En jaksa enää koiranpentua!

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:59"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:49"]Minkä rotuinen pentu on? [/quote] Sheltti

[/quote] Kyllä se pentu rauhoittuu, kun ikää tulee lisää. Nyt on tärkeää aikaa aloittaa ihan perustottelevaisuus koulutus. Kyllä siitä hyvä koirakaveri vielä tulee! :)

Jos olet varma, että haluat luopua siitä, niin parempi luopua nyt, kun vielä niin pieni. Myöhemmällä iällä se voi kärsiä enemmän. 

Terveisin koiran hankintaa suunniteleva, jolla kokemusta collieista

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 12:47"]Se ulostaa lattialle, puree ja näykkii. Koira on ollu mulla nyt kahden viikon ajan enkä tiedä minne mä voisin sen antaa. Kasvattaja ei ota takasin ja kukaan ystävä tai perheenjäsen ei haluu sitä. En vaa jaksais kattella sitä enää.
[/quote] Minä voin ottaa pennun ja kasvattaa sen. Asun omakotitalossa ja täällä sillä olisi tilaa, missä temmeltää. Edellinen koiramme eli yli 10-vuotiaaksi ja nyt olisimme valmiita uudelle koiralle. Onko koirasi narttu vai uros?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:54"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 12:47"]Se ulostaa lattialle, puree ja näykkii. Koira on ollu mulla nyt kahden viikon ajan enkä tiedä minne mä voisin sen antaa. Kasvattaja ei ota takasin ja kukaan ystävä tai perheenjäsen ei haluu sitä. En vaa jaksais kattella sitä enää. [/quote] Minä voin ottaa pennun ja kasvattaa sen. Asun omakotitalossa ja täällä sillä olisi tilaa, missä temmeltää. Edellinen koiramme eli yli 10-vuotiaaksi ja nyt olisimme valmiita uudelle koiralle. Onko koirasi narttu vai uros?

[/quote]Luulen, että ap ei halua luopua pennusta, kunhan vaan purki uupumustaan ja järkytystään, hänellä ei ilmeisesti ole kokemusta siitä miten rasittavia pennut voivat olla. Ihanaa kuitenkin, että niin moni täällä on noin periaatteessa valmis ottamaan pennun.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:07"]

Kyllä ne jotkur rodut oppii tosi nopeasti sisäsiisteiksi, JOS jaksaa nähdä vaivaa. Meidän eka villakoira oli sisäsiisti 4 kk iässä ja toinen 3 kk:n. Molemmat kääpiövillakoiria. Ai niin ja AP on kusipää.

[/quote]

Ei se niin siitä vaivannäöstä ole kiinni vaan lähinnä fysiologisesta kehitystahdista, ja toiseksi siitä kuinka usein on mahdollista ulkoiluttaa. Eiim. jos pentu joutuu olemaan yksin 10 h työmatkojen ja työpäivän takia, niin eihän se yleensä joitain isojen rotujen pentuja lukuun ottamatta pysty 3-kuukautisena sitä pidättämään. JOs taas voi juosta 4 tunnin välein pihassa, voi onnistua hyvinkin sisäsiisteys siinä iässä. Samoin rauhallinen pentu juo ja pissaa usein vähemmän kuin hyvin vilkas. 

Meillä pennut on aina joutuneet olosuhteiden pakosta olemaan 10 tuntia yksin päivisin, ja silti mitään ongelmia ei ole sisäsiisteyden kanssa ollut .En ole ikinä sitä edes erityisesti opettanut. Paperit on ollut kylppärissä mille pissata niin kauan että voi pidättää koko työpäivän. Sitten vaan paperit pois ja asia on ollut käytännnössä itsestään opittu. Yleensä westipennut pystyy 4-5 kk iässä tuon koko työpäivän olemaan pissaamatta, mutta yksi erittäin vilkas tapaus oppi vasta 7 kk vanhana. Ei sekään mikään ongelma, sen kun pissasi sinne papereille siihen asti.

