Mitä mieltä aikuisesta joka ”leikkii” legoilla
Eli tykkää rakentaa niillä tuntikausia ja pitää hetken näytillä ja sitten purkaa. Tuli mieleen tästä lego master suomesta. Siellä kuitenkin yli 40-vuotiaita jotka ihan legofanaarikoita.
Pidättekö tätä outona harrastuksena aikuiselle?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti omat lapseni saavat viettää lapsuutensa "lapsina", lasten leikkejä halutessaan toteuttaen. Muistan kun kävin itse ala-asteen pienessä kansakoulussa missä oli vanhempien opiskelijoiden jyrkkä valvonta ja hierarkia siitä, että liian lapsellinen ei saanut olla. Itse leikin milloin teletappia kukkulallaan tai Mauri Kunnaksen saunatonttuna nurkalta muita kurkkien. Metsässä majan rakentamiset taisi olla ainoa kaikkien vuosikurssien sosiaalisesti hyväksyttävä leikkimuoto - siinäkin kun pystyi tekemään ilkivaltaa muiden liian hienoille majoille. Yläasteella helpotti kuntakeskuksen koulussa vaikka söpö mutta yksinkertainen penska olin sielläkin.
Elämä on kohdellut hyvin ja näen pääsääntöisesti arjen valoisana nyt aikuisiällä. En halua vertailla, mutta omasta mielestä elämä menee myös ihan siedettävästi. Lapset ja miksi ei aikuisetkin rakentelisi välillä palikoilla, se ei ole keneltäkään pois.
Lisään vielä, nykyajan some on monin kerroin kauhistuttavampi lasten ja nuorten keskinäinen valvontatyökalu ja hierarkian etsintäreviiri. Toivon ettei se kohtelisi niin raadollisesti.
Toivottavasti omat lapseni saavat viettää lapsuutensa "lapsina", lasten leikkejä halutessaan toteuttaen. Muistan kun kävin itse ala-asteen pienessä kansakoulussa missä oli vanhempien opiskelijoiden jyrkkä valvonta ja hierarkia siitä, että liian lapsellinen ei saanut olla. Itse leikin milloin teletappia kukkulallaan tai Mauri Kunnaksen saunatonttuna nurkalta muita kurkkien. Metsässä majan rakentamiset taisi olla ainoa kaikkien vuosikurssien sosiaalisesti hyväksyttävä leikkimuoto - siinäkin kun pystyi tekemään ilkivaltaa muiden liian hienoille majoille. Yläasteella helpotti kuntakeskuksen koulussa vaikka söpö mutta yksinkertainen penska olin sielläkin.
Elämä on kohdellut hyvin ja näen pääsääntöisesti arjen valoisana nyt aikuisiällä. En halua vertailla, mutta omasta mielestä elämä menee myös ihan siedettävästi. Lapset ja miksi ei aikuisetkin rakentelisi välillä palikoilla, se ei ole keneltäkään pois.