Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään kehotetaan eroamaan?
30.08.2015 |
Tuntuu että joka paikassa, niin lehdissä, keskustelupalstoilla kuin telkkarissakin, on jatkuvasti juttua aiheesta "Mistä tiedät että on aika erota" tai "Löydä rohkeus erota" tai "Mistä tiedät ettei suhteesi ole tarpeeksi hyvä"... Eroaminen on monille tasoille iso bisnes. Eikö olisi parempi julkaista artikkeleita keinoista avioliiton / parisuhteen korjaamiseen ja rohkaista ihmisiä nauttimaan arjesta, sen sijaan että höynäytetään tyhmiä rikkomaan perheensä kun hiukan kyllästyttää?
Ja ei, en sisällytä tähän liittoja joissa on väkivaltaa ym. Kyse on siis siitä miten ihmisten epävarmuudella rahastetaan niin helkkarin törkeästi tänä päivänä. Tuntuuko kenestäkään muusta samalta?
Kommentit (10)
Erot johtuvat naisen biologisesta kellosta. Kun nainen haluaa perustaa perheen niin hän hakee siihen miehen, jonka geeniperimän hän haluaa monistaa ja miehen pitää pystyä toimittamaan lapsille stabiili kasvuympäristö kohtuullisen pitkäksi aikaa. Kun tämä vaihe elämästä on käyty läpi niin nainen ei tarvitse miestä enään, jolloin hän haluaa erota tylsästä elämästä ja liian tutusta puolisosta. Tässä käytetään naisten verbaalista ilmaisua "kadvoimme erilleen"
Sitten isona joukkona tulee alkoholismi, väkivalta, pettäminen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi kehoitetaan eroamaan että moniin parisuhteiden ongelmiin ei oikeasti ole ratkaisua. Varsinkaan silloin, kun ihmiset eivät oikeasti sovi toisilleen. Muuttaa voi vain itseään, ei sitä toista. Ja kun muutoksen pitäisi lähteä siitä toisesta (joka siis ei halua tai pysty muuttumaan) niin itsellä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: Odota ja toivo muutosta samalla kärsien ja mahdollisesti nalkuttaen tai eroa.
Ennen ympäristön paineen vuoksi päädyttiin yleensä aina tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Nykyään voi halutessaan erota, jolloin tilanne katkeaa ja siitä aiheutuva kärsimys päättyy. Suosittelen jälkimmäistä, sillä elämä on kuitenkin varsin lyhyt.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 03:23"]
Siksi kehoitetaan eroamaan että moniin parisuhteiden ongelmiin ei oikeasti ole ratkaisua. Varsinkaan silloin, kun ihmiset eivät oikeasti sovi toisilleen. Muuttaa voi vain itseään, ei sitä toista. Ja kun muutoksen pitäisi lähteä siitä toisesta (joka siis ei halua tai pysty muuttumaan) niin itsellä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: Odota ja toivo muutosta samalla kärsien ja mahdollisesti nalkuttaen tai eroa.
Ennen ympäristön paineen vuoksi päädyttiin yleensä aina tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Nykyään voi halutessaan erota, jolloin tilanne katkeaa ja siitä aiheutuva kärsimys päättyy. Suosittelen jälkimmäistä, sillä elämä on kuitenkin varsin lyhyt.
[/quote]
Just näin. Suhteessa kärsivä voi tarvita kaiken mahdollisen ulkopuolisen tuen että uskaltaa lähteä vaikka tilanne olisi kuinka kamala. Iha hyvä ettei eroa enää paheksuta entisaikojen malliin ja selvitytymistarinoita julkaistaan.
Suhteen korjaamisestakin kirjoitetaan vaikka millä mitalla.
Aina korjausyritykset ei auta ja ero voi tulla kysymykseen. Se on sitten eri juttu tarvitaanko noita artikkeleja sitä kertomaan.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 03:23"]
Siksi kehoitetaan eroamaan että moniin parisuhteiden ongelmiin ei oikeasti ole ratkaisua. Varsinkaan silloin, kun ihmiset eivät oikeasti sovi toisilleen. Muuttaa voi vain itseään, ei sitä toista. Ja kun muutoksen pitäisi lähteä siitä toisesta (joka siis ei halua tai pysty muuttumaan) niin itsellä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: Odota ja toivo muutosta samalla kärsien ja mahdollisesti nalkuttaen tai eroa.
Ennen ympäristön paineen vuoksi päädyttiin yleensä aina tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Nykyään voi halutessaan erota, jolloin tilanne katkeaa ja siitä aiheutuva kärsimys päättyy. Suosittelen jälkimmäistä, sillä elämä on kuitenkin varsin lyhyt.
[/quote]
Tuo nyt on täyttä roskaa.
Suurin osa eroista johtuu siitä että eroaja (eroa hakeva) elää jossain haavemaailmassa.
Himo toiseen EI voi kestää eikä sen pidäkkään kestää. Se ei ole syy eroon.
Aina ei pidä olla kivaa ja aina ei pidäkkään saada mitä haluaa.
