Mies rikas, minä köyhä

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 12:31"]AP. Miehesi on erehtynyt ja luulee että olet hänen kanssaan rakkaudesta. Ehkä miehesi ajattelee, että haluat näyttää muille olevasi puoliso joka on rakkausliitossa? Hän ei siis lahjo sinua, kuten tekisi jos olisit maksullinen seuralainen. Sinun pitäisi selvittää "miehellesi" että olet maksullinen nainen ja vaatia taloudellisia korvauksia ydessäolosta. [/quote] Etkö ole lukenut kunnolla. Ap " maksaa " työllään asumisensa hienossa asunnossa. Mitä on rakkaus? Sitäkö että ostanpa jollekin kalliit lahjat mutta sinulle jota rakastan vain vaatimattoman kerta toisensa jälkeen? Ja rahasta ei ole kiinni. Se ei ole rakkautta vaan kyykyttämistä. Ei tässä ole kysymys apn ahneudesta vaan miehen vallan ja painamisen halusta. Muutama kalliimpi lahja joskus ei hetkauttaisi miestä eikä loppujen lopuksi aptäkään taloudellisesti.

[/quote]

Kiitos kompista. Tämä on se mitä epäilen elämässäni tapahtuvan. Hassua on myös se, että periaatteessa miehelläni olisi varaa esim tilata isolle tontillemme puutarhanhoitoapua esim keväisin ja siivousapua sisälle muutenkin. Mielestäni on kohtuutonta, että joudun ihan oikeasti selkäni hiessä raatamaan täällä yksin. Mutta ei, koska onhan hänellä täällä talouskone, minä. Ei sillä, ihan mielelläni minä teenkin sen mitä pystyn, mutta silti harmittaa välistä, ainakin synttäreiden jälkeen ja miehen lapsen synttäreiden jälkeen. Ap

[/quote]

Kirjoitin tuon viestin 77. Meillä kyllä käy siivooja, jonka mies maksaa, samalla tavalla kuin kävi ennen kuin asuimme yhdessä. Minulle tuo käy, mutta mielestäni kahden hengen taloudessa hieman turhaa ja jos minun pitäisi siitä tässä tilanteessa maksaa, siivoaisin mielummin itse kuten olen aikaisemminkin tehnyt.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 17:50"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 12:31"]AP. Miehesi on erehtynyt ja luulee että olet hänen kanssaan rakkaudesta. Ehkä miehesi ajattelee, että haluat näyttää muille olevasi puoliso joka on rakkausliitossa? Hän ei siis lahjo sinua, kuten tekisi jos olisit maksullinen seuralainen. Sinun pitäisi selvittää "miehellesi" että olet maksullinen nainen ja vaatia taloudellisia korvauksia ydessäolosta. [/quote] Etkö ole lukenut kunnolla. Ap " maksaa " työllään asumisensa hienossa asunnossa. Mitä on rakkaus? Sitäkö että ostanpa jollekin kalliit lahjat mutta sinulle jota rakastan vain vaatimattoman kerta toisensa jälkeen? Ja rahasta ei ole kiinni. Se ei ole rakkautta vaan kyykyttämistä. Ei tässä ole kysymys apn ahneudesta vaan miehen vallan ja painamisen halusta. Muutama kalliimpi lahja joskus ei hetkauttaisi miestä eikä loppujen lopuksi aptäkään taloudellisesti.

[/quote]

Kiitos kompista. Tämä on se mitä epäilen elämässäni tapahtuvan. Hassua on myös se, että periaatteessa miehelläni olisi varaa esim tilata isolle tontillemme puutarhanhoitoapua esim keväisin ja siivousapua sisälle muutenkin. Mielestäni on kohtuutonta, että joudun ihan oikeasti selkäni hiessä raatamaan täällä yksin. Mutta ei, koska onhan hänellä täällä talouskone, minä. Ei sillä, ihan mielelläni minä teenkin sen mitä pystyn, mutta silti harmittaa välistä, ainakin synttäreiden jälkeen ja miehen lapsen synttäreiden jälkeen. Ap

[/quote]

