Elokuva joka on tuntunut vähintään yhtä hyvältä uusintakatsomisella?

Apollo 13

Operation Valkyrie

Sitten näitä joita katsot esim 25-, 35- ja sitten 45-vuotiaana, vähän saa eri näkökulmaakin jo eri ikäkausina. Esim joku Pohjanmaa, Paluu tulevaisuuteen, Die Hard, Rocky. No E:T oli ihan kakka vanhemmiten katsottuna.

Lost in translation, Kill Bill

(näillä ei taida olla muuta yhteistä kuin että pidän molemmista paljon).

Gilbert Grape

Forrest Gump, kaikki Tähtien sodat, Kummisetä 1 & 2, Mafiaveljet, Kala nimeltä Wanda, kaikki Monty Pythonit, Bridget Jones (eka)

Kirjava huntu. Se on niitä harvoja elokuvia, jotka olen katsonut ainakin neljä kertaa. Mutta makuni onkin ehkä omanlaisensa :)

Kill Bill, Notting Hill, Komisario Palmut

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 15:02"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 14:52"]

Ocean's Eleven. Vaikka ei ole mikään varsinainen elokuvataiteen merkkipaalu, niin se juonikuvio oli vaan sellainen syherö, että vasta tokalla kerralla pääsi täysin kärryille.

[/quote]

Snatch on musta vastaavanlainen.
[/quote]
Inception ja Pilvikartasto oli myös sellaisia, että toisella katsomiskerralla aukenivat paremmin.

Koskemattomat

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:27"]

Koskemattomat

[/quote]

Tarkoitatko Lahjomattomat (The Untouchables)? Joo, kestää useamman katselun.

Oh god.. Kun mä löydän elokuvan joka täyttää kriteerini (en kato paljookaan elokuvia, koska jos se onkin huono, tunnen sen ajanhaaskaukseksi), katson sitä aina.
Esmes Nälkäpeli. Tietyt kohdat saa mut vieläkin kananlihalle ja kyyneleet silmiin. Tykkään niistä näyttelijöistä ja siinä fiilis pomppii ilosuudesta surullisuuteen, huolestuneisuuteen, onnellisuuteen ja kaikkea mahollista. Jennifer osaa välittää ne tunteet ihan TÄYDELLISESTI muttei liian ilmiselvästi. Mä vaan rakastan sitä elokuvaa, Joshia ja Jenniferiä.. Voin vieläkin tuntea sen tunteen, jonka tunsin elokuvateatterin tuolista noustessa. Sitä ei vaan voi kuvailla, musta tuntuu että jokasella ihmisellä on sellanen leffa joka vaan on sitä jotain. Mulla se on Nälkäpeli.

Tuulen viemää, Piukat paikat, Kunniattomat paskiaiset, Notting Hill, Siivoton juttu, Moriusneidot. Tässä suosikkejani joiya katson uudelleen ja uudelleen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 13:42"]Forrest Gump
[/quote]tämä

Kummisedät, Oceans 11, 12, 13, Mamma Mia, Bondit, Piukat paikat

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:34"]

Oh god.. Kun mä löydän elokuvan joka täyttää kriteerini (en kato paljookaan elokuvia, koska jos se onkin huono, tunnen sen ajanhaaskaukseksi), katson sitä aina.
Esmes Nälkäpeli. Tietyt kohdat saa mut vieläkin kananlihalle ja kyyneleet silmiin. Tykkään niistä näyttelijöistä ja siinä fiilis pomppii ilosuudesta surullisuuteen, huolestuneisuuteen, onnellisuuteen ja kaikkea mahollista. Jennifer osaa välittää ne tunteet ihan TÄYDELLISESTI muttei liian ilmiselvästi. Mä vaan rakastan sitä elokuvaa, Joshia ja Jenniferiä.. Voin vieläkin tuntea sen tunteen, jonka tunsin elokuvateatterin tuolista noustessa. Sitä ei vaan voi kuvailla, musta tuntuu että jokasella ihmisellä on sellanen leffa joka vaan on sitä jotain. Mulla se on Nälkäpeli.

[/quote]DDD Siis niinku nii...mäe en siis niinku kato leffoi, mut siis niinku oon iha assiantuntija...Nämä tyypit on samaa sarjaa enookoskaankuullukkaan -bimbojen kanssa.

Oli mulla kerran yks tuttava, joka ei koskaan lukenut kirjoja vapaaehtoisesti, se oli sen mielestä ajan haaskausta ja vaivalloista ja tylsää. Sitten se luki yhtenä sateisena kesänä yhden kirjan - ja sen mielestä se oli kyllä maaliman paras kirja. Joku Barbara Cartlandin eeehanista höttöpjäjäyksistä se oli. DDD Oou jeaaaa...

Leonen Dollaritrilogia, Meduusa-kuvat

Ben X. Harva on siitä kuullut, mutta oikeasti, katsokaa se! Siinä on myös pieniä vihjeitä, joka kertoo, kuinka elokuva loppuu. Aivan loistava, joka kohtauksella on tarkoituksensa. Ja se äidin tuska... loistavaa näyttelijäntyötä (ellei näyttelijällä sitten ole jotain omia kokemuksia, jolloin tunteiden välittäminen on hieman helpompaa). Olen muutaman vuoden sisään katsonut sen lähemmäs 10 kertaa, taidankin taas katsoa sen... :)

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:44"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 16:34"]

Oh god.. Kun mä löydän elokuvan joka täyttää kriteerini (en kato paljookaan elokuvia, koska jos se onkin huono, tunnen sen ajanhaaskaukseksi), katson sitä aina.
Esmes Nälkäpeli. Tietyt kohdat saa mut vieläkin kananlihalle ja kyyneleet silmiin. Tykkään niistä näyttelijöistä ja siinä fiilis pomppii ilosuudesta surullisuuteen, huolestuneisuuteen, onnellisuuteen ja kaikkea mahollista. Jennifer osaa välittää ne tunteet ihan TÄYDELLISESTI muttei liian ilmiselvästi. Mä vaan rakastan sitä elokuvaa, Joshia ja Jenniferiä.. Voin vieläkin tuntea sen tunteen, jonka tunsin elokuvateatterin tuolista noustessa. Sitä ei vaan voi kuvailla, musta tuntuu että jokasella ihmisellä on sellanen leffa joka vaan on sitä jotain. Mulla se on Nälkäpeli.

[/quote]DDD Siis niinku nii...mäe en siis niinku kato leffoi, mut siis niinku oon iha assiantuntija...Nämä tyypit on samaa sarjaa enookoskaankuullukkaan -bimbojen kanssa.

Oli mulla kerran yks tuttava, joka ei koskaan lukenut kirjoja vapaaehtoisesti, se oli sen mielestä ajan haaskausta ja vaivalloista ja tylsää. Sitten se luki yhtenä sateisena kesänä yhden kirjan - ja sen mielestä se oli kyllä maaliman paras kirja. Joku Barbara Cartlandin eeehanista höttöpjäjäyksistä se oli. DDD Oou jeaaaa...

[/quote]

Öö mitä.. En oo sanonut koskaan etten OLE katsonut leffoja. Enää en jaksa, koska nykyiset ovat vaan samaa asiaa eri ohjaajalta. Mutta ennen katsoin, enkä kyllä ole niitä jaksanut moneen kertaan katsoa. Onpas taas asiantuntioita paikalla.

Mafiaveljet tai Goodfellas enkuks. Kuten Selänne sanoisi " Aivan huikee leffa.... tää on huikeeta"