Miehen 6v lapsi löi meidä yhteistä vauvaa - onko pakko

Itse laittaisin huostaan tuollaisen pirulaisen. Ei tollasta pentua tarvi jaksaa kun ei ole sitä itse poikunutkaan.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 14:16"]

En ihmettele että lyö, jos asenne häntä kohtaan on tuollainen. "Joutuu" olemaan isällään, koska äiti voi huonosti ym. Siinä on paljon kannettavaa huolta pienelle lapselle. Kaipaa rakkautta.

[/quote]

Kaipaa rakkautta, rajoja ja kuria. Jos äiti voi huonosti, voi jopa olla, etä pääsisi paremman kasvatuksen ja hulenpidon piiriin teillä.

6 vuotias lienee päivät eskarissa? Kuka hänet sinne kuskaa? Onko myös kokopäivähoidossa?

Mitä mieltä ap:n mies on tilanteesta? Mies on tässä avainasemassa, hänen pitää ottaa vastuu.

Yritän ajatella asiaa 6v:n kannalta; äiti ryyppää ja hänen luona ei voi asua, isä tekee paljon töitä eikä ole ikinä paikalla = lapsi ajattelee että kukaan ei välitä hänestä. Isän uusi onni hoitaa vauvaa ja lapsi näkee että tätä vauvaa rakastataan, on kateellinen tästä ja se ilmenee satuttamisena. Ap, sulla on nyt mahdollisuus olla tässä se aikuinen, joka kääntää tämän 6 vuotiaan elämän parempaan suuntaan. Toivottavasti jaksaisit ja pystyisit siihen.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 16:48"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 16:45"]

Jatkan vielä, että olin herkkä lapsi ja opetettu olemaan sanomatta aikuisille vastaan. Joten en siis puolustanut itseäni vääriä syytöksiä kohtaan kun en uskaltanut. Oma vika joka korjaantui vanhempana hyvin ärhäkkänä verbaalisena aggressiona kaltaisiasi kusipäitä kohtaan.

Lahjakaskin vielä. Lahja on jotain joka annetaan jos osaisit antaa jotain olisi se lahjakkuutta ei räksyttävä kiroileminen ja kaiken rinnastamien omaan itseensä ole lahjakkuutta.

[/quote]

Mihin tämä avatumisesi liittyi? Kirjoitit "kaltaisiasi kusipäitä kohtaan" niin viittasitko siis minuun vai keneen? Enkä kyl tunnistanut mitään tekstistäsi, joka muhun olis osunu, joten olikohan sul nyt väärä ketju vahingossa ?ap

[/quote]

Aiempi tekstini on näköjään poistettu, siis mihin tuo liittyi. Ei liittynyt sinuun vaan oli vähän of topic tuohon yhteen vastaukseen liittyen.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 16:48"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 16:45"]

Jatkan vielä, että olin herkkä lapsi ja opetettu olemaan sanomatta aikuisille vastaan. Joten en siis puolustanut itseäni vääriä syytöksiä kohtaan kun en uskaltanut. Oma vika joka korjaantui vanhempana hyvin ärhäkkänä verbaalisena aggressiona kaltaisiasi kusipäitä kohtaan.

Lahjakaskin vielä. Lahja on jotain joka annetaan jos osaisit antaa jotain olisi se lahjakkuutta ei räksyttävä kiroileminen ja kaiken rinnastamien omaan itseensä ole lahjakkuutta.

[/quote]

Mihin tämä avatumisesi liittyi? Kirjoitit "kaltaisiasi kusipäitä kohtaan" niin viittasitko siis minuun vai keneen? Enkä kyl tunnistanut mitään tekstistäsi, joka muhun olis osunu, joten olikohan sul nyt väärä ketju vahingossa ?ap

[/quote]

Anteeksi se oli off topiccia minua tuossa sanottiin kusipääksi ketju oli oikea, vaan kun tuo eräs vääristä syytöksistä traumatisoitunut "poika"(trolli) kehui itseään kohteliaaksi ja hyvinkasvatetuksi ja väitti juuri hetki sitten tapahtuneen tilanteen ollen toisinto tapahtumista hänen lapsuudestaan, kun puutuin rapusta kuuluviin hätähuutoihin... sivulta 3 ns jatko vastaus vastaus jossa oli tuo ensimmäinen kappale joka alkoi ...jatkan vielä... ja niin edespäin.. älä huolestu ei koskenut sinua, eli on off topiccia kun vastasin tuolle joka minulle kiroili.