Käytkö sinä töissä? Jos käyt, luonnollisesti jaatte kotityöt siitä huolimatta, että palkkasi on pienempi. Jos talo on erityisen iso tai töisevä, olisi siivousapu tarpeen vaikka olisit kotiäitikin. Jotenkin tuntuu, ettei teillä ole ihan hyvä suhde. Eliminoi ajatuksistasi rahaan liittyvät ajatukset. Onko arkenne muuten hyvää? Ovatko välinne lämpimät ja tasa-arvoiset? Oletteko kiinnostuneet toisistanne ja onko teillä yhteistä tekemistä? Hellittekö molemmat toisianne ja kunnioitatteko toisianne?
[/quote]

Mies suuttui juuri siitä, että toivoin pääseväni saunaan tunnin päästä. Lähti ovet paukkuen rassaan ulos harrikkaansa. Tuli töistä 15 min sitten.Et ei kovin lämpöistä ole, ainakaan hänen puoleltaan.
Ap

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 17:52"]

AP:n teksti oli vielä jokseenkin asiallinen siihen asti kun kertoi että on pyytänyt miestään ostamaan tälle kalliita lahjoja. Kuka sellaista oikeasti sanoo, lol.

[/quote]

Ei se nyt noin mennyt, ainakaan sanamuodollisesti. Olen jotain tavaraa pyytänyt ostamaan, siinä se. Tämä siksi, että mies ostelee itselleenkin ihan hulvattomasti. Vähän sama homma kuin että pyydät paria karkkia ihmiseltä, jolla on kolmen kilon karkkikulho sylissä.

Ja monta vuotta ollaan oltu yhdessä. Huomioi myös, että kaikki tuttavat yms kuvittelevat, että mies ostelee minulle kalliita juttuja. Ja ovat kateellisia tästä. Aika usein olen ihmisille kertonut, että itse tavarani ostan. Ap

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:21"]

Kommentoikaas Mammat! Mieheni siis on oikeasti rikas, tämän kaupungin yksi parhaiten tienaavia. Minä taas tienaan vähän paremmin kuin siivooja, vaikka asiantuntija-ammatissa olenkin. Tuloero on siis ainakin viisinkertainen. Puhumattakaan siitä, että miehen kertynyt omaisuus on ainakin 20 kertainen omaani verrattuna.

Nyt alkaa sitten valittaminen :) mies ostelee itselleen ja lapsilleen (olemme uusioperhe) ihan älyttömän kalliita juttuja: kaikki on 10kertaa kalliimpaa kuin normituotteet ihmisillä yleensä. Tämä koskee kaikkea materiaa: vaatteita, autoja, laukkuja, kelloja, ihan kaikkea.

Lapsilleen ostaa 300-1000€ lahjoja, mopoautot ym. Minulle hän ostaa 50€ lahjan. En ymmärrä, miksi ihmeessä olen ihan eri kategoriassa materian suhteen kuin mies ja lapsensa. Koska materia on miehelle ja lapsille niin tärkeää, niin miksi hän ei voi ajatella, että olisi kiva joskus minullekin....? Sen ymmärtäisin, jos ostaisi lapsilleen vaikka 200€ lahjan ja minulle 100€. Mutta kun ero on noin huikaiseva ja poikkeuksia ei ole :( 

Tuntuu kuin olisin ilmainen piika :( Mies ei osallistu kotihommiin mitenkään, eikä taaperonhoitoon :( Kiva on katsella, kun omassa olohuoneessa Chanelin laukut ja Rolexit vilahtelevat. Ja sitten kun nämä henkilöt niin mielellään puhuvat näistä kalleuksistaan. Ei täällä muusta puhutakaan. Tuntuu, että mies ja lapsensa nauttivat siitä, kun minulla ei ole. Nauttivat siitä, että kateellisena joudun katsomaan vierestä. Nauttivat siis minun pahasta olostani.

Olen pyytänyt, että mies ostaisi minullekin jotain, mutta mies on kieltäytynyt. Kuulemma voin ostaa itse, jos jotain haluan. 

Onko teistä oikein tämmöinen? 

No mene ja osta, sullahan on yhteinen luottokortti vai? :)

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 15:10"]

Lompakoloisista puhuvat miehet täällä eivät sekuntiakaan pysyisi itse suhteessa, jossa muuttavat naisen kotiin, ja kärsisivät tuolalisesta halveksunnasta ja ylenkatseesta, mutta tekisivät yhä kiltisti kaikki kotityöt naisen kämpssä asumistaan vastaan kuin vanhan ajan palvelija. Silti he ovat sitä mieltä, että naiselta sellaista voi muka oikeutetusti odottaa ja kaiken lisäksi naisen pitäisi olla siitä hiljaisen kiitollinen. Hohhoijaa...

