Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koirani menetetty tapaus? (Hihnakäytös)
31.08.2015 |
Koirallani lievänä ollut ongelma on pahentunut niin, että olen alkanut vältellä ulkoilutuksia niihin aikoihin kun tiedän että muita koiria on liikenteessä. Herään siis aamulla klo 5 käyttämään koiran, ajan töistä kotiin n. 12 aikaan kun tiedän suurimman osan olevan töissä, ja iltapäivän pitkän lenkin teemme taajaman ulkopuolella, ajan autolla syrjäiselle metsätielle ja käymme siellä pitkän lenkin. Iltapissalenkin käymme vielä 12 aikaan illalla. Ennen koira rähähti satunnaisesti, jos toinen koira provosoi sitä. Yleensä ohitti nätisti, muualle katsoen. Koira on ollut minulla kolmevuotiaasta asti, ja kun tuli minulle alistui kaikelle ja kaikille, ja pelkäsi melkeinpä kaikkea. Nyt neljä vuotta myöhemmin on saanut rohkeuttansa takaisin, ehkä liiankin kanssa.
Ongelman nimi on yleinen: remmirähinä. Koirani menettää kaiken kontrollin, ei kuuntele, eikä näe mitään muuta kuin toisen koiran jolle äristään ja rähistään koko 20 kilon voimalla. Koiraan ei siis saa mitään yhteyttä kun tilanne on kohdalla. Nykyään aloittaa rähinän jo pitkän matkan päästä. Koirani on muuten maailman lupsakoin ja kiltein tapaus, oikea sylivauva mutta eilen meinasi puraista minua kun yritin kiinnittää koirani huomiota minuun ja kosketin kuonoa, saadakseni hänet herpaantumaan tilanteesta. Nyt ymmärsin, että minun on haettava apua koiran kanssa.
Onko muut saaneet remmirähjästä kunnollista koirakansalaista? Olen valmis pitkään ja kiviseen tiehen kunhan tuo käytös paranisi. Koirani on meille uskomattoman rakas perheenjäsen.
Kommentit (56)
Mielentila pitää saada muutettua. Cesarilla on tähän ihan hyvät neuvot. Kannattanee koskea kylkeä, koska siinä koira on yleensä "kuuntelevimmillaan". Että koiran mielintilan saa pois tilanteesta. Karkilla ohjaamiseen en oikein usko, koska koira ei koskaan opi oikeaa mielentilaa, vaan koiraa vain hämätään tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:11"]Mielentila pitää saada muutettua. Cesarilla on tähän ihan hyvät neuvot. Kannattanee koskea kylkeä, koska siinä koira on yleensä "kuuntelevimmillaan". Että koiran mielintilan saa pois tilanteesta. Karkilla ohjaamiseen en oikein usko, koska koira ei koskaan opi oikeaa mielentilaa, vaan koiraa vain hämätään tilanteessa.
[/quote]
Joo cesarin opit pohjautuvat myös laumanjohtaja ajatteluun. Miksi tämä ei nyt sitten olekaan enää "in"? Onko koirankoulutus samanlainen miinakenttä kuin lastenkasvatus? :)
Victoria Stilwell on myös asiallinen ja osaava ja saa koirat toimimaan positiivisella lähestymistavalla.
Ihan eka asia on nyt kyllä ap:n opetella hallitsemaan omat hermot, jotta ei kiihdytä koiraa yhtään lisää. Ja sitten opettelee pitämään hihnan löysänä koiran lähestyessä näköpiiriä ettei se hihnakaan anna vääriä signaaleja.
Olen omaan hihnahaukkujaani kokeillut cesaria ja namia ja jotain muutakin. Kun mentiin cesarin menetelmällä, olin lopulta itse ihan raivon partaalla ja stressaantunut lenkeillä. Joten se oli pakko jättää koska se ei sopinut minulle eikä näin ollen koirallekaan.