[/quote]

Onko sulla lääkitys ihan kohdillaan? Missä kohtaa puhuin kohteliaisuudesta tai hyvästä kasvatuksesta? Vedät sitten ihan hatusta muille sanat suuhun. Ehkä pelolla alistettu olisi oikea termi. Saatko jotain kiksejä trauma-sanan toistelusta? Sinulla tässä näyttää trauma olevan.  Vai pitäisikö lähettää kukkapuska ja vähän maitosuklaata kun olet niin, ah, jämpti veikko?

Siis lapsi on ap:n luona pitkiä viikonloppuja, tarkoittaako tämä yksi viikonloppu joka toinen viikko. Muuten sairaslomalla uupumuksen vuoksi oleva äiti hoitaa? Missä ihmeessä on isän vastuu tässä tapauksessa. Ja ap, lapsi on siänsä lapsi yhtä paljon kuin äitinsä. Vuoroviikkosysteemi olisi varmaan vähintään paikallaan, että lapsen äiti paranisi. Enkä levittelisi juoruja alkoholiongelmasta, jos joskus on saikulla juonut alkoholia päivällä. Jos äiti on oikeasti alkoholisti, joka ei hallitse juomistaan, lapsen tulisi välittömästi muuttaa teille asumaan ja äidille vain valvotut tapaamiset.

Isosisarukset ovat aina kateellisia pikkusisaruksille. En tunne yhtään lasta, joka ei olisi pikkusisarustaan lyönyt vauvavaiheessa.

Miten löi? Mä kerron sulle ap, että isosisarukset voi tuollakin iällä osoittaa yllättävää mustasukkaisuutta. Kerronpa sinulle, miten meidän ydinperheessä homma meni:

Meidän superkiltti, rakastettu kullanmuru tyttömme oli 5,5 -vuotias pikkusisaruksen syntyessä. Ja kyllä, tämä enkelilapsi teki pieniä koiruuksia vauvalle alussa. Nyppi sukkia pois, otti peittoa pois ja kerran narautin läpsäisemästä vauvaa, kun käänsin selkäni. Ei kovaa, mutta hiljaa läpsäsi käsivarrelle ilman mitään syytä ja taustalla oli ihan silkka ilkeily. Pikkusisarus oli silloin ehkä 3 viikkoa. Ei tää mitään vaarallista ollut, mutta jopa meidän ydinperheen lapsi teki tuommoista. Tottakai kiellettiin jne. Se meni nopeasti kuitenkin ohi ja on myöhemmin sanonut, että hänen elämänsä muuttui oudoksi, kun vauva tuli ja ei saanut enää olla niin paljon sylissä. Nyt lapset on jo 12 ja 6, ja pikkusisarus on todella tärkeä. Itseasiassa tuo mustasukkaisuusvaihe kesti vain joitain viikkoja, sitten alkoi tykätä pikkutunkeilijasta.:)

Perheneuvolaan koko porukka

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:29"]

Perheneuvolaan koko porukka

[/quote]

OT, meille ei ollut perheneuvolasta vaikean uhmaikäisen kanssa yhtään mitään hyötyä. Hämmästelin oikein, että sinnekö tosiaan ihmiset jonottaa kuukausikaupalla, ja sellasesta lässytyksestä sekin muori tienaa leipänsä. "Katsos Petteri tätä kuvaa. Tässä on pupu tosi vihainen. Tuleeko Petterille mitään mieleen, miksi pupu voisi olla vihainen?". Saatiin omat vihaiset pupupaperit kotiinkin ja neuvoksi uhman tullessa kaivaa ne esiin ja kysyä miksi nyt on pupu vihainen. Joopa, silloin kun meidän pupulle tuli kunnon uhmaraivari päälle, siinä lensi paperit ja vähän muukin.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:29"]

Perheneuvolaan koko porukka

[/quote]

