Lue keskustelun säännöt.
Mistä yh saa tukea arkeen tai hetken huilausta?
23.03.2022 |
Lapsellani on jonkunlaisia neuroepätyypillisiä piirteitä (aistiyliherkkyyksiä ym), ei kuitenkaan diagnoosia, mutta asiat on usein aika haastavia hänen kanssa ja ns. normaali lapsiarki on unelma vain. Mies ei kestänyt lapsen haastavia piirteitä ja häipyi kuvioista, tapaa lasta vain harvoin ja haluaa tavata lasta vain niin, että olen siinä läsnä.
Olen välillä aika uupunut… näennäisesti tukiverkkoja kai on, mutta käytännössä ei, koska kukaan heistä ei halua lasta hoitaa kun ei oikein pärjää. En siis saa koskaan hetkeäkään lapsivapaata aikaa, paitsi toki kun olen töissä, mutta olen sairaanhoitaja ja työ on hektistä ja aika rankkaa, ei siellä levätä voi. Lapsi on viisi vuotta vanha ja edelleen heräilee öisin ja näin minäkin joudun heräämään joka yö vähintään kerran pari. Mistä te muut yh:t saatte apua arkeen?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ilmoittanut lapsen isälle, että olet uupunut hänen lapsensa hoitoon ja, jos hän ei ala ottamaan lasta luokseen, jotta saat levätä, joudut ehkä siirtämään lähivanhemmuuden hänelle?
En ole enkä pidä tällaista ideaa järkevänä. Lapsen isä häipyi, koska ei jaksanut lapsen haastavia piirteitä. Ei ennen eroakaan hoitanut lasta, koska oli kuulemma niin vaikeaa. Nyt tapaa vain niin, että olen läsnä hoitamassa haastavat tilanteet, siis jos niitä ilmenee (ja usein ilmenee). Muuhun ei suostu. Ei hänestä isäksi ole tällaiselle lapselle, ikävä kyllä. Ap
mites uusi mies? eikö hän ole valmis ottamaan vastuuta?
Mikä uusi mies? Ei ole mitään uutta miestä. En ole tässä juuri miehiä ehtinyt miettiä. Millä ajalla kävisin treffeillä? Töissäkin lounastauon sijaan on ateriointi nopeasti työn ohessa. Ap
eli työ on tärkeämpi kuin lapselle isä.
Sun pitää kysyä siltä lapsen isältä että mikä kaikki on tärkeämpää kuin lapselle isä, koska hänen vastuullaanhan se oman lapsensa isänä oleminen on.
onko hän tehnyt tämän aloituksen? ei. joten hän ei ole paikalla jotta voitaisiin käsitellä hänen vastuuta.
Isällä on isän vastuu, ei siinä mitään keskustelunavauksia tarvita.
Ap ei edes olisi tässä tilanteessa, jos isä olisi kantanut vastuunsa. Eiköhän hän ole yrittänyt monta kertaa kysyä sen vastuun perään… mutta jos toinen ei kanna vastuutaan, niin minkäs teet.
Kyllä olen samaa mieltä, mutta joku viisas täällä väittää että ap:n pitää nyt alkaa isäksi lapselleen tai että se olisi jotenkin ap:n vika että lapsella ei ole isää.
lapsi hankkisi itselleen isän jos pystyisi. miksi lapsen äiti ei halua uhrata aikaansa etsimällä lapselle sopivaa isää? koska se ei ole mukavaa? koska se ei ole tärkeää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ilmoittanut lapsen isälle, että olet uupunut hänen lapsensa hoitoon ja, jos hän ei ala ottamaan lasta luokseen, jotta saat levätä, joudut ehkä siirtämään lähivanhemmuuden hänelle?
En ole enkä pidä tällaista ideaa järkevänä. Lapsen isä häipyi, koska ei jaksanut lapsen haastavia piirteitä. Ei ennen eroakaan hoitanut lasta, koska oli kuulemma niin vaikeaa. Nyt tapaa vain niin, että olen läsnä hoitamassa haastavat tilanteet, siis jos niitä ilmenee (ja usein ilmenee). Muuhun ei suostu. Ei hänestä isäksi ole tällaiselle lapselle, ikävä kyllä. Ap
mites uusi mies? eikö hän ole valmis ottamaan vastuuta?
Mikä uusi mies? Ei ole mitään uutta miestä. En ole tässä juuri miehiä ehtinyt miettiä. Millä ajalla kävisin treffeillä? Töissäkin lounastauon sijaan on ateriointi nopeasti työn ohessa. Ap
eli työ on tärkeämpi kuin lapselle isä.
Sun pitää kysyä siltä lapsen isältä että mikä kaikki on tärkeämpää kuin lapselle isä, koska hänen vastuullaanhan se oman lapsensa isänä oleminen on.
