Mikä sellaisia ihmisiä vaivaa, jotka toteavat ääneen toisten ”vikoja” ulkonäössä?

Olen törmännyt muutamiin vanhoihin, n. 80-kymppisiin naisiin, jotka surutta vatvovat toisten ihmisten lihomiset ja puhuvat tuttujen ja ventovieraidenkin möhömahoista. Eräskin nainen tökkäsi sukulaisensa mahaa,että onpa sullakin maha kasvanut. Kaikista ihmisistä, esim. poliitikoista ruotivat ulkonäön ja eritoten painon. Olen tosiaan miettinyt, mistä johtuu ja eräällekin kyllä sanonut, etten tykkää, että lasten kuullen puhutaan ilkeästi kenenkään ulkonäöstä tai painosta.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt muutamiin vanhoihin, n. 80-kymppisiin naisiin, jotka surutta vatvovat toisten ihmisten lihomiset ja puhuvat tuttujen ja ventovieraidenkin möhömahoista. Eräskin nainen tökkäsi sukulaisensa mahaa,että onpa sullakin maha kasvanut. Kaikista ihmisistä, esim. poliitikoista ruotivat ulkonäön ja eritoten painon. Olen tosiaan miettinyt, mistä johtuu ja eräällekin kyllä sanonut, etten tykkää, että lasten kuullen puhutaan ilkeästi kenenkään ulkonäöstä tai painosta.

80-kymppinen xD. Opi jo.

Yleensä lienevät kiusaajia. Purkavat omaa pahaa oloaan sekä epävarmuuttaan muihin. Joko täysin sen tiedostaen tai sitten vähemmän sen tiedostaen.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt muutamiin vanhoihin, n. 80-kymppisiin naisiin, jotka surutta vatvovat toisten ihmisten lihomiset ja puhuvat tuttujen ja ventovieraidenkin möhömahoista. Eräskin nainen tökkäsi sukulaisensa mahaa,että onpa sullakin maha kasvanut. Kaikista ihmisistä, esim. poliitikoista ruotivat ulkonäön ja eritoten painon. Olen tosiaan miettinyt, mistä johtuu ja eräällekin kyllä sanonut, etten tykkää, että lasten kuullen puhutaan ilkeästi kenenkään ulkonäöstä tai painosta.

Minun isoäiti on juuri tällainen, joka kommentoi usein omaansa sekä muiden painoa kuin se olisi arkinen asia, mistä kasuaalisti kommentoida. En oleta hänen täysin ymmärtävän ikänsä huomioiden, mutta minulla on syömishäiriö ja hän tietää sen. Silti yleensä kun tapaamme, on ensimmäinen kommentti jotenkin liitoksissa painooni. "Oletpa sinä saanut painoa sitten kun viimeksi nähtiin" tai "Oletpa sinä hoikassa kunnossa, näytät niin hyvältä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt muutamiin vanhoihin, n. 80-kymppisiin naisiin, jotka surutta vatvovat toisten ihmisten lihomiset ja puhuvat tuttujen ja ventovieraidenkin möhömahoista. Eräskin nainen tökkäsi sukulaisensa mahaa,että onpa sullakin maha kasvanut. Kaikista ihmisistä, esim. poliitikoista ruotivat ulkonäön ja eritoten painon. Olen tosiaan miettinyt, mistä johtuu ja eräällekin kyllä sanonut, etten tykkää, että lasten kuullen puhutaan ilkeästi kenenkään ulkonäöstä tai painosta.

Minun isoäiti on juuri tällainen, joka kommentoi usein omaansa sekä muiden painoa kuin se olisi arkinen asia, mistä kasuaalisti kommentoida. En oleta hänen täysin ymmärtävän ikänsä huomioiden, mutta minulla on syömishäiriö ja hän tietää sen. Silti yleensä kun tapaamme, on ensimmäinen kommentti jotenkin liitoksissa painooni. "Oletpa sinä saanut painoa sitten kun viimeksi nähtiin" tai "Oletpa sinä hoikassa kunnossa, näytät niin hyvältä".

Anoppini samaa sarjaa, jossain juhlissa ihan kasuaalisti "No matti, oletpa lihonut hirvittävästi sitten viime näkemän. Onko ruoka maistunut liikaa?" Häneltä kyllä puuttuu muutoinkin joku empatiapykälä geeneistä, on kuitenkin pohjimmiltaan hyvää tarkoittava eikä jotenkin ymmärrä tätä.

Kusipäisyys. "Töksäyttelylle" ja "möläyttelylle" ei ole minkäänlaista tekosyytä. Tämä on sukua sille kusipäisyydelle, kun perustellaan jotain ilkeilyä "kun mä vaan olen niin rehellinen ja sanon suoraan". Juu, minäkin voisin olla suorapuheinen ja sanoa sulle, että saunan takana on vielä tilaa.

Huonot käytöstavat. Nämä opitaan lapsuuden kodissa.