OT, meille ei ollut perheneuvolasta vaikean uhmaikäisen kanssa yhtään mitään hyötyä. Hämmästelin oikein, että sinnekö tosiaan ihmiset jonottaa kuukausikaupalla, ja sellasesta lässytyksestä sekin muori tienaa leipänsä. "Katsos Petteri tätä kuvaa. Tässä on pupu tosi vihainen. Tuleeko Petterille mitään mieleen, miksi pupu voisi olla vihainen?". Saatiin omat vihaiset pupupaperit kotiinkin ja neuvoksi uhman tullessa kaivaa ne esiin ja kysyä miksi nyt on pupu vihainen. Joopa, silloin kun meidän pupulle tuli kunnon uhmaraivari päälle, siinä lensi paperit ja vähän muukin.

[/quote]

:D

Jos on muuttanut yhteen miehen kanssa, jolla ennestään on lapsia, ja vielä tehnyt hänen kanssaan yhteisen lapsen, tulee mukana aina kasvattajan ja turvallisen aikuisen rooli kaikille perheen lapsille. Pienet lapset on niin iso osa puolison elämää, että ei voi ajatella ottavansa miehestä vain sitä osaa, johon lapset ei sisälly. Lapset menee aina aikuisten tarpeiden ohi ja perheen valintoja tulisi tarkastella ensisijaisesti lapsien hyvinvoinnin kautta. 

Ap, tue miehesi isyyttä vanhemman lapsen suhteen. Totuus on kuitenkin se, että millainen isä hän on aikaisemmille lapsille, määrittelee osaltaan miten hyvä isä hän on. Jos hän pystyy katsomaan sormien läpi 6-vuotiaan pahoinvointia, hän kykenee tekemään saman yhteiselle lapselle jos joskus tulevaisuudessa elämäntilanteenne muuttuu. 

Lähtisin itse liikkeelle siitä, että juttelisin miehen kanssa mitä mieltä hän on asiasta. Jos 6-vuotiaan äiti on tosiaan uupumuksen takia sairaslomalla, minusta on lapsen kannalta paras vaihtoehto, että isä siirtyy joko kokonaan lähivanhemmaksi tai otatte käyttöön viikko-viikko -systeemin. 

Sen jälkeen sovitte perheellenne säännöt. Anna lapsen itse keksiä osa säännöistä. Hän varmasti pystyy siihen, jos häntä vähän johdatellaan. Sen jälkeen sovitte, että mies viettää laatuaikaa kahdestaan tyttärensä kanssa. Mielestäni sinäkin voisit tehdä niin eli luet vaikka välillä kirjaa ihan vain kahdestaan 6v:n kanssa. Opettele myös näyttämään hellyyttä tytölle sanoin ja teoin. Esim. iltahalaukset tai hassuttelut kahdestaan. Kannusta miestäkin tähän. 

Lapsen käytös on kuitenkin oire jostakin. Ja jos lapsi oireilee, se on yleensä merkkinä siitä, ettei perheen aikuiset ole onnistuneet kasvatuksessa ihan nappiin. Onneksi asioita voi aina alkaa tekemään toisin. Tärkeintä on muuttaa omaa ajatusmaailmaa koska se heijastuu siihen, miten lasta kohdellaan. Sinun ei tarvitse tuntea rakkautta 6-vuotiasta kohtaan, kunhan ajattelet, että lapsella on aina paikka teidän perheessänne ja hänellä on samanlainen oikeus saada isältään huomiota, hellyyttä ja turvaa kuin yhteisellä lapsellanne.

Ap:n miehestä kertoo kaiken oleellisen sen, ettei kasvata 6-vuotiasta eikä osallistu vauvan hoitoon. Varo vaan, ap, kohta miehelläsi on uusi vaimo ja uusi vauva, jolloin teidän lapsestanne tulee vuorostaan se jonka isä "joutuu" ottamaan.

Miten minusta tuntuu et ap alkaa muistuttaa eerika tapausta... Haukutaan koko ajan miehen lasta, isä ei enää ongelmaa lapsessa. On se kumma juttu et äitipuoli vaan näkee lapsessa vikaa!! Muutenkin tuo kommentointi on sellaista kylmää, kohta varmaan lukee lehdessä kuinka äitipuoli tappoi kylmästi miehen lapsen. ...