Ei kaikkia isejä kiinnosta. Hänen vastuullan on ja hän varmasti sen tiedostaa. Etää ei voi pakottaa sillä se ei ole silloin lapsen etu. Valitettavasti näin on, eikä kaikilla ole isiä tästä syystä, tai voi olla esim väkivaltaisuudesta johtuen saa olla tekemisissä kuin rajoitetusti, eri tilanteita monia.
Eikös ap sanonut että isä suostuu jotenkin olemaan lapsen kanssa jos hän on paikalla. Mitä jos otetaan se lähtökohdaksi, että mies ei pärjää tai uskalla olla lapsen kanssa kaksin, esim. pelkää heittäytyvänsä väkivaltaiseksi. Eli eikö voisi sopia, että mies tulee olemaan lapsen kanssa ja ap lepäilee sillävälin toisessa huoneessa, käy happihyppelyllä tms. Vähitellen ehkä pystyisi käymään pikaisesti jossain jne, kun mies alkaa löytää rutiinia lapsestaan vastaamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ilmoittanut lapsen isälle, että olet uupunut hänen lapsensa hoitoon ja, jos hän ei ala ottamaan lasta luokseen, jotta saat levätä, joudut ehkä siirtämään lähivanhemmuuden hänelle?
En ole enkä pidä tällaista ideaa järkevänä. Lapsen isä häipyi, koska ei jaksanut lapsen haastavia piirteitä. Ei ennen eroakaan hoitanut lasta, koska oli kuulemma niin vaikeaa. Nyt tapaa vain niin, että olen läsnä hoitamassa haastavat tilanteet, siis jos niitä ilmenee (ja usein ilmenee). Muuhun ei suostu. Ei hänestä isäksi ole tällaiselle lapselle, ikävä kyllä. Ap
mites uusi mies? eikö hän ole valmis ottamaan vastuuta?
Mikä uusi mies? Ei ole mitään uutta miestä. En ole tässä juuri miehiä ehtinyt miettiä. Millä ajalla kävisin treffeillä? Töissäkin lounastauon sijaan on ateriointi nopeasti työn ohessa. Ap
eli työ on tärkeämpi kuin lapselle isä.
Sun pitää kysyä siltä lapsen isältä että mikä kaikki on tärkeämpää kuin lapselle isä, koska hänen vastuullaanhan se oman lapsensa isänä oleminen on.
Ei kaikkia isejä kiinnosta. Hänen vastuullan on ja hän varmasti sen tiedostaa. Etää ei voi pakottaa sillä se ei ole silloin lapsen etu. Valitettavasti näin on, eikä kaikilla ole isiä tästä syystä, tai voi olla esim väkivaltaisuudesta johtuen saa olla tekemisissä kuin rajoitetusti, eri tilanteita monia.
Eikös ap sanonut että isä suostuu jotenkin olemaan lapsen kanssa jos hän on paikalla. Mitä jos otetaan se lähtökohdaksi, että mies ei pärjää tai uskalla olla lapsen kanssa kaksin, esim. pelkää heittäytyvänsä väkivaltaiseksi. Eli eikö voisi sopia, että mies tulee olemaan lapsen kanssa ja ap lepäilee sillävälin toisessa huoneessa, käy happihyppelyllä tms. Vähitellen ehkä pystyisi käymään pikaisesti jossain jne, kun mies alkaa löytää rutiinia lapsestaan vastaamiseen?
mutta ap: on kirjoittanut että ei ole aikaa laittaa lapsen hyvinvoinnin eteen ja saada lapselle aikaa isän kanssa.
Tunnistan ap:n fiilikset aivan täysin! Itse yh-iskänä ilman todellisia tukiverkkoja - elämä on vain äärettömän kuluttavaa. Päivästä toiseen juoksevien asioiden hoitamista, ja siinä sivussa pienten ja vähän isompienkin "tulipalojen" sammuttamista sieltä sun täältä. Ainoa lepo ja oma juttu on työ, joka sekin on stressaavaa ja ajoittain hyvin haastavaa.
Elämä vain tuntuu polkevan paikallaan, tietyssä hyvin kapeassa urassa, josta ei sivuhyppyjä pysty ottamaan.
Selvittäisin sos.työn kautta mahdollisuuden tukiperheeseen tai -henkilöön. Lapsen haasteet ei ole este palvelulle ja tukiperheitä koulutetaan ainakin meidän alueella juuri mm. Nepsy-asioihin. Tukiperheinä on myös kasvatusalan ammattilaisia.ä, joilla on kokemusta monenkinlaisista haasteista.
Me ollaan 8-vuotiaan lapsen tukiperhe ja perusteena on juuri se, että lapsen yh-äiti tarvitsee omaa aikaa.
ai on kehityspsykologia huuhaata. :)