Millainen ihminen kykenee työskentelemään esim. kirurgina, ruumiinavaajana

Painetta kestävä, kylmähermoinen joka ei pienestä hätkähdä, pystyy nopeisiin päätöksiin ja ottaa työn työnä. Tässä tuttu kirurgi

Kestävät painetta. Painetta joutuvat kestämään myös lentäjät, merikapteenit tai luotsit. Olet vastuussa miljoonien eurojen lastista ja ihmishengistä myös. Yksi virhe voi olla kohtalokas. Oma isäni on tällaisessa hyvin vastuullisessa paineisessa ehdottomaa tarkuutta vaativassa ammatissa. Kotona palaa pinna herkästi ja elää kovasti tunteella, mutta tiukassa paikassa osaa toimia kylmähermoisesti järjellä hermostumatta ja pitää langat käsissään. Ei ole ollenkaan tunnekylmä empatiakyvytön ihminen. Kai siihen vastuuseen sitten vain kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Painetta kestävä, kylmähermoinen joka ei pienestä hätkähdä, pystyy nopeisiin päätöksiin ja ottaa työn työnä. Tässä tuttu kirurgi

Kiitos teille arvokkaasta työstä jota teette. Eräs rakas ihminen ei välttämättä olisi enää täällä keskuudessamme ilman teitä. Itse en pysty samaistumaan, kun herkkänä ihmisenä helposti "vien työn kotiin". Siksi kaltaiseni heikkohermo ei kyllä pystyisi tekemään tuollaista työtä. 😀 AP

Yksi lääkäriksi opiskeleva kertoi, että avasivat ruumiin ihoa ja työnsivät kätensä ihon alle rasvakerrokseen tutkiessaan ihmisen rakennetta. Kaikki kuulemma eivät pystyneet siihen.

Esimerkiksi psykopaatit ovat tällaisissa tehtävissä loistavia, koska tunnereaktiot eivät sotke heidän suoriutumistaan. Esimerkiksi sydänkirurgin pitää kyetä kontrolloimaan stressiä täydellisesti, kuin robotti.

Heidät on koulutettu työhönsä. Ei sinne kukaan kylmiltään joudu.

Kiitokset kirurgilleni joka pelasti henkeni, ja on pelastanut monen muun potilaan hengen! On vielä kaiken lisäksi oikein mukava henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painetta kestävä, kylmähermoinen joka ei pienestä hätkähdä, pystyy nopeisiin päätöksiin ja ottaa työn työnä. Tässä tuttu kirurgi

Kiitos teille arvokkaasta työstä jota teette. Eräs rakas ihminen ei välttämättä olisi enää täällä keskuudessamme ilman teitä. Itse en pysty samaistumaan, kun herkkänä ihmisenä helposti "vien työn kotiin". Siksi kaltaiseni heikkohermo ei kyllä pystyisi tekemään tuollaista työtä. 😀 AP

Ei ole kysymys vain siitä onko herkkä vai ei.

Kyse on myös siitä, miten on oppinut käsittelemään omaa herkkyyttään. Miten osaa käyttää säätelytaitoja, miten käyttää herkkyyttään toisten ihmisten hyödyksi. 

Yleensä herkkyyteen kuuluu myös vastuuntunto ja eettinen ajattelu, ymmärrys ja myötätunto. Kysy käsittää, että tämä maailma ei voi pyöriä vaan mun ja mun tunteiden ympärillä, vaan me ollaan täällä ollaksemme toisillemme avuksi. Vastuu siitä, mitä itse voin tehdä ollakseni hyödyllinen maailmassa enkä toisille vaivaksi. 

https://areena.yle.fi/audio/1-50466047 Tämä on mielenkiintoinen kuunneltava. 

Mä olen empaattinen ihminen, mutta voisin kuvitella olevani ruumiinavaaja, ei mua pelota kuolleet ruumiit. Jos pitäisi jonkun tutun ruumis avata niin sitten kyllä tuntuisi :D

Vierailija kirjoitti:

Heidät on koulutettu työhönsä. Ei sinne kukaan kylmiltään joudu.

Tietysti. Mutta uskallan kyllä väittää, että vaikka kuinka koulutettaisiin, ei kaikilla luonne ja hermo riitä tuollaisiin töihin.

Ruumiinavaus lienee aika tylsää, mutta vois olla kiinnostavaakin tutkia, minkälaiset sisuskalut keneltäkin löytyy ja selvittää kuolinsyytä. 

Se on patologi eikä mikään ruumiinavaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidät on koulutettu työhönsä. Ei sinne kukaan kylmiltään joudu.

Tietysti. Mutta uskallan kyllä väittää, että vaikka kuinka koulutettaisiin, ei kaikilla luonne ja hermo riitä tuollaisiin töihin.

Ei riitäkään, he tekevät muuta työtä.

Miten sitten kun kirurgilla on huono päivä?

Esimerkiksi koko yö riidellyt kumppanin kanssa, vauva itkenyt, illallisella ottikin toisen lasillisen viiniä ja konjakin päälle? 