[/quote]

Ap voi katsoa peiliin, miksi alistuu noin huonoon kohteluun?

Oma mieheni tienaa moninkertaisesti enemmän kuin minä, mutta kohtelee minua kuin kukkaa kämmenellä vielä 20 vuoden jälkeenkin. Aikoinaan kun sain kotitöistä tarpeekseni miehen jatkuvasti reissatessa, hommasin siivoojan. En kysellyt lupia, tilasin vain ja perustelin tarpeen jälkikäteen. Nyt siivooja on käynyt jo vuosia 1-2 krt/vko. Muutakin apua käytän haluni ja tarpeeni mukaan, en ole mikään yleiskone vaan Rouva Se ja Se. :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän samankaltainen tilanne, paitsi mies ei ole mikään rikas. Itse olen opiskelija ja mies töissä. Ostelee itselleen kokoajan uusia puhelimia ja muuta elektroniikkaa, koskaan ei kysele haluaisnko minäkin jotain. Saan aina hänen vanhan puhelmensa, koskaan se en ole minä jolle ostetaan se uusi puhelin, mä olen vaan roskapönttö jonne dumpataan ne vanhat läppärit ja puhelimet.

Jos saan idean jostain ja mainitsen miehelle, niin on kuulemma liian kallista, mutta seuraavassa käänteessä on ostamassa itselleen uusia juttuja. Oishan se kiva olla joskus se, joka saa uuden tavaran tai vaatteen, kirpparilta ostellaan pääsääntöisesti, mutta silloin kun kaupasta ostetaan, niin tietysti se on miehelle tullut tarve jollekkin tietylle vaatteelle.

Saat miehen vanhat puhelimet. Minä en todellakaan saa. Hän haluaa myydä ne et siitä saa rahaa.

Sama oli esim ikivanhan lautapelin kanssa. Hän halusi myydä sen 5 e torissa, vaikka olisin tarvinnut juuri lahjaa annettavaksi.

Tämä kaikki voimakkaana jatkuessaan on vain ja ainoastaan taloudellista väkivaltaa. Nöyryytystä ja valta-aseman ja hierarkian aktiivista vaalimista.

Tällaiset näkemäni parit on eronneet. Miksi en itse? Jaa-a. Roikun hyvissä hetkissä

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:21"]

Kommentoikaas Mammat! Mieheni siis on oikeasti rikas, tämän kaupungin yksi parhaiten tienaavia. Minä taas tienaan vähän paremmin kuin siivooja, vaikka asiantuntija-ammatissa olenkin. Tuloero on siis ainakin viisinkertainen. Puhumattakaan siitä, että miehen kertynyt omaisuus on ainakin 20 kertainen omaani verrattuna.

Nyt alkaa sitten valittaminen :) mies ostelee itselleen ja lapsilleen (olemme uusioperhe) ihan älyttömän kalliita juttuja: kaikki on 10kertaa kalliimpaa kuin normituotteet ihmisillä yleensä. Tämä koskee kaikkea materiaa: vaatteita, autoja, laukkuja, kelloja, ihan kaikkea.

Lapsilleen ostaa 300-1000€ lahjoja, mopoautot ym. Minulle hän ostaa 50€ lahjan. En ymmärrä, miksi ihmeessä olen ihan eri kategoriassa materian suhteen kuin mies ja lapsensa. Koska materia on miehelle ja lapsille niin tärkeää, niin miksi hän ei voi ajatella, että olisi kiva joskus minullekin....? Sen ymmärtäisin, jos ostaisi lapsilleen vaikka 200€ lahjan ja minulle 100€. Mutta kun ero on noin huikaiseva ja poikkeuksia ei ole :(

Tuntuu kuin olisin ilmainen piika :( Mies ei osallistu kotihommiin mitenkään, eikä taaperonhoitoon :( Kiva on katsella, kun omassa olohuoneessa Chanelin laukut ja Rolexit vilahtelevat. Ja sitten kun nämä henkilöt niin mielellään puhuvat näistä kalleuksistaan. Ei täällä muusta puhutakaan. Tuntuu, että mies ja lapsensa nauttivat siitä, kun minulla ei ole. Nauttivat siitä, että kateellisena joudun katsomaan vierestä. Nauttivat siis minun pahasta olostani.