Positiivinen kouluttaminen on ollut meille ehdottomasti toimivin ja näin kertovat myös tehdyt tutkimukset. Koira joutuu funtsimaan itsekin ja kontakti koiran ja omistajan välillä paranee. Näitä ulkojuttuja on toki vahvistettu sillä, että koulutusta tapahtuu myös sisätiloissa sekä ulkona silloinkin kun ei ole koiria missään. Eli suhde koiraan on kokonaisvaltaisesti paljon parempi.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:11"]Mielentila pitää saada muutettua. Cesarilla on tähän ihan hyvät neuvot. Kannattanee koskea kylkeä, koska siinä koira on yleensä "kuuntelevimmillaan". Että koiran mielintilan saa pois tilanteesta. Karkilla ohjaamiseen en oikein usko, koska koira ei koskaan opi oikeaa mielentilaa, vaan koiraa vain hämätään tilanteessa.
[/quote]
Joo cesarin opit pohjautuvat myös laumanjohtaja ajatteluun. Miksi tämä ei nyt sitten olekaan enää "in"? Onko koirankoulutus samanlainen miinakenttä kuin lastenkasvatus? :)
[/quote]
Olen ihmetellyt ihan samaa. On vallalla käsitys, jonka mukaan koiraa ei saisi edes kieltää, vaan nameilla pitäisi ohjailla. Vaikka johtajuusopeilla (joihin ei liity väkivaltaa tai edes koiraan koskemista! ) saisi hienosti käyttäytyvän, rennon koiran hetkessä. Katsokaapa vaikka eteläeuroopan koiria, jota lönkyttelevät ilman hihnaa kaikkialla. Suomessa koirat pomppii ja rähisee, nakki pitäisi vaan työntää naamariin. Peetsaa pidetään jonain hirviönä vaikka hänen neuvoillaan 90% käytösongelmista korjaantuisi hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 13:11"]Mielentila pitää saada muutettua. Cesarilla on tähän ihan hyvät neuvot. Kannattanee koskea kylkeä, koska siinä koira on yleensä "kuuntelevimmillaan". Että koiran mielintilan saa pois tilanteesta. Karkilla ohjaamiseen en oikein usko, koska koira ei koskaan opi oikeaa mielentilaa, vaan koiraa vain hämätään tilanteessa. [/quote] Joo cesarin opit pohjautuvat myös laumanjohtaja ajatteluun. Miksi tämä ei nyt sitten olekaan enää "in"? Onko koirankoulutus samanlainen miinakenttä kuin lastenkasvatus? :) [/quote] Olen ihmetellyt ihan samaa. On vallalla käsitys, jonka mukaan koiraa ei saisi edes kieltää, vaan nameilla pitäisi ohjailla. Vaikka johtajuusopeilla (joihin ei liity väkivaltaa tai edes koiraan koskemista! ) saisi hienosti käyttäytyvän, rennon koiran hetkessä. Katsokaapa vaikka eteläeuroopan koiria, jota lönkyttelevät ilman hihnaa kaikkialla. Suomessa koirat pomppii ja rähisee, nakki pitäisi vaan työntää naamariin. Peetsaa pidetään jonain hirviönä vaikka hänen neuvoillaan 90% käytösongelmista korjaantuisi hetkessä.
[/quote]
Ongelma on se, kun joku toinen henkilö, jolla ei ole samaa osaamista, yrittää soveltaa toisen teoroita. Molemmat suunnat äärilleen vietyinä ovat huonoja. Jokaisen pitäisi nähdä vaivaa ja ajatella omilla aivoillaan eikä kuvitella jonkun opuksen tai telkkariohjelman korjaavan oman koiran ongelmat.
Meillä on 7-vuotias remmirähjä. Ei siihen mikään ole auttanut, kuonopantaa käytän että koira ei kaada minua (yli 40 kiloinen). Sen avulla saa pysymään jotenkin maassa, kun ottaa tiukan otteen kuonolenkistä. Käytiin pentuna koirakoulussa ja harrastettu tokoa. Perheen toinen koira (vanhempi, arvoasteikossa ylempänä oleva narttu) ei ole remmirähjä. Eli joku ihan oma persoonansa tuossa uroksessa on.