Tai leikkaussalihoitaja flirttailee ankarasti ja on kylmähermoisen kirurginkin vaikea pitää ajatukset koossa.

Ihmisiä ne on kirurgitkin. 

Olen aina tavannut minut leikanneet kirurgit etukäteen ja onneksi olleet rauhallisia, terveen tuntuisia, eikä ole ollut vaikututteita ADHD tms. levottomuudesta ja hyväkuntoisia fyysisestikin.

Ollut onni mukana, ja kaikki mennyt aina hyvin, ja hoito ollut huolellista.

Miettikääpä ruumisautoilijan työtä. Siinä voi joutua hakemaan vainajan vaikka minkälaisesta paikasta. Aina kun on töissä on tekemisissä kuoleman kanssa. Viikoittain näkee vainajia, joista suurin osa on jollain tavalla tuttuja.

Miettikää lastenpsykiatrin työtä. Joutuu kohtaamaan oireilevia, traumatisoituneita, kaltoinkohdeltuja, omassa varassaan tai ruudun varassa olleita, vanhempiaan kannattelemaan joutuneita ja ties millä lailla vammautuneita lapsia ja hoitamaan niitä. Ja kun siihen lapsen hoitoon tarvitaan aina ensisijaisesti ne vanhemmat mukaan, ja saada ne ymmärtämään miten sen perheen vuorovaikutus pitäisi muuttua, kun eihän sitälasta voi hoi-hoi-hoitaa vaan kiltiksi ja kunnolliseksi, jos perheessä ei  mikään muutu. Ja kun ne vanhemmat ei sitten voi sitä asiaa sietää ollenkaan, että heidänkin käytöksessä jonkin pitäisi muuttua...

Ilman herkkyyttä ei työtä voi tehdä. Mutta jollain lailla se työ tuskineen ja vaikeuksineen pitäisi kuitenkin jaksaa...

Vierailija kirjoitti:

Miettikää lastenpsykiatrin työtä. Joutuu kohtaamaan oireilevia, traumatisoituneita, kaltoinkohdeltuja, omassa varassaan tai ruudun varassa olleita, vanhempiaan kannattelemaan joutuneita ja ties millä lailla vammautuneita lapsia ja hoitamaan niitä. Ja kun siihen lapsen hoitoon tarvitaan aina ensisijaisesti ne vanhemmat mukaan, ja saada ne ymmärtämään miten sen perheen vuorovaikutus pitäisi muuttua, kun eihän sitälasta voi hoi-hoi-hoitaa vaan kiltiksi ja kunnolliseksi, jos perheessä ei  mikään muutu. Ja kun ne vanhemmat ei sitten voi sitä asiaa sietää ollenkaan, että heidänkin käytöksessä jonkin pitäisi muuttua...

Ilman herkkyyttä ei työtä voi tehdä. Mutta jollain lailla se työ tuskineen ja vaikeuksineen pitäisi kuitenkin jaksaa...

Psykiatrin työ on lääkärille sieltä helpoimmasta päästä sillä siinä ei yleensä veri lennä, eikä tarvitse ruumiita katsella.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen empaattinen ihminen, mutta voisin kuvitella olevani ruumiinavaaja, ei mua pelota kuolleet ruumiit. Jos pitäisi jonkun tutun ruumis avata niin sitten kyllä tuntuisi :D

Voi olla, että empaattiselle ihmiselle saattaa jopa sopia hyvin patologin ja ruumiinavaajan työ. Totta kai esimerkiksi hyvin nuorena kuolleiden lapsien avaaminen ja kuolin syyn selvittäminen on varmasti raskasta. Mutta vertailun vuoksi oma raskautensa on siinäkin, että toimit vaikkapa terveyskeskuslääkärinä, jolloin vastaanotolle saapuvaa saattaa vaivata ja olla vastaanotolle tulon syynä melkeinpä mitä tahansa, jossa on mat stressinsä. 

Patolgin tutkittavana on jo useimmiten kuollut, joten ei tarvitse stressata sen kanssa, että jos tulisi antaneeksi väärän kuolinsyy diagnoosin, niin potikas tuskin kuolee siitä enää lisää. - Enkä tällä tarkoita sitä, etteikö kuolinsyytä olisi tärkeää selvittää mahd. tarkasti.

Terveyskeskusessa sinun lääkärinä pitäisi osata tehdä hyvin lyhyessä ajassa oikea diagnoosi vastaanotolelsi tulleesta. Monesti saat diagnoosisiatsi riippumatta kuulla olevasi se yksi arvauskeskus -lääkäri, joka ei tiedä ja /tai osaa mitään.

No voit moneen muuhun ammattiryhmään verrattua kuitenkin verraten vapaasti kilpailla työnantajaasi vastaan ja mennä hankkimaan arvostusta kalliina yksityislääkärinä, jonka pakeille on tarvinnut varata jo hyvissä ajoin aika ja samalla monesti on jo tehty esikartoitus, että mikä mahtaa olla tulijan syy saapua.

Sinkkumies