Eroperheen lapsena särkyy sydän lukea tällaisia juttuja. Ei ensinnäkään ole helppoa olla se kahden kodin (tai yhden kodin ja yhden vierailupaikan) välillä risteilevä lapsi, ja siihen kun vielä lisätään uupunut yh-äiti, vastuusta luistava isä, mustasukkainen äitipuoli (sinä, ap) ja uudet sisarukset, niin kyllä on pienen ihmisen pää sekaisin.

Toivottavasti saatte koko perheenä apua tilanteeseen, ihan vaan pienen lapsen takia. Hänen ei pitäisi maksaa vanhempiensa erosta tai kykenemattömän äitipuolen käytöksestä.

Ap, olet kamala. ikävää että olet lisääntynyt ollenkaan. Sääliksi käy niin kuusivuotiasta kuin vauvaakin. Ei kenenkään ole hyvä olla sinunlaisen ihmisen lähellä.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="03.09.2015 klo 14:34"]

Jos kyseessä olisi sinun 6-vuotiaasi, kysyisitkö silloin, onko sinun pakko pitää tämä hankala esikoinen, kun löi vauvaa. Tai kysyisikö vauvan isä, eikö 6-vuotiasta voisi antaa sijoitukseen, kun on noin hankala.

Vai pitäisikö sittenkin kasvattaa sitä 6-vuotiasta, jos ei vielä ole opetettu, ettei vauvoja lyödä vaikka olisi millainen kiukku ja uhma menossa. Eikä ole ihme, että lapsella on paha olla, eihän tuon ikäinen osaa vielä käsitellä äitinsä tilannetta muulla tavoin, koska tekään ette anna hänelle siihen mitään apua. Sen voi lukea aika selvästi rivien välistä, ettei paljon kiinnosta miten lapsi voi. On vain hankalaa teille, että lapsi oli vaivana tavallista pidemmän ajan.

[/quote]

No enpä tiedä miten toimisin tai ajattelisin jos olisi oma - luojan kiitos ei ole. On sitä kuulkaa yritetty kasvattaa - lyö ja nippailee vauvaa heti kun silmä välttää, viimeks kun sain kiinni rysän päältä ja tartuin häntä käsistä sanoen kovasti että noin ei tehdä vauvaan, sattuu, PURI mua käsistä ja sanoi että hyvä vaan kun sattuu!!. Paljon ei huvita kasvattaa tällasta riiviötä, miksei oma äitinsä ota vastuuta?? Makaa päivät kotona itsekseen sossun tuilla, mikä vastuu mulla on sen kakarasta?? isä maksaa elatukset, eiköhän se riitä. Isä vois hoitaa jos vois vaan ei voi, kun on töissä.

Ei oo mun lapsi enkä halua että onkaan. Valvokaa ite 8kk putkeen sairaan vauvan kans ja sitten vielä koitatte kasvattaa hankalaa 6vuotiasta siinä samalla, joka ei ees oo oma. Niin. EI ole helppoa!!!!
[/quote]

Mikä saa sut luulemaan ettei yksikään kommentoija ole ollut samassa tilanteessa? Meidän nuorin muksu valvotti monta vuotta - refluksi oli ongelmista se pienin. Isompi lapsi sai silti sen oman huomionsa niin isältään kuin minultakin. Ei se ollut isomman vika että isin vaimoa väsyttää. Syliä ja Sinun huomiota tarvitsee se miehesikin lapsi. Ehkä jopa enemmän syliä sinulta kuin isältään. Meillä miehen lapsi ( tuntuu kurjalta edes kirjoittaa näin) on ihan yhtä arvokas ja rakastettu kuin omanikin. Jokainen, ihan jokainen lapsi tarvitsee turvallisen kodin jossa tuntee olevansa rakastettu. Ota omaa aikaa, avaudu kavereille ja tee asioita kaksin myös miehen lapsen kanssa. Terveisin arjen äiti, myös ihan hemmetin väsynyt.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:14"]

Miten minusta tuntuu et ap alkaa muistuttaa eerika tapausta... Haukutaan koko ajan miehen lasta, isä ei enää ongelmaa lapsessa. On se kumma juttu et äitipuoli vaan näkee lapsessa vikaa!! Muutenkin tuo kommentointi on sellaista kylmää, kohta varmaan lukee lehdessä kuinka äitipuoli tappoi kylmästi miehen lapsen. ...