Avioliitto on päätös ja sitoumus. Sen voima tulee siitä että ollaan päätetty olla yhdessä eikä elää mielialan vaihteluiden mukaan.
Esimerkiksi se että haluaa vaihtelua elämään ei ole mikään syy eroon. Eikä se että on tylsää. Mutta erittäin moni juuri eroaa tämän takia.
Kun menee naimisiin niin pitäisi olla valmiita sitoutumaan siihen ja laittamaan sen liiton elämän tärkeimmäksi asiaksi.
Monet erittäin pitkään naimisissa olleet parit (luokkaan 50-60 vuotta) sanovat että he vain yksinkertaisesti unohtavat kaiken huonon ja muistavat hyvän. Sekä monesti jopa antaa toisen motkotuksen tulla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Koska he oat päättäneet että he ovat yhdessä ja eivät anna riitojen tuhota liittoa.
Jos he toimisivat samoin kuin iso osa ihmisistä niin kun toinen nalkuttaa niin sitten ruvetaan itsekkin urputtamaan. No juttu vaan pahenee. No sitten viikon päästä ruvetaan muistelemaan sitä mitä toinen selitti viikko sitten ja jne. Kun vaan yksinkertaisesti pitäisi unohtaa koko juttu ja jatkaa elämää.
Itselläkin kaatui avioliitto juuri tähän kun puoliso oikein halusi riidellä. Joka asiaan hän tarrautui ja palasi niihin vielä kuukausien ja vuosien jälkeen.
Kiva saada kuunnella syyttelyä hommasta minkä on tehnyt väärin toisen mielestä vaikka 4 vuotta sitten. Jos yritti puolustautua niin sitten vasta sota alkoi. Itku ja raivo.
Minä olin jo monta kertaa unohtanut jonkun riidan syyn ja täysin henkisesti päässyt jutun yli. Olin iloinen ja kaikkea ja toinenkin näyttää olevan. Kunnes yhtäkkiä taas suututaan riidasta jonka olen jo luullut olevan ohi.
Tuota samaa on erittäin monessa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 03:43"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 03:23"]
Siksi kehoitetaan eroamaan että moniin parisuhteiden ongelmiin ei oikeasti ole ratkaisua. Varsinkaan silloin, kun ihmiset eivät oikeasti sovi toisilleen. Muuttaa voi vain itseään, ei sitä toista. Ja kun muutoksen pitäisi lähteä siitä toisesta (joka siis ei halua tai pysty muuttumaan) niin itsellä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: Odota ja toivo muutosta samalla kärsien ja mahdollisesti nalkuttaen tai eroa.
Ennen ympäristön paineen vuoksi päädyttiin yleensä aina tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon. Nykyään voi halutessaan erota, jolloin tilanne katkeaa ja siitä aiheutuva kärsimys päättyy. Suosittelen jälkimmäistä, sillä elämä on kuitenkin varsin lyhyt.
[/quote]
Avioliitto on päätös ja sitoumus. Sen voima tulee siitä että ollaan päätetty olla yhdessä eikä elää mielialan vaihteluiden mukaan.
Kun menee naimisiin niin pitäisi olla valmiita sitoutumaan siihen ja laittamaan sen liiton elämän tärkeimmäksi asiaksi.
[/quote]
Ei tässä ollut kyse pelkistä avioliitoista vaan parisuhteista yleensä. En menisi naimisiin ellen olisi erittäin sitoutunut ja tuntisi suurta yhteensopivuutta kumppanin kanssa. Siksi on hyvä että voi erota jos jonkun kanssa juttu ei toimi yrityksistä huolimatta.
Sosiaaliturva mahdollistaa vapauden tämänkin suhteen. Kaikki suhteet ei vaan toimi vaikka seksi voi olla hyvää ja hyvä lapsi tulee alulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaminen on nykyäänkin vaikeaa ja iso kriisi, josta kannetaan surua ja syyllisyyttä todella pitkään. Vastoin ap:n käsitystä ero myös tuomitaan varsin laajasti ja eroa miettivä saa todella kipuilla taistellessaan omaa ja ulkopuolisilta tulevaa painetta vastaan. Hyvä että eroon välillä myös rohkaistaan, sillä niin paljon helpompaa olisi jäädä huonoon suhteeseen ja tuhota siitä pikkuhiljaa omaa ja toisen elämää.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 07:56"]
Eroaminen on nykyäänkin vaikeaa ja iso kriisi, josta kannetaan surua ja syyllisyyttä todella pitkään. Vastoin ap:n käsitystä ero myös tuomitaan varsin laajasti ja eroa miettivä saa todella kipuilla taistellessaan omaa ja ulkopuolisilta tulevaa painetta vastaan. Hyvä että eroon välillä myös rohkaistaan, sillä niin paljon helpompaa olisi jäädä huonoon suhteeseen ja tuhota siitä pikkuhiljaa omaa ja toisen elämää.
[/quote]
Suomessa ei ainakaan tuomita eroja pätkääkään yhtään missään.
Up!