseisen ihmisen seurassa.

Nimenomaan ja tämä on varmaan juuri se syy miksi saatetaan mainita että "sä oot niin hiljainen".  Siirretään se koko vastuu sille toiselle hiljaisuudesta, koska itselle se on niin sietämätön asia ajatella että itse ei olekaan niin sosiaalinen ja supliikki mitä haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että itsevarmat ja puheliaat ajattelevat sen olevan (muka) neutraali asia, vaikka kaikki tietävät ettei ole. Oletteko nähneet työpaikkailmoitusta, jossa haetaan hiljausta työntekijää?

En ole nähnyt, mutta en ole nähnyt myöskään sellaista työpaikkailmoitusta, jossa haetaan äänekästä työntekijää.

Nyky-yhteiskunnassa vallitsee niin selvä ihanne koko ajan ölisevästä ekstrovertistä, että hiljaiseksi sanominen on alentavaa ja loukkaavaa, näin se vain on.

Itse hiljaisuudessa en näe mitään pahaa itse, päin vastoin. Voisimme paljon paremmin, jos ihmiset olisivat enemmän hiljaa, lukisivat hyviä ja syvällisiä kirjoja, miettisivät ensin ja avaisivat sitten sanaisen arkkunsa rauhallisen, älykkään ja jäsennellyn keskustelun hengessä.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että itsevarmat ja puheliaat ajattelevat sen olevan (muka) neutraali asia, vaikka kaikki tietävät ettei ole. Oletteko nähneet työpaikkailmoitusta, jossa haetaan hiljausta työntekijää?

Kirjastonhoitajan työpaikkailmoitus?

Ei. Jos joku on hiljainen niin sitten on. Ei siinä ole mitään suoranaisesti huonoa tai hyvää.

Omalla kohdallani puheliaisuus on aina kiinni seurasta, eli olen hiljainen sellaisessa seurassa, jossa en viihdy, esim. työpaikka.

Ei se liukkaus ole, vaan kertoo olosuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani puheliaisuus on aina kiinni seurasta, eli olen hiljainen sellaisessa seurassa, jossa en viihdy, esim. työpaikka.

Ei se liukkaus ole, vaan kertoo olosuhteista.

Eikä loukkaus.

Sen pitäisi olla neutraali asia, eikä loukkaava. Kuitenkin ongelma on se, että usein sitä käytetään alentavassa merkityksessä. "Oletpa sinä niin hiljainen. Miksi oot noin hiljaa koko ajan? Miksi olet tuollainen tuppisuu? Miksi mökötät (kun et puhu)?" Usein tätä kuulee sellaisten suusta, jotka itse ovat jatkuvasti äänessä. Tuollaiset kommentit saavat sen kuulostamaan siltä, että olisi huono asia olla hiljainen.

Mielestäni hiljainen on neutraali sana. Useamman meuhkaajan mukaan ei ole.

Hätkähdyttävän meuhkaavia hiljaisia.

Kyllä se useinmiten on tarkoitettu loukkaavaksi, ainakin työelämässä jossa arvostetaan sosiaalisuutta jne.

Vierailija kirjoitti:

Sen pitäisi olla neutraali asia, eikä loukkaava. Kuitenkin ongelma on se, että usein sitä käytetään alentavassa merkityksessä. "Oletpa sinä niin hiljainen. Miksi oot noin hiljaa koko ajan? Miksi olet tuollainen tuppisuu? Miksi mökötät (kun et puhu)?" Usein tätä kuulee sellaisten suusta, jotka itse ovat jatkuvasti äänessä. Tuollaiset kommentit saavat sen kuulostamaan siltä, että olisi huono asia olla hiljainen.

Lisäksi tuota kuulee usein niiltä, jotka itse ovat äänessä koko ajan eivätkä edes anna toisille suunvuoroa. 😀 Huutavat toisten päälle ja keskeyttävät ja sitten ihmettelevät, kun se toinen ei sano mitään. Miksiköhän?

Niin kuin mikä tahansa kuvailu, se voidaan sanoa missä tarkoituksessa tahansa. En muista yhtäkkiä kuulleeni kuvailua kenestäkään negatiivisessa sävyssä, vain neutraalina ominaisuutena muiden joukossa. Itselleni termi on neutraali, joka on joissakin olosuhteissa hyvä ja toisissa huono ominaisuus. Ei asiat ole mustavalkoisia. En ole hiljainen itse.

Huonona ehdottomasti, vaikka se on oikeasti paras piirre ihmisessä.

No mutta jos se on totta, niin mitä siitä loukkaantumaan. Itseänikin on kuvailtu, että papatan kuin papupata. Puhun ehkä joskus liikaa ja tiedostan sen itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Ujo ja hiljainen vs vilkas ja puhelias. Ujo ja hiljainen ihminen sanoo harvoin mitään ja tuntuu tyytyvän lähinnä kuuntelijan rooliiin vaikka keskustelua yrittäisi ohjata häntä mahdollisesti kiinnostaviin aiheisiin.

Vilkas ja puhelias ihminen ottaa mielellään kontaktia muihin ja kommentoi asioita. Jos ei sano mitään,  eihän se toinen ihminen pystyy lukemaan ajatuksia tai vain tulkitsemaan eleitä ja ilmeitä. Kun kaksi vilkasta ihmistä juttelee, niin keskustelu rullaa eteenpäin luonnostaan ja aiheet vaihtuvat luontevasti.

Kuuntelee kohteliaisuudesta ja toivoo, että saisit asiasi oksennettua ulos, jotta kaikki voisivat taas jatkaa rauhassa töitään. - Ei ehkä todellakaan kaipaa "ohjaustasi" häntä kiinnostaviin aiheisiin saati halua keskustella niistä juuri sinun kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Se että ihminen on hiljainen tulkitsijan seurassa, ei kerro vielä että tää ihminen olis yleisesti hiljainen, vaan hän vain on hiljainen juuri tämän kyseisen ihmisen seurassa.

Miten laaja kyselytutkimus pitäisi sitten suorittaa jotta hiljaista ihmistä sitten saisi kutsua hiljaiseksi? Siinä ainakin syntyy se ensivaikutelma että kyseiseen ihmiseen ei saa luotua puhekontaktia. Sitten hänet lienee parasta jättää rauhaan omiin oloihinsa jos ei saa suutaan auki. Parhaiten sitä viihtyy semmoista ihmisten kanssa joiden seurassa lyötyy yhteistä puhumista ja tekemistä.