Lue keskustelun säännöt.
Ärtynyt suoli ja stressivatsa
04.09.2015 |
Olen ärtyneestä suolesta kärsivä nuori nainen, ja kaipailisin kovasti apua ja vinkkejä että pystyisin asian kanssa elämään. Olen osan elämästäni onnistunutkin järjestämään niin, että oireet eivät ole niin suuri ongelma. Voin tehdä töitä usein etänä kotoa käsin, ja töissäkin onneksi työpisteellä saa olla suhteellisen rauhassa. Vain kokoukset ja palaverit ovat tuskaa.
Olen kuitenkin uuden ongelman edessä: olen seurustellut n. vuoden, ja käynnit mieheni sukulaisten luona ovat puhdasta helvettiä. Vatsani on myös stressivatsa, mikä tarkoittaa kohdallani sitä, että ruoka- ja kahvipöydässä ilmavaivat, vatsan karmea kurina ja tarve tyhjentää suoli iskevät välittömästi ensimmäisten suupalojen jälkeen. Mitkään tietyt ruoka-aineet eivät ole ongelman selkeä aiheuttaja, vain teekupillinenkin voi laukaista tämän, mutta rasvaiset ruuat, liha ja kerma ovat esimerkkejä ruuista jotka pahentavat asiaa entisestään.
Mieheni vanhemmat ja isovanhemmat ovat jäykkää porukkaa, joten esim. musiikin soittaminen taustalla ei tulisi kuuloonkaan (tämä auttaisi minua kun jokainen vatsan kurahdus ei kuuluisi niin selvästi), eikä pöydästä voi pomppia koko ajan ylös vessaan. Lisäksi vatsani on "ihana" tässäkin asiassa: jos ilmavaivat tai vessaan pääsyn tarve vaivaavat, voi tuo tarve vessareissun ajaksi kadota, ja palata vasta ruokapöydässä uudelleen.
Kärsin tästä ongelmasta niin paljon, että panikoin ennen noita kyläreissuja, enkä taatusti ole onnistunut tekemään miehen sukulaisiin hyvää vaikutusta, sillä syödessä ja sen jälkeen olohuoneen sohvalla istuessa voin oikeasti todella pahoin, vatsaan koskee ja vessaan olisi päästävä koko ajan. Ja ne karmeat äänet joita mahasta kuuluu... En voi sanoin kuvata kuinka vaikeita nuo tilanteet minulle ovat. Olen kertonut asiasta miehelleni, mutta eihän hän voi ymmärtää asian vakavuutta, kun ei itse tällaisesta kärsi, eikä hän tietenkään oman perheensä luona mitään hermoile tai jännitä.
Minulle tällainen elämä on sietämätöntä, vaikka käymme kylässä miehen perheen luona ehkä kerran kuussa. Jos siis kenellekään on neuvoja, miten selvitä, niin auttakaa! Imodiumit, ilmavaivalääkkeet ja kaikki on todettu toimimattomiksi. Oireeni eivät koskaan ole olleet niin pahoja kuin miehen sukulaisten kanssa ollessa. Ja asia on muuten täysin eri, jos käymme vaikka ravintolassa. Siellä on muuta hälyä eikä vessassa käyminen ole niin vaikeaa.
(Tämä on toinen kerta kun aloitan tämän keskustelun. Ensimmäisessä eivät kappalejaot toimineet, eikä keskustelua syntynyt.)
Kommentit (23)
Ärtyvästä suolesta kärsivä täällä myös. Mulla auttaa perusvaivaan FODMAP-ruokavalio, mutta kieltämättä on pari tilannetta, joihin se ei auta: stressin aiheuttama äkillinen ripuli tai sitten menkkojen alun aikoihin esiintyvä vatsakouristelu ja ripuli.
Mulla kyllä onneksi toimii Imodium ennaltaehkäisevästi (vähintään 10 tuntia ennen stressaavaa tilannetta) aloitettuna kohtuuhyvin. Jos ei toimisi, hakisin varmaan rauhoittavia lääkkeitä lääkäriltä ihan siksi että vaikka stressin kestän henkisesti, niin vatsa ei kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mikset voi kertoa kylässä et sul on tää juttu. Helpottais kummasti kaikkia.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:17"]
Oletko käynyt lääkärissä? Jos et, niin varaa ihmeessä aika ja kerro tuo sama, minkä kirjoitit tänne.