Olen pyytänyt, että mies ostaisi minullekin jotain, mutta mies on kieltäytynyt. Kuulemma voin ostaa itse, jos jotain haluan.

Onko teistä oikein tämmöinen?

No mene ja osta, sullahan on yhteinen luottokortti vai? :)

Oikeasti rikkaan miehen ei tarvitse osallistua kotihommiin; oikeasti rikkaalla miehellä on palkattuna ulkopuolisia henkilöitä ko hommia hoitamaan. Samoin lastenhoito on tarvittaessa ulkopuolisen henkilön käsissä.

sinun kannattaa nostaa kissa pöydälle. sinun kotitaloustyöt, eli 5 tähden hotellisiivoaminen a' 100€/h, eli jos siivoat päivässä vaikka 3h, niin vuodessa siivoushyöty miehellesi on 109 000€, jos laitat terveellistä ruokaa 1h päivässä, niin 50€/h eli kokkaushyöty miehellesi 18 250€/per vuosi. sekalaiset hommat varmaan noin 20 000€/vuosi. opettele nyt vähän pitämään puoliasi ja neuvotteleen, että saat sen 3000€ chanelin laukun jouluna, syntymäpäivänä ja vaikka yhden kerran yllätyksenä timantin/kukkien kera. kyllä noi rikkaat miehet sua käyttää hyväksi, jos et yhtään osaa laskea oman työsi arvoa. ja jos mies ei suostu sinun työtä arvostamaan haluamallasi tavalla, niin älä tee niitä töitä hänelle tai hänen lapsilleen.

Hanki tasoistasi seuraa.

Because you are worth it.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:56"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:40"] Täällä on varmaan jollain muulla sitten ollu samaa pulmaa... En mä kehtais tehdä sillai, että mulla ois mies, joka tienaa palllllljon vähemmän ja joutuu katselemaan sivusta mun rikkauksia. Ainakin jotain ostaisin miehellekin, jos mulla ois siihen varaa. ---Koska haluaisin huomioida miestäni ja haluaisin, että hänellä on hyvä olla.--- Ihanko oikeesti olette sitä mieltä, että iso elintasoero perheessä on ok?? Eli esim teidän omassa lapsuuden perheessä ois ollu ok, että teille ois ostettu teininä vaan 20€ farkut anttilasta ja sisaruksellenne aina poikkeuksetta 150€ farkut kallista kaupasta?? Ja kaikki muukin samalla kaavalla. Oisko tuntunu hyvälle? Oisko ollu oikein?? Oisko mieleen tullu mitään ajatuksia??? Jos ootte sitä mieltä että on oikein, niin ei muuta kuin sitten jos teillä on useampi lapsi, niin ostakaa sille parhaalle lapsellenne aina kaikki sata kertaa kalliimpaa kuin muille lapsille. Edistäkää näin perheenne yhteishenkeä ja kaikkien henkistä hyvinvointia. Näinhän sitä edistetään. Ei sen puoleen, eihän tässä maailmassa koskaan kaikki täysin tasan mene, mutta en sitä tässä haekaan. AP

Mikä ihmeen elintasoero? Saat asua siellä todennäköisesti kohtalaisen OK kämpässä ja ostaa tienaamillasi rahoilla mitä haluat vai viekö mies rahasi ja antaa ne lapsilleen? Enkä asettaisi työssäkäyvää aikuista ja opiskelevaa nuorta samaan asemaan: se työssäkäyvä vastaa itse omasta elintasostaan, perheen lapsi saa elatuksensa vanhemmiltaan. Miten joku aikuinen ihminen voi elää harhassa, että elintaso on sitä, että miehen tuloilla ostetaan asioita, joihin itselläkin olisi varaa, mutta ei haluta ostaa? Tässä on vaan se että eihän mieskään voisi sitten ottaa vastaan ap: n kodinhoitotyötä ja taaperohoitoa osallitumatta itse mitenkään niinkuin heillä näyttää olevan. Aikuinen hoitaa itse kotityönsä ja lapsensa. Mieshän on niiltä osin vapaamatkustaja. Pitäisihän se arvostaa jotenkin eikä ottaa ilmaiseksi vastaan jonain naiselle luonnostaan lankeavana osana.

