mitä teidän 4 vuotiaat jo osaa ?

Pyöräillä apupyörillä. Ei osaa kuperkeikkaa.

Perustella syy-seuraussuhteita järkevästi (omalla logiikallaan tietenkin)

Yhteen- ja vähennyslaskua luvuilla 1-6, laskea kahteentoista.

Viikonpäivät, tasatunnit.

Puhua kahta kieltä (ei-kaksikielinen perhe).

Tehdä kuperkeikan ja ajaa juoksupyörällä (pyörä ilman polkimia, laskee sillä siis esim. alamäkeä jalat ilmassa).

Tehdä ompelukuvia, maalata vesiväreillä ja muutenkin piirtää hyvin.

Pelata älyttömän hyvin Memorya.

Kirjoittaa oman nimensä ja n. 10 muuta, lukea helppoja sanoja.

Laulaa kauniisti ja vielä nuotilleenkin.

Kestää hyvin pettymyksiä ja ottaa toisiakin huomioon.



4v3kk ikäinen tyttö.

keittää äitille aamukahvin, laskea kahteenkymmeneen. Ei osaa lukea yhtään sanaa. Osaa lohduttaa ja olla empaattinen, osaa olla tosi kierro ja valehdella tosi hyvin

Mitä kahden kielen puhuminen tässä tapauksessa tarkoittaa, ja mistä tyttö on oppinut? Oletteko asuneet ulkomailla? Vai onko samanlainen tapaus kuin meidän naapurintyttö, jonka äiti mainosti tytön ruotsinkielen sujuvuutta, ja lopulta selvisi että tyttö osaa sanoa peräti " heetter" ja " bonsuur mösjöö" . : )

Vaihdoimme maata ja uusi kieli on paikallinen, joka tosiaan sujuu jo oikein mallikkaasti.

" mösjöö" -tasoa on osaaminen sitten vielä parilla muulla kielellä;-)



t. 4

Askarrella, värittää, leikata saksilla.

Temppuilla renkailla, pyörittää hulavannetta.

Leikkiä roolileikkejä, " lukea" ääneen satuja, leikkiä yleensäkin paljon kavereiden kanssa.

Olla moottorikelkan ja mopon kyydissä kypärä päässä.

Polkea polkupyörällä appareilla.

Puhua paljon: Saisinko sinisen tussin voidakseni maalata raidallisen lumileopardin?

Osaa tietty paljon asioita, ja on paljon asioita joita ei osaa =)



Luettelen asioita, jotka ominaisia meidän poitsulle:

- kiukuttelee ja nahistelee pikkusiskon kanssa päivittäin =)

- pyöräilee apupyörillä pitkiäkin matkoja

- hyppii jotenkuten yhdellä jalalla

- on älyttömän kiinnostunut liikenne- ja muista merkeistä, huomaa kaikki mahdolliset merkit ja haluaa keskustella niiden merkityksestä

- on lahjakas puhuja, ollut aina (tai no, puolitoistavuotiaasta lähtien)

- osaa numeroita, laskee kymmeneen ja tällä hetkellä on kiinnostunut siitä, paljonko on esim. kaksi plus kaksi (mutta ei osaa itse laskea kuin autettuna, sormilla)

- laulaa jos haluaa, ei kovinkaan nuotilleen

- tällä hetkellä haluaa itse paloitella ruokansa (äiti on ollut ehkä vähän liiankin avulias, ja pilkkonut aina kaiken valmiiksi =)

- näkee öisin painajaisia, ja pelkojakin on monenlaisia, kuten että lepakoita tulee sisälle

- on erittäin ahkera keittiöapulainen, kattaa pöydän ja korjaa astiat (meillä tämä on aika uusi juttu, joten olen tosi ylpeä tästä " taidosta" =)

- ei kovin taitava piirtäjä, vasta nyt aloitettuaan päiväkodin on oppinut enemmän piirtämään

- ei osaa kirjoittaa nimeään vielä, vain osan kirjaimista (haluaa tehdä monet asiat " täydellisesti" eikä kestä epäonnistumista esim. s-kirjaimen kirjoittamisessa)



Eli tämmöisiä taitoja ja muita juttuja. Ihan kiva lukea muiden, samanikäisten taidoista. Mutta väkisin mieleen tulee, että jokainen tietty kehittyy omaa vauhtiaan eikä itselläni ole mitään ambioita että lapseni esim. oppisi lukemaan ennen kouluun menoa. Jos itse kiinnostuu asioista, niin sitä mukaa niitä sitten käsitellään. Toki joitain asioita myös tarjoamme, kuten soittimia. Haluan lapseni tutustuvan eri soittimiin, ja jos kipinä soittamiseen tulee, niin sitten sitä voidaan harkita vähän " vakavammassa" mielessä.

leikkiä nukeilla, leikkiä barbeilla, leikkiä pikkusiskon kanssa keijuja, äitejä jne. pyöräillä apupyörillä isonveljen kanssa kilpaa. Laulaa lastenlauluja kun isi säestää. Jutella, kikattaa, hymyillä aurinkoisesti, syödä lautasen tyhjäksi.

kaikkea osaa leikkiä kuten lapsen kuuluukin käyttäen mielikuvitustaan monipuolisesti.