Ne eteläeuroopan koirat toimii siksi hyvin, että siellä ovat saaneet olla ilman remmejä (kuten Suomessakin vielä joskus 60-luvulla). Nykyään kun koirat on pidettävä kiinni, ne vaan ei sosiaalistu tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kääntynyt yllättäen takaisin tulosuuntaan, kun koira on osoittanut kiihtymisen merkkejä. Yllätyksellinen käytös saa koiran hämilleen ja tarkkailemaan emäntäänsä, jolloin rähinät unohtuu. Jos ei namit tai lelut kelpaa, niin ootko kokeillut jotain muuta? Meillä toimii miehen hikinen sukka (yök).
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:01"]
Ne eteläeuroopan koirat toimii siksi hyvin, että siellä ovat saaneet olla ilman remmejä (kuten Suomessakin vielä joskus 60-luvulla). Nykyään kun koirat on pidettävä kiinni, ne vaan ei sosiaalistu tarpeeksi.
[/quote]
Ei, vaan ne eivät lähde omistajansa luota koska ne on kasvatettu mustavalkoisesti ilman lahjomista ja luottavat omistajaan (=johtajaan). Tätä ei tarvitse koiralle erikseen opettaa, ne tekevät sen automaattisesti kun suhde on kunnossa. Joo, minäkin olen yrittänyt tällaista aiemmin positiivisella vahvistamisella. Luojan kiitos opin tehokkaamman tavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luovutin oman koiran kanssa kun se ei tehnyt muuta kun rähjäsi ja riehui kun toinen koira tuli vastaan. Ostin tosi tukevat valjaat ja aina kun toinen koira tuli vastaan kävelin täysin ilmeettömästi ja annoin omani rähjätä, kohdalla nosti etutassut valjaista ilmaan ja jatkoin koko ajan kävelytä -> koira ei voinut muuta kun kipittää rinnalla. Ohituksen jälkeen en sanonut koiralle mitään, laskin vaan maahan ja jatkoin kävelyä. Noin vuosi siinä meni ja lopetti rähjäämisen. Kyllähän se varmasti typerältä näytti mutta on rähjääväkin koira vietävä lenkille. Myös koirapuistossa käynti auttoi kun pääsi vähän riehumaan muitten koirien kanssa vapaasti. Pelkäsin että syö pienemmät koirat mutta ystävän kannustamana vein sinne kuitenkin ja laskin irti - ei mitään ongelmaa. Kai oman koiran rähjääminen johtui osin lajitoverien puutteesta. Kannattaa sitäkin miettiä.
Mullakin on remmirähjä ja tuijottamisen katkaiseminen on mielestäni aika tärkeää. Eli jos koirani huomaa toisen koiran 30 metrin päässä ja saa koko sen kuroutuvan matkan ajan tuijottaa ja kasvattaa siten kiihtymistään, on räyhääminen taattu. Jos "häiritsen" koiraa ja kiinnitän huomion itseeni, koira on useimmiten hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:06"]
Mä luovutin oman koiran kanssa kun se ei tehnyt muuta kun rähjäsi ja riehui kun toinen koira tuli vastaan. Ostin tosi tukevat valjaat ja aina kun toinen koira tuli vastaan kävelin täysin ilmeettömästi ja annoin omani rähjätä, kohdalla nosti etutassut valjaista ilmaan ja jatkoin koko ajan kävelytä -> koira ei voinut muuta kun kipittää rinnalla. Ohituksen jälkeen en sanonut koiralle mitään, laskin vaan maahan ja jatkoin kävelyä. Noin vuosi siinä meni ja lopetti rähjäämisen. Kyllähän se varmasti typerältä näytti mutta on rähjääväkin koira vietävä lenkille. Myös koirapuistossa käynti auttoi kun pääsi vähän riehumaan muitten koirien kanssa vapaasti. Pelkäsin että syö pienemmät koirat mutta ystävän kannustamana vein sinne kuitenkin ja laskin irti - ei mitään ongelmaa. Kai oman koiran rähjääminen johtui osin lajitoverien puutteesta. Kannattaa sitäkin miettiä.
