Kun poikaystävä ei anna syödä kunnolla omassa kodissani, muuten suhde on hyvä

Vierailija kirjoitti:

144 cm?

Mulla oli kaksi tätiä, kaverin sisko,oma sisko ja äiti tuon pituisia.

Kerro poikaystävälle, että sinua häiritsee tuollainen ja hänen pitäälopettaa se.

Usein emme uskalla puhua asioista suoraan vaan mieluummin pidämme ongelmat sisällämme. Kannattaa kuitenkin puhua suoraan, mutta asiallisesti ja rauhallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin selvä provo, ei kukaan aikuinen ole 144cm pitkä.. joku trollimies tekassu

No hitto, pullossako elät! Mun äidin puolen suku ovat kaikki naiset tuon mittaisia, pieniä ja siroja. Myn kaveri on 145 ja "vääntänyt" poikia, kaikki yli 180cm. Anoppi on vieläkin lyhyempi, 140cm, teki koko ikänsä rankkaa raksaduunia, täytti just 93v.

Kyllä kuule on pieniä ja siroja naisia olemassa!

"Muuten hyvä suhde" ei muuten ole. Heitä ulos.

Otapa nyt reilusti puheeksi muutkin asiat kuin syöminen. Kerro, että on kiva, että ostat omat syömisesi, mutta jos asumme tässä asunnossani yhdessä, se ei riitä. Tässä on lista päivittäistavaroista, joita ostat nyt meille varastoon: vessapaperia, peseytymisaineita, tiskiainetta, vaatteiden pesuainetta.

Ja anna mä nyt arvaan: hän on viikolla sinun luonasi ja menee viikonlopuksi kotipaikkakunnalleen? Kerro, että haluat mukaan, on jo aika, että tapaat hänen vanhempansa ja kaverinsa siellä. Katsotaanpa ilmeitä.

Oikeasti: älä nyt ole vedetettävissä. Pliis.

Mitä se hyvä tuossa suhteessa on?Tuollainen puuttuminen on järkyttävää.Puutupa itsekin jatkossa noihin limuihin tms.Katso mitä sanoo.Näyttäisin kyllä ovea.

Vierailija kirjoitti:

Sinähän olet 10-vuotiaan kokoinen. Ei normaalia seurustelua muutenkaan. Ilmeisen viehtynyt lapsiin tämä poikaystäväsi.

Minkäs aikuinen ihminen itse pituudelleen voi? Todella todella törkeää puhetta...

Kun trolli on umpip....ska, muuten hyvä

Johan oli roskaa koko aloitus.

Porvoossa pitää syödä, kuin lintu.

Annas kun arvaan,joudut vielä siivoamaan hänen jälkensä ja pesemään pyykit yms.

Jätä se sika!

Vaikka tämä olisikin provo, niin tämmöisiä tyyppejä on oikeasti. Mun exä oli pitkä mies, laiha kuin mikä ja söi mieheksi todella vähän. Mulla paino on pysynyt suht samana koko aikuisiän enkä ole koskaan katsonut mitä syön - ennen kuin tämä mies alkoi vahtimaan syömisiäni. Hän laski kaloreita, huomautteli kun söin leipää tai jos söin jälkiruokaa, huomautteli ruoka-annosten koosta ja ihmetteli, jos minulla oli yleensä koskaan nälkä. Eli hän söi kellon mukaan - jos olin syönyt aamupalan klo 9 ei hänen mielestään minulla voinut olla nälkä ennen klo 15. Ihan käsittämätöntä touhua, jouduin syömään salaa monta kertaa kunnes keräsin rohkeutta jättää koko tyypin. Sanomattakin selvää, että viimein alkoi myös käymään käsiksi ja siitä sain voimia lähteä suhteesta.

Tuollainen kontrollointi on aina sairasta.

Se nyt on herttaisen yhdentekevää, onko aloitus provo vai ei. Surullisinta on se, että tuollaisia pariskuntia todellakin on olemassa. Se alistettu osapuoli on alkanut jossain vaiheessa suhdetta miettimään, että hän on ansainnut huonon kohtelun, ja pitää miestä (yleensä se menee näin päin) ja suhdetta hyvänä. Kunnes tapahtuu jokin niin suuri silmät avaava juttu, että sitä ei selitä enää mikään muu, kuin siinä puolisossa olevat ongelmat.

Ymmärsinkö oikein: Poikaystäväsi tulee sinun kotiisi bunkkaamaan, vahtii sinun ostamiasi ruokia, kyttää ja sanelee erilaisia erikoisia sääntöjä syömiseesi liittyen, ja vaatii sinua syömään todella vähän? Itse syö samaan aikaan huoletta roskaruokaa ja isoja annoksia, mutta vaatii sinua valitsemaan aamupalalla leivänpalan ja mandariinin välillä?

Ymmärrät varmaan, että tuossa on jotakin aivan todella pahasti vialla. Kun poikaystävä seuraavan kerran lähtee omaan kotiinsa, pakkaa hänen tavaransa mukaan ja sano, että ei tarvitse enää tulla. 

Pistä pihalle se, saa etsiä jatkossa muualta jonkun majapaikan. 

Saakos kysyä, tunsitteko toisenne jo ennen kuin mies tuli sinun kotiseuduillesi opiskelemaan? Maksaako mies sinulle vuokraa? Onko syytä olettaa, että suhteenne jatkuu, kun hän ei enää tarvitse opiskelija-asuntoa?

Samaa mieltä kuin edelliset, oli provo tai ei. Joku kuitenkin tuota oikeasti kokee ja hänelle viesti on, että ansaiset parempaa! Tuollainen ei ole hyvä suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka tämä olisikin provo, niin tämmöisiä tyyppejä on oikeasti. Mun exä oli pitkä mies, laiha kuin mikä ja söi mieheksi todella vähän. Mulla paino on pysynyt suht samana koko aikuisiän enkä ole koskaan katsonut mitä syön - ennen kuin tämä mies alkoi vahtimaan syömisiäni. Hän laski kaloreita, huomautteli kun söin leipää tai jos söin jälkiruokaa, huomautteli ruoka-annosten koosta ja ihmetteli, jos minulla oli yleensä koskaan nälkä. Eli hän söi kellon mukaan - jos olin syönyt aamupalan klo 9 ei hänen mielestään minulla voinut olla nälkä ennen klo 15. Ihan käsittämätöntä touhua, jouduin syömään salaa monta kertaa kunnes keräsin rohkeutta jättää koko tyypin. Sanomattakin selvää, että viimein alkoi myös käymään käsiksi ja siitä sain voimia lähteä suhteesta.

Tuollainen kontrollointi on aina sairasta.

Mullakin on kokemuksia miesten ruokakontrolloinnista. Yksikin teki sitä ahneuttaan, toinen kontrolloinninhaluisuuttaan. 

Trollihan ap on. Ei vastaa kuin yhteen epäolennaiseen, nyt lukee vastauksia hykerrellen.