Jos mies tarjoaa ilmaisen luxuskodin (kaikkihan miehellä on 10x enemmän ja parempaa kuin muilla), niin eikö ap voi vastaavasti korkean elintason näin saatuaan vastata kodinhoidosta ja lapsesta? Kannattaa miettiä, että vuokralla asuminen miehen kämpässä maksaisi jotain 3000 e/kk (esimerkiksi) eli ap saa jo nyt kohtalaisen korkean elintason ihan vain miehen kanssa asumalla. Miksi hänen ei pidä tehdä mitään sen eteen, minkä mies kustantaa? Ap ei kertonut asuvansa homeisessa kellarissa miehen talossa, silloin ymmärtäisin itkun elintasoerosta.

Sulla ei ole mitään tajua oikeasti rikkaiden vaatteista, kengistä, laukuista, yleisestä habituksesta jne. Vaikka ap käyttäisi siihen kokonaan palkkansa esim. 2000 e/kk, ei se riittäisi ja pitäisi varmaan ostaa ruokaakin, vakuutuksia, lääkärimaksuja, puhelinlaskuja. Ja silloin ap:n ei olisi mahdollista koskaan säästää yhtäkään euroa. Eli ainoa mahdollisuus ap:lle järkevään rahankäyttöön on erkaannuttaa itsensä tuosta perheestä ja elää omalle tasolleen kuuluvaa elämää, koska mies ei ole valmis nostamaan kuin lastensa elintasoa.

Lapsuudessa tiesin tän tyyppisen perheen. Rikkaamman isän poikaa isä paapoi, äidin tyttö ja poika kulkivat rääsyissä eikä heille ollut edes riittävästi paikkoja ruokapöydässä, söivät mitä söivät ja missä söivät. Poika lähti nuorisokotiin ja tytöstä tuli narkki.

Miksi miehen tulisi nostaa aloittajan elintasoa? Nythän aloittaja loisii jo ilmaiseksi nurkissa.

Aloittaja ei ole rikas, mies on. Näet miehet pelkkinä lompakkoina ja laukunostajina?

Onko tämä joku todella suomalainen arvo, että puolisoa kohdellaan niin erillisenä? Ikäänkuin ei suoda mitään toiselle? Olen asunut jo pidempään ulkomailla, länsi Euroopassa. Kaikissa seurustelusuhteissa ovat miehet ihan itsestään mielellään tukeneet, auttaneet niin taloudellisesti kuin muutenkin kun ovat huomanneet, että minulla on ollut tiukempaa taloudellisesti tai jotain muuta hankaluutta. Nyt asun yhdessä elämäni rakkauden kanssa ja hän piti alusta lähtien itsestäänselvyytenä, että rahat ovat yhteisiä. Vaikka hän siis on minua huomattavasti varakkaampi. Olemme kyllä molemmat hyvin saman luonteisia, hyvin anteliaita niin materian, huomion kuin rakkaudenkin suhteen. Hän on antelias myös minun lasteni suhteen. Hän haluaa, että meillä on yhdessä kivaa ja että voimme toteuttaa (yhteisiä) haaveitamme. Hän on onnellinen kun voi mahdollistaa minulle asioita, joihin minulla ei itsekseni olisi ollut mahdollisuuksia (tietynlainen asuinympäristö, elämän pienet luksukset kuten kahviloissa käynti kun huvittaa, hieman laadukkaammat vaatteet, eräs harrastus josta olin haaveillut jne.). Ja kyllä, olin onnellinen ilman näitäkin, mutta mies haluaa hemmotella ja saa itse nautintoa minun ilostani.

Kesti kyllä jonkun aikaa karistaa se suomalainen asenne pois, että ihan itse pitää pärjätä, ettei vaan jää kiitollisuuden velkaa jne jne ja oppia nauttimaan vastaanottamisesta.

Jos mun olisi ihan pakko päättää ammutaanko vaimoni vai lapseni, niin ei siinä tarvitsisi kauaa miettiä. Vaimo saisi kuulan. 

Aikuinen ihminen ostaa haluamansa tavarat itse itselleen. Vanhempi saa käyttää rahaa lapsiinsa juuri niin paljon kuin lystää. Et ole miehen lapsi.

Sitä en ymmärrä miksi suostut ilmaiseksi kotipiiaksi, mutta se on oma asiasi.