Tuollaisia ne w#t-tavat tuppaa olemaan.

Narsistinen persoonallisuushäiriö.

Karttelen kauppareissua tiettyyn aikaan, kun yksi tuollainen nainen keksii aina jotain huomauttamista.

Kerran olin liian laiha( olin vaikeasti sairaana). Sitten oli nenän alusta ihan valkoinen, sitten uudet silmälasit eivät sopineet mun naamaani.

Huoh!

Itse en kommentoi kenenkään ulkonäköä.

Korkeintaan jos jollakin on uusi nätti vaate, voin ihastella sitä.

narsistit tekee tollasta. osalla voi olla sairaus tai älykkyys ei ole normaali aikuisella. oon miettinyt, et pitäs kokeilla sanoo tälläselle laukojalle, et sanon nyt suoraan, et sun älykkyys ei oo normaali tai eikö sulle ole opetettu normaaleja käytöstapoja lapsena? reaktio olisi kiinnostava nähdä.

Testaa missä sun rajat menee.

Yleebmnsö vielä sellaisia, että jos tokaiset jotain yhtä törkeää takaisin, loukkaantuvat.

Samaa saastaa kuin selän takana puhuvat juorukellot.

Mulla oli tollanen tuttu, etsi kavereita netin kautta. Mulla oli ihan kivat vaatteet ja hyvä kroppa niin tää "onpa kamala paita" tms. Olin ihan mitä hittoa. 😁 Sitä piikittelyä tapahtu, ja jos oli jotain hienoa päällä etenkin niin saman tien tuijotus ja joku piikki. Sitten joskus valitteli omia paksuja reiaiään ym, mutta myöhemmin projisoi ne mulle (mullakin on), ja piikitteli niistäkin yms. Joskus harvoin kehui, mutta se vähän alentavaan sävyyn. Oli myös todella huonokäytöksinen muissakin asioissa.. Mun mielestä huono itsetunto, jyräävä luonne, jne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä oon sanonut monelle että olet oksettavan rumaksi tatuoitu. Mutta on ollut syytäkin sanoa...

Eli olet siis juurikin sellainen huonokäytöksinen k*sipää, joita ketjussa on kuvailtu. Tuskin sinulla on mitään syytä, joka voisi käytöstä selittää.

On täysin eri asia ajatella jotakin, kuin töräyttää ajatus ääneen toista ihmistä tarkoitushakuisesti loukaten.

Ihan mielenkiinnosta, miten sinä suhtautuisit, jos joku kommentoisi hiuksiasi törkeän rumasti leikatuiksi/värjätyiksi? Tai toteaisi, että oletpa lihonut oksettavan paljon viimenäkemästä?

Hävettää vieläkin, kun kerran baarissa ihastelin erästä ihmistä tanssilattialla ja sitten kun tämä tuli samaan pöytään, näyttikin hän mielestäni paljon vaatimattomammalta lähempää jonka sitten totesin mukamas hiljaa kaverin korvaan musiikin yli huutaen jonka tämäkin varmasti kuuli kun meni niin vaikean näköiseksi. Ei oikein alkoholin piikkiinkään viitsi laittaa.

"Onpa sulla ohuet hiukset!" Sanoi nainen, joka itse oli sairaalloisen läski. Hiukseni ovat vielä aikuisenakin kauniin vaaleat.

"Sulla on tosi isot korvat! Miten voi olla noin isot!?" Tyttö, joka oli sekä itseäni tyhmempi, että lahjattomampi.

"Sä oot tollanen kyrp*naama" Mustasukkainen ex-viitaten isohkoon nenääni. Kun olin erityisesti kaunistautunut ja saanut siitä huomiota.

Kaikille jotka toisten ulkonäköä ääneen alkaa arvostelemaan niin toivon että hekin saisivat ennemmin tai myöhemmin kokea ihan samaa. Itsensä kehuminen on hieman hienovaraisempaa vihjailua että sulla ei ole ihan kaikki kondiksessa ulkonäössä. Sitten kolmas, loukkaava tyyli on jos porukassa yhtä kehutaan ja ylistetään muiden tuntiessa itsensä mitättömiksi. 

Jos tämmöisiä mänttejä on niin niitä pitäisi heti ojentaa ettei huomaamatta vaan jatka samalla tyylillä. 

Jotkut sukulaiseni ovat tuollaisia. Kun tapaa pitkästä aikaa, haukutaan jotain toisen ulkonäössä, esim. vaatteita, kalpeaa ihoa, uutta kampausta tai mitä vaan. Kai se on vain oman epävarmuuden projisointia ja/tai kateutta, eli toisin sanoen junttia käytöstä.

Mainitun kuspäisyyden lisäksi olen kyllä sitä mieltä, että pieni osa näistä on ihan moukkamaisuutta ja ajattelemattomuutta. Esim. suvussani on ollut tällaisia, joille se on (omasta mielestään) normaalia käytöstä. Pitää vaan jättää omaan arvoonsa tuollaiset.