Tsemppiä!
[/quote]
Oireitani on tutkittu paljon, ja koska kaikki sairaudet, yliherkkyydet yms. on saatu suljettua pois, on ainut selitys kuulemma ärtynyt suoli, jolle ei voi tehdä mitään :( Olenkin oppinut todella hyvin elämään asian kanssa ja välttämään vaikeita tilanteita, mutta tähän kyläilyongelmaan en keksi helpotusta. Vieraiden ihmisten ruokapöydissä istuminen on oikeasti hirveintä helvettiä maailmassa minulle, edellä kerrotuista syistä. Syöminen ei esim. omassa kodissa tai vaikka ravintoloissa tuota samanlaisia ongelmia, joten syy on varmasti osittain stressivatsassa.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:22"]
En ymmärrä mikset voi kertoa kylässä et sul on tää juttu. Helpottais kummasti kaikkia.
[/quote]
Olen pohdiskellut tätä asiaa paljon. Voi olla että helpottaisi, tai voi olla että alkaisin kahta kauheammin pelätä, että nyt minua oikein tarkkaillaan asian johdosta. Koen vaivani myös äärimmäisen noloiksi, enkä ole edes miehelleni pystynyt ilman kiertoilmaisuja vihjailemaan, mikä minua vaivaa. Asian piilottelu on varmasti hölmöä, mutta toistaiseksi en pysty kuvittelemaankaan, että alkaisin appivanhemmille siitä avautua...
ap
Siinä olisi sekin juttu, että nyt stressaat myös sitä piilottelua. Kun sanoisit suoraan ja anteeksipyytelemättä, että no jopas nyt, tämä minun herkkä vatsa taas ilmoittelee. Älkää antako häiritä kun vetäydyn vähän tuonne yksiöön, kyllä se siitä helpottaa. Älkää odotelko, tässä voi mennä vähän aikaa.
Minä aloin tehdä noin miesystävän kanssa, ja se on helpottanut minua hirveästi (hehe) ja nykyisin pääsen vessaan kun vaan haluan, eikä siitä kukaan tee numeroa. Samalla oireet pysyy kurissa kun käy vessassa säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:24"][quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:22"]
En ymmärrä mikset voi kertoa kylässä et sul on tää juttu. Helpottais kummasti kaikkia.
[/quote]
Olen pohdiskellut tätä asiaa paljon. Voi olla että helpottaisi, tai voi olla että alkaisin kahta kauheammin pelätä, että nyt minua oikein tarkkaillaan asian johdosta. Koen vaivani myös äärimmäisen noloiksi, enkä ole edes miehelleni pystynyt ilman kiertoilmaisuja vihjailemaan, mikä minua vaivaa. Asian piilottelu on varmasti hölmöä, mutta toistaiseksi en pysty kuvittelemaankaan, että alkaisin appivanhemmille siitä avautua...
ap
[/quote]
Hankala tilanne, mutta sun kannattaisi yrittää puhua asiasta. Sun vaivassa ei ole mitään hävettävää. Itsellä koliitti ja mä olen puhunut tosi avoimesti asiasta mun tutuille. Akuuttivaiheessa on muutenkin niin herkässä mielentilassa niin olisi kamalaa, jos oireita tarvitisi jotenkin hävetä.
Kokeilepa kävelylenkkejä, etenkin luonnon helmassa. Ne auttavat sekä mieleen että ennenkaikkea kehoon. Ongelmaksi toki muodostuu että mistä saa tunnin aikaa keskelle päivää tai aamuun, mutta voihan tehdä kauppareissut kävellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:33"]
Siinä olisi sekin juttu, että nyt stressaat myös sitä piilottelua. Kun sanoisit suoraan ja anteeksipyytelemättä, että no jopas nyt, tämä minun herkkä vatsa taas ilmoittelee. Älkää antako häiritä kun vetäydyn vähän tuonne yksiöön, kyllä se siitä helpottaa. Älkää odotelko, tässä voi mennä vähän aikaa.