[/quote]
Komppaan tätä. Koiraa kannattaa sosiaalistaa toisiin koiriin jo pennusta (ok, tämä myöhäistä nyt ja toki aikuisena hankittu koira muutenkin, mutta seuraavan koiran kohdalla). Toinen: kaikenlaiset temput usein ahdistavat omistajaa ja lenkeistä tulee helposti semmoista sirkusta.
Helpoiten remmirähjän saa kuriin, kun ei itse millään tavalla reagoi koiran käytökseen. Lenkillä pidät jatkuvasti sen verran lyhyttä hihnaa, että koira koko ajan hallussa. Silloin ei tarvitse lyhentää hihnaa kun tulee toinen koira vastaan (monille koirille hihnan lyhentäminen on signaali - nyt tullaan "vaaratilanteeseen"). Kun koira aloittaa tuijotuksen, jatkat matkaa, et missään nimessä anna sen hiljentää tai pysähtyä. Kävelette reippaasti ja rauhallisena koko matkan, rähjäsi koira tai ei. Lenkeillä muutenkin sinä päätät, koska on aika pysähtyä ja nuuhkia (eli ei silloin kun muita näköpiirissä), muutoin etenette reippaaseen tahtiin. Sinä et kiinnitä mitään huomiota ohikulkijoihin, etkä kommentoi koiralle mitään. Jos ohitus sujuu hyvin, voi kehua, mutta turha jäädä palkitsemaan/silittelemään.
Kun omistaja on itsevarma, eikä välitä vastaantulijoista koira aistii sen nopeasti. Ei ne vastaantulijat siihen kuole, meidän nykyinen koira ei rähjää, mutta ainakaan minua ei haittaa yhtään jos vastaantulija rähjää, kunhan pysyy tarpeeksi kaukana. Kun huolehdit turvallisesta etäisyydestä olet hoitanut velvollisuutesi. Ei ole koiralle kovin luonnollista ohittaa lajitoveria ilman kontaktia, joten rähjääminen on monille se vaihtoehto.
Jos remmirähjä joskus lopettaa,muista silti, ettei remmissä koskaan tervehditä, yksi negatiivinen kokemus ja hiljaisempikin koira alkaa varoittaa muita, ettei remmissä ollessa kannata lähestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on todella yleinen ongelma. Provosoit itse koiraa kun jännityt etukäteen itse nähdessäsi koiran.
Itselläni samanlainen koira, on arka toisten koirien kanssa, joten selvästi sen takia rähisee. Töitä on tehty asian kanssa vuosia, mutta edelleen jotkut koirat saa valtavan rähinän aikaiseksi. Koiralle ei ole luontaista kohdata suoraan toisia koiria.
Samaa asiaa kuin muutkin ovat sanoneet.
Itse luultavasti stressaat, kun näet toisen koiran, kiristät hihnaa valmiiksi, jolloin koira tietää, että kohta on rähjättävä, kun omistajakin on noin hermona. (Sekin riittää, että puristat hihnaa lujemmin käsissäsi.)
Pari päivää ilman ruokaa ja koita sitten niitä herkkuja, uppoavatko.
Itsellä myös remmirähjä, eikä sillä ole missään tapauksessa kyse mistään johtajuudesta. Koira on epävarma ja luulee, että muut käyvät päälle. On joutunut kadulla asuessaan puolustamaan itseään muilta koirilta, henkensä kaupalla.
Jos alkaisin nyt tökkimään kylkiin, selättelemään ja ties mitä näitä Millanin kummallisuuksia, koirasta tulisi luultavasti hermoraunio.