[/quote]

No nyt hiukan malttia taas näihin vertauksiin. On aivan eri asia tuulettaa tunteitaan palstalla, kuin raivota sille lapselle - ja raivoamisestakin on vielä "aika" pitkä matka fyysiseen satuttamiseen.

Kohti tapaus Eerikaa... vuosien mittaan? Herätys! Tajuatko edes oman asenteesi vahingollisuuden!?  vastuutonta ja kylmää on jo nyt tuo teidän meininki. Ikävä sanoa mutta niin. Hae apua itsellesi ja lapsille. Molemmille lapsille. Ja se lapatossu-isä lastensuojelun sossujen juttusille vastaamaan, KUKA pitää 6-vuotiaan puolia nyt. Ei kukaan? entä oma mahdollinen osuutesi ex-puolison masennukseen ja pehentuneeseen alkoholinkäyttöön. Kaikki kun ei meistä ole vahvinta lajia. Osa lääkitsee sudänsurujakin kuningas alkolla. Eiköhän se ero ja uuden perheen vauva-onni voi jonkinlaista surua tuoda exän elämään. katsos, sellaistakin ovat viisaammat sanoneet että kaikki eivät ero-kriisestään toivu koskaan-.

Mutta et sitä sitten tullut etukäteen ajatelleeksi. voivoi.

Loppuelämä pitäs kuitenkin saada järjestykseen. Hae siis apua. Myös vauvan refluksiin. Been there. Ja omaan väsymykseesi. Apua on saatavilla. Mutta rehellinen pitää olla - vaikeinta se on olla sitä itselleen.

Siis peiliinkin pitää uskaltaa katsoa.

Onnea matkaan!

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 10:29"]

Perheneuvolaan koko porukka

[/quote]

OT, meille ei ollut perheneuvolasta vaikean uhmaikäisen kanssa yhtään mitään hyötyä. Hämmästelin oikein, että sinnekö tosiaan ihmiset jonottaa kuukausikaupalla, ja sellasesta lässytyksestä sekin muori tienaa leipänsä. "Katsos Petteri tätä kuvaa. Tässä on pupu tosi vihainen. Tuleeko Petterille mitään mieleen, miksi pupu voisi olla vihainen?". Saatiin omat vihaiset pupupaperit kotiinkin ja neuvoksi uhman tullessa kaivaa ne esiin ja kysyä miksi nyt on pupu vihainen. Joopa, silloin kun meidän pupulle tuli kunnon uhmaraivari päälle, siinä lensi paperit ja vähän muukin.

[/quote]

Heh :D Ihan sama kokemus täällä.  Meidänkään "pupu" ei ollut erityisen kommunikatiivinen pohtimaan raivonsa syitä silloin kun se kohtaus oli päällä, hyvä kun sain huolehdittua ettei raivotessaan satuta itseään tai sisarusta. Raivarin mentyä ohi keskusteltiin tosin siitä, papereiden kanssa ja ilman, mut ei sillä kyl mitään ehkäisevää vaikutusta ollut seuraavaan uhmakohtaukseen. Iän myötä menivät sit ohi itsekseen.

Nimim. kissoja taisi olla meidän "tunnepapereissa"

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 11:14"]

Miten minusta tuntuu et ap alkaa muistuttaa eerika tapausta... Haukutaan koko ajan miehen lasta, isä ei enää ongelmaa lapsessa. On se kumma juttu et äitipuoli vaan näkee lapsessa vikaa!! Muutenkin tuo kommentointi on sellaista kylmää, kohta varmaan lukee lehdessä kuinka äitipuoli tappoi kylmästi miehen lapsen. ...

[/quote]

Miten se isä mitään voisi nähdä jos se ei ole "ikinä" paikalla ja hoida sitä lasta kuten AP kertoi? Enemmän miestä ja lapsen biologista äitiä minä syyttäisin ja vastuuttaisin kuin AP:ta, heidän lapsensahan se kuitenkin on. Ja ymmärrän täysin itsekin liki vuoden vauvan kanssa valvoneena AP:n väsymyksen.