Minä aloin tehdä noin miesystävän kanssa, ja se on helpottanut minua hirveästi (hehe) ja nykyisin pääsen vessaan kun vaan haluan, eikä siitä kukaan tee numeroa. Samalla oireet pysyy kurissa kun käy vessassa säännöllisesti.
[/quote]
Voisin ajatella puhuvani ja vitsailevanikin asiasta, jos oireeni olisivat lievempiä. Mutta kun vaiva iskee päälle täydellä voimalla, on leikki oikeasti kaukana, eikä varmasti kukaan osaisi suhtautua siihen huumorilla. On vaikea edes uskoa, että näinkin pienikokoisen naisen vatsasta voi kuulua sellaisia ääniä, ja vessakäynnin äänistä tai muista seurauksista en halua edes tänne kirjoittaa... Voisi se silti helpottaa, jos kaikki tietäisivät ongelmastani, mutta toisaalta pelkään myös sitä, että minua aletaan vahdata asian johdosta.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:40"]
Kokeilepa kävelylenkkejä, etenkin luonnon helmassa. Ne auttavat sekä mieleen että ennenkaikkea kehoon. Ongelmaksi toki muodostuu että mistä saa tunnin aikaa keskelle päivää tai aamuun, mutta voihan tehdä kauppareissut kävellen.
[/quote]
Eihän nuo oikein auta sellaiseen äkilliseen stressiin joka nousee vain joissain tilanteissa. Sitä voi ihminen olla vaikka missä zeniläisessä tyyneyden tilassa suurimman osan päivää, mutta sitten kun iskee vaikka tentti, työmatka tms. olla sellaisessa jännityksessä että ainakin ärtyvän suolen kanssa "jännäkakka" voi olla ihan konkreettinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:40"]
Kokeilepa kävelylenkkejä, etenkin luonnon helmassa. Ne auttavat sekä mieleen että ennenkaikkea kehoon. Ongelmaksi toki muodostuu että mistä saa tunnin aikaa keskelle päivää tai aamuun, mutta voihan tehdä kauppareissut kävellen.
[/quote]
Eihän nuo oikein auta sellaiseen äkilliseen stressiin joka nousee vain joissain tilanteissa. Sitä voi ihminen olla vaikka missä zeniläisessä tyyneyden tilassa suurimman osan päivää, mutta sitten kun iskee vaikka tentti, työmatka tms. olla sellaisessa jännityksessä että ainakin ärtyvän suolen kanssa "jännäkakka" voi olla ihan konkreettinen asia.
[/quote]
Ei ne sitä paranna mutta vähentävät oireita. Kävele ennen tenttiä tunti pururadalla ja siitä suoraan kirjoittamaan, niin varmaan olet rennompi kuin jos istut tunnin aulassa saliin pääsyä odottaen ja masua kuunnellen.
Mulla on sama ongelma. En pysty edes syömään muiden seurassa kun jännitän niin paljon. Ainoastaan perheen seurassa voin syödä ja piereskelläkin vapaasti kun he tietävät asiasta. Jossain työpaikan hiljaisessa kahvihuoneessa esim ei tulisi kuuloonkaan! Ei ikinä. (Onneksi ei ole sitä miestäkään, eikä tule tätä menoa olemaankaan niin ei tarvi tuollaista edes miettiä/stressata.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:00"]
Mulla on sama ongelma. En pysty edes syömään muiden seurassa kun jännitän niin paljon. Ainoastaan perheen seurassa voin syödä ja piereskelläkin vapaasti kun he tietävät asiasta. Jossain työpaikan hiljaisessa kahvihuoneessa esim ei tulisi kuuloonkaan! Ei ikinä. (Onneksi ei ole sitä miestäkään, eikä tule tätä menoa olemaankaan niin ei tarvi tuollaista edes miettiä/stressata.)