Ollaan nyt 4kk treenattu ohittamista, kontakti on opetettu niin, että aina kun koira tuntee olonsa epävarmaksi, se katsoo minuun. Saa siitä kontaktista palkinnon. Myös aktiviteettia on tehty, kun muut ohittavat: istumista, maahanmenoa, viereentuloa ja vaikka mitä muuta. Ja koira unohtaa oman epävarmuutensa.
Kapeilla teillä, jossa tulee toisia koiria vastaan, mennään kuono kiinni vaikka namissa ettei huono käytös saisi pontta enempää.
Koira on myös rähjännyt ohikulkijoille, pyöräilijöille, sauvakävelijöille... mutta nyt katsoo minuun ja tietää, että muut koirat yms. tietävät sille hyviä asioita.
Mitään moikkailuja muiden koirien kanssa ei tehdä tällä hetkellä ollenkaan ja käytös on parantunut koko ajan.
Hihna on pakko pitää löysänä, koska aiemmassa kodissa on opittu, että jos hihna kiristyy, niin rähjäämisen voi aloittaa vaikka samantien.
Tuire Kaimion kirjoissa on hyvää tietoa, tutkittua tietoa, kuten Victoria Stillwellillä. Millanin opit perustuvat mutuun.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 10:22"]
Minä suosittelen koirakoulua, seuraa-käskyn harjoittelua ja valjaita. Itsellä on kokemusta remmirähjästä saksanpaimenkoirasta, jossa rähjäämiselle oli selkeä syy: sitä oli pentuna purtu hihnassa ollessaan. Vapaana se ei rähissyt - koska pääsi karkuun. Joko kyseessä on dominanssi tai sitten pelko. Kerrot koirasi olleen aiemmin pelokas. Käytös on voinut tarttua kaverikoiralta, ja rähjäyksen tarkoitus on suojelu. Koira myös vaistoaa sinun jännityksesi, sillä ne elää hetkessä. Minä uskon koirissa hyvä johtaja-ajatteluun, mutta en alistamiseen.
Me saatiin harjoiteltua pois ohituspelosta. Heti kun havaitsin näköpiirissä vieraan koiran, annoin namin, seuraa-käskyn ja käännyin salamana toiseen suuntaan tai ympäri. Tehtiin tottista ja kiinnitin sen huomion sillä itseeni pois siitä toisesta koirasta. Mutta tätä menetelmää on vaikea selostaa paperilla. Ehdottaman tärkeää on opetella seuraa, paikka, ym. käskyt koirakoulussa muiden koirien läsnäollessa. Koirasi pitää saada positiivisia kokemuksia musita koirista.
Nuo jotka antavat namia, kun koira jo rähisee, ovat auttamatta palkitsemassa väärää käytöstä. Nami pitää antaa, kun koira on rauhallinen. Rähinä ja jännitys ei saa päästä päälle eikä sitä saa palkita.
Minulla oli myös toinen sekarotuinen uroskoira, joka salli nuoren uroskoiran viedä lelunsakin, mutta ei sallinut tätä ruokakupillaan, siitä tuli lähdöt nulikalle. Lenkillä se vähät välitti muista koirista, vaikka ne olisi rähisseet. Se käveli eteenpäin nenä maassa, hajut kiinnosti enemmän. Tulkitsin sen itseluottamukseksi. Luulenpa että koirasi itseluottamus pitää palauttaa ja se pitää saada kiinnostumaan ohitustilanteessa jostain muusta kuin toisista koirista.
[/quote]
Palkitseminen onkin taitolaji ja ajoitus äärettömän tärkeää. Koira opetetaan ottamaan kontakti omistajaan ja siitä palkitaan. Tämä käytös siirretään pikkuhiljaa siihen ohitustilanteeseen. siksi suosittelen menemään asiantuntijan pakeille.
[/quote] Tämä on nyt vähän sellainen jesseteippipatentti, koska ongelma on todennäköisesti ihan muualla. Lopputulos on se että koira ei räyhää koska ei viitsi, eikä siksi että se olisi taluttajan hallinnassa kuten kuuluisi olla. Tuon mainitun kirjan luin minäkin ja se auttoi ongelmiin.