Mee pentukurssille, lue kirjallisuutta tai etsi netistä vertaisryhmä. Piilota nameja ja laita vaikka talouspaperirullaan niin saa haistella ja tehdä työtä namin eteen. Väsyttää riehumista nopeammin.

mulla on ollu koira jo 8 vuotta enkä vieläkää kyllästy !

anteeksi! tuomitsin ennen kuin luin loput viestit.. Sheltit ovat pentuvaiheessa juuri tuollaisia mutta hetken päästä ihana ja uskollinen kaveri! ;D jos rodusta ja kokemuksista haluat lukea niin tuolta: http://m.vauva.fi/mobiilikeskustelut/index.html#!/kategoria/2/ketju/4502225/shetlanninlammaskoiran_omistajat_hoi/sivu/1

Eipäs hätäillä.

AP ei ole ansainnut tällaista p*skamyrskyä niskaansa, jos on normaali asioista huolehtimaan kykenevä ihminen tavallisessa arjessa - ennen koiranpennun ottoa. Tuolle ilmiölle on oma nimensäkin ja se tunnetaan termillä puppy blues. Se on hyvin tavallinen tunne, jonka suurin osa pennunomistajista käy läpi. Siitä vain ei puhuta, koska vastaanotto on juuri tämän viestin kaltainen myrsky. AP:lle terveisiä, jotta ei kannattane tällä foorumilla jakaa näitä tuntemuksia. Käänny koirafoorumien puoleen, josta saat vertaistukea ja myötätuntoa.

Mitä suurempi unelma koiranpentu on ollut, sitä kovempi romahdus saattaa olla edessä sieltä vaaleanpunaisista hattarapilvistä. Kyllä, koiranpentu ei juuri tee muuta kuin pissaa ja kakkaa syömisen ja nukkumisen lomassa. Jos siihen jää muuta aikaa, niin silloin näykitään omistajan kädet mustelmille ja revitään housunlahkeet rikki. Ei ole kivaa, mutta se pentuaika menee loppujen lopuksi nopeasti. Pentu kehittyy nopeasti. Alkuun kannattaa oikeasti panostaa sisäsiisteyteen, purra hammasta ja siivota ne 10. pissatkin lattialta. Kyllä se siitä! Neljän kuukauden ikään mennessä alkaa helpottaa jo merkittävästi. N. puolivuotiaana voi optimistisesti odottaa, että pentu alkaa olla sisäsiisti.

Omana vinkkinä sanoisin, että tee päätös, ettet tee luovutuspäätöstä vielä. Tätä pentuvaihetta kovempi koitos saattaa olla koiran murrosikä, mutta siihen mennessä olet luonut jo hyvän tunnesiteen koiraan ja uppiniskaisen uhmailun kestää paremmin :)

Sitä paitsi ne kurjatkin hetket unohtuvat, kun sopivasti väsynyt pallero nukahtaa syliin. 

Shelttipennut on rasittavia joka paikan jyrsijöitä ja itsepäisiä sisälle liruttelijoita ja täystuhoja. Mutta ootappa muutama kuukausi. Saat ihanan koiran vielä.

49 lisää, että shelteissä on hiukan tuota hermorakenteellista vuotoa, joka saattaa tehdä koirasta aran tai koko ajan vinkuilevan tai aiheuttaa jotain muuta käytöspuolen ongelmia (ymmärsinkö oikein, ettei kasvattaja ole kovin halukas auttamaan? pitäisin sitä hiukan huolestuttavana. Sheltti on erittäin suosittu rotu ja vetää puoleensa varmasti myös tehtailijoita, jotka eivät pidä niin huolta vanhempien soveltumisesta jalostustoimintaan. Onhan pentu rekisteröity?) Sheltin kanssa olisi erityisen tärkeää panostaa koiran sosiaalistamiseen jo ennen rokotoksia! Heti vain liikkeelle joka paikkaan, jossa myöhemmin normaalissa elämässä liikutte.