[/quote]
Olen itsekin vakavasti harkinnut ikisinkun elämää tämän kaiken takia. Mutta rakastuin kuitenkin, ja nyt ollaan tässä tilanteessa... Minullekin muiden seurassa syöminen on ihan oikeasti lähes mahdotonta, silkkaa kidutusta, ja uskon ettei kukaan voi sen tuskan määrää ymmärtää jos ei siitä itse kärsi. Mies kaavailee jo ties mitä tuntikausien jouluaterioita tälle vuodelle, ja minä en niihin pysty. En pysty! Muille ihmisille esimerkiksi jouluaterian syöminen on ihana yhdessäolon ja nauttimisen hetki, minulle kamalin asia koko maailmassa. Olen aika neuvoton :(
ap
Tämä ei nyt taatusti auta asiaasi, mutta en itse haluaisi olla tietoinen sukulaisten vatsavaivoista (olen kaiketi liian herkkä piirtyvälle mielikuvalle). Siksi kysynkin, että olisiko mahdollista tavata appivanhempia muualla kuin pöydän ääressä tai olohuoneessa? Kävelylenkillä, taidenäyttelyssä, markkinoilla, vilkkaassa kahvilassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ostat makeutusaineettomia maitohappobakteereita ja imodiumia paketillisen. Auttaa noihin vierailuihin oikeasti. T. IBS myös
Älä syö parasetamolia. Sillä oot ehkä saanutkin sen aikaiseksi
Täällä yksi herkkävatsainen. Uusi seurustelusuhde ja ärsyttävää on vatsan mouriminen ja turpoaminen. Se voi tulla mistä vain ruoasta. Ei ole koskaan tutkittu. Joudun poistumaan monta kertaa illan aikana vessaan "ilmomaan", koska muuten sitä turvotusta kestä hullukaan.. Vaikuttaa kyllä mielialaankin ja tympii. Jotain apteekin tuotteita kokeillu ja jos vain pahensivat vatsan oireita.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:29"]
Tämä ei nyt taatusti auta asiaasi, mutta en itse haluaisi olla tietoinen sukulaisten vatsavaivoista (olen kaiketi liian herkkä piirtyvälle mielikuvalle). Siksi kysynkin, että olisiko mahdollista tavata appivanhempia muualla kuin pöydän ääressä tai olohuoneessa? Kävelylenkillä, taidenäyttelyssä, markkinoilla, vilkkaassa kahvilassa...
[/quote]
Olen yrittänyt, mutta tämä porukka ilmeisesti rakastaa istua pöydän ääressä oman kodin hiljaisessa rauhassa :( Muutamia ravintolakäyntejä on takana, ja ne ovat menneet loistavasti. Niitä en jännitä yhtään! Miehen perheenjäsenet toki ovat jo sen verran vanhoja, että liikkuminen voi olla heille hankalaakin.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:40"]
Nyt ostat makeutusaineettomia maitohappobakteereita ja imodiumia paketillisen. Auttaa noihin vierailuihin oikeasti. T. IBS myös
[/quote]
Toisille auttaa, toisille ei... minulla ei auta tuollaiset :( Imodiumia usein tarjotaan avuksi, mutta minulla se ei toimi. Jännittävässä tilanteessa ilmavaivat ja ripuli iskevät päälle ihan siitä riippumatta, mitä lääkkeitä olen etukäteen syönyt. Todella kurjaa, toivoisin niin kovasti että olisi jokin pilleri johon voisi turvautua :(
ap
Eli oletko puhunut lääkärille? Eihän se ripulin lääkitseminen ole ydinasia, jos on psyykkiset syyt mitkä laittaa vatsan väänteelle. Itse kehitin stressivatsan raskaassa elämäntilanteessa, ja tuntuu että päästä menee suora johto mahaan, ja koko pötsi kivettyy kun pitää tehdä jotain ahdistavaa. Jos siihen johtoon saisi jotain puudutusta, elämä olisi paljon kevyempää. Onneksi minulla menee pääasiassa kireäksi ja ennen pitkää alkaa kivistää. Mouruaminen on vähäistä, äkkilöystymiset taas satunnaisempia.
Mutta pakkohan tuota asiaa on setviä miehen kanssa. Jos yrität peitellä asiaa, se vaikuttaa siltä, että inhoat hänen vanhempiaan, ja suhteenne saattaa viiletä aivan turhaan.
Oletko käynyt lääkärissä? Jos et, niin varaa ihmeessä aika ja kerro tuo sama, minkä kirjoitit tänne.
Tsemppiä!