Apua! Olen ihastunut yhteen mieheen, vaikka olen perheellinen ja minulla on "hyvä mies"

Vierailija kirjoitti:

Kuolinvuoteella tunnetusti kadutaan tekemättömiä asioita, ei tehtyjä.

Oletko ihan varma? Että pelkästään niitä?

Vierailija kirjoitti:

Näin kävi meillä. Tai siis meni pitemmälle. Vaimo ihastui tuollaiseen random kaveriin. Mikäs siinä, jos se olisi pysynyt ihastuksena ja se tunne olisi kanavoitunut minuun, niinkuin joku tuossa esitti.

Mutta ei, salaiset viattomat kahvihetket johtivat lähempiin keskusteluihin, salaisiin tapaamisiin milloin missäkin parkkipaikalla tai levähdysalueella. Lopulta miehen asunnolla.

Nämä molemmat olivat niin ihastuksensa viemiä, että eivät tajunneet ettei tuo voi  pysyä salaisena tällaisella pienellä paikkakunnalla. Tai ainakaan vaimo ei tajunnut, se kaveri oli todennäköisesti vain välittämättä koko asiasta.

Tuo homma tosiaankin kantautui lopulta minun korviini ja sitten satuinkin sopivasti paikalle oikealla hetkellä.

Kaveri nuoli haavansa ja jatkaa valloituksiaan; ei kuulemma halua olla enää missään tekemisissä vaimon kanssa, niinkuin en minäkään. Vaimo keräilee itseään ja kokoaa ajatuksiaan itsekseen.  Hintaa kertyi ihan sopivasti muutaman viikon huville, jota voi sitten vanhana muistella.

Kaikessa karmeudessaan mahtava tarina sikäli, että sinussa oli Miestä olla antamatta tekoja anteeksi ja jatkamalla suhdetta petturiin, onnittelut siitä, ja hyvä, ettei tämä salarakasmieskään huolinut tuota petturinaista, vaan paha sai kerrankin palkkansa ja petturi sai jäädä lusikoimaan kitkerää, itse keittämäänsä soppaa ihan yksikseen. Tämä olkoon opetuksena kaikille pettureille.

Kenenkään kanssa ei ole pakko olla, ja erota saa, jos ei toinen enää kiinnosta tarpeeksi ja tuntuu, ettei kipinää enää löydy, vaikka kuinka yrittäisi, mutta pettää ei saa ketään, koskaan, mitenkään. Olen miehellenikin sanonut, että jos minä en enää kiinnosta, ja muut naiset alkavat houkuttaa, niin minut saa ja pitääkin jättää, tunteillehan ei mitään voi, mutta että jos minua pettää, niin *****. Pettäminen on halpamaisinta, itsekkäintä ja anteeksiantamattominta, mitä toiselle voi tehdä.

Sano sille että sun pillu on ihan märkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin kävi meillä. Tai siis meni pitemmälle. Vaimo ihastui tuollaiseen random kaveriin. Mikäs siinä, jos se olisi pysynyt ihastuksena ja se tunne olisi kanavoitunut minuun, niinkuin joku tuossa esitti.

Mutta ei, salaiset viattomat kahvihetket johtivat lähempiin keskusteluihin, salaisiin tapaamisiin milloin missäkin parkkipaikalla tai levähdysalueella. Lopulta miehen asunnolla.

Nämä molemmat olivat niin ihastuksensa viemiä, että eivät tajunneet ettei tuo voi  pysyä salaisena tällaisella pienellä paikkakunnalla. Tai ainakaan vaimo ei tajunnut, se kaveri oli todennäköisesti vain välittämättä koko asiasta.

Tuo homma tosiaankin kantautui lopulta minun korviini ja sitten satuinkin sopivasti paikalle oikealla hetkellä.

Kaveri nuoli haavansa ja jatkaa valloituksiaan; ei kuulemma halua olla enää missään tekemisissä vaimon kanssa, niinkuin en minäkään. Vaimo keräilee itseään ja kokoaa ajatuksiaan itsekseen.  Hintaa kertyi ihan sopivasti muutaman viikon huville, jota voi sitten vanhana muistella.

Kaikessa karmeudessaan mahtava tarina sikäli, että sinussa oli Miestä olla antamatta tekoja anteeksi ja jatkamalla suhdetta petturiin, onnittelut siitä, ja hyvä, ettei tämä salarakasmieskään huolinut tuota petturinaista, vaan paha sai kerrankin palkkansa ja petturi sai jäädä lusikoimaan kitkerää, itse keittämäänsä soppaa ihan yksikseen. Tämä olkoon opetuksena kaikille pettureille.

Kenenkään kanssa ei ole pakko olla, ja erota saa, jos ei toinen enää kiinnosta tarpeeksi ja tuntuu, ettei kipinää enää löydy, vaikka kuinka yrittäisi, mutta pettää ei saa ketään, koskaan, mitenkään. Olen miehellenikin sanonut, että jos minä en enää kiinnosta, ja muut naiset alkavat houkuttaa, niin minut saa ja pitääkin jättää, tunteillehan ei mitään voi, mutta että jos minua pettää, niin *****. Pettäminen on halpamaisinta, itsekkäintä ja anteeksiantamattominta, mitä toiselle voi tehdä.

Meillä oli itseasiassa ollut aiemmin puhetta siitä, että se on puolin ja toisin kerrasta poikki. Tämä ei vain vaimolle tullut siinä ihastumisen kiihkossa mieleen. 

Kaiken lisäksi asiassa olisi ollut vielä selkeä mahdollisuus perääntyä ennen peruuttamatonta. Jotenkin vaistosin jonkin olevan pielessä jo ihan alkuvaiheessa ennenkuin mitään sen kummempaa oli tapahtunut tai minä olin saanut mitään tietooni.

Koetin silloin kysellä vaimolta onko jotakin tapahtunut tai vialla, että voitaisiin keskustella asiasta. Ei kuulemma ollut mitään meihin liittyvää; pelkkää työstressiä. Tavallaan töistä alkaneesta stressistähän tuossa oli tietysti kyse. Tuo tietoinen valehtelu alusta asti oli se viimeinen niitti, jonka myötä päätin parisuhteen tulleen tiensä päähän.

Tuosta kolmannesta pyörästä olisin voinut heti alkuun valaista vaimolle, ettei se ole hakemassa kuin hetken huumaa vailla mitään sen kummenpaa tarkoitusta. Ei ollut ensimäinen eikä varmaa viimeinen parisuhde, jota se kaveri on ollut tuhoamassa; asia joka paikkakunnalla on yleisesti tiedossa. Tämän olisi kyllä vaimokin voinut helposti selvittää, ellei ihastuminen olisi sokaissut niin täydellisesti.