Uusi naisystävä painostaa lapset omaan sänkyyn

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:59"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:20"]Mun mielestä tämä uusi nainen ei ole mikään uhri tässä tilanteessa. Ap vaikuttaa erittäin hyvältä isältä kun kerta lapsensa pistää etusijalle ja haluaa antaa heille sen läheisyyden mitä uudessa tilanteessa kaipaavat. Se mitä tässä en ymmärrä on tuo uusi avopuoliso: kun aletaan suhteeseen ihmisen kanssa jolla on lapsia entuudestaan, on se pakettisopimus. Et voi olla vain miehen kanssa vaan ne lapset kuuluu siihen mukaan. Jos tälle lapsettomalle naiselle on tärkeämpää saada oma huone ettei lapset vain pilaa hänen kauneusuniaan, on silloin aivan liian epäkypsä olemaan perheellisen miehen kanssa yhdessä. Ap, tee naisellesi selväksi että et rakentele hänelle mitään omia huoneita vaan hänen täytyy ymmärtää sinun olevan isä, lasten sotkevan ja kyllä, myös kömpivän viereen nukkumaan. Jos hän ei tätä ymmärrä ja valittaa edelleen tilanteesta, sanot kylmänviileästi että se on joko tämä tai ulos. [/quote] Ja vielä tähän lisäisin, että kun kerta lapset ovat harvoin käymässä niin tämä nainen voisi olla aikuinen ja sopeutua tilanteeseen jos on tosissaan miehen kanssa, eikä pistää lapsia muuttamaan isäsuhdettaan joko erottamalla heidät tai erottamalla itsensä perheestä. [/quote]Sulla ei VOI olla lapsia tai sitten ne on ihan pieniä... Erottamalla? Onko lasten erottamista perheestä että takaa kaikille mukavat nukkumaolot - sellaiset joita pennut ei kiukuttelemalla järjestä? Kyllä, tuommoinen pompottelun salliminen tekee lapsista räähkäpentuja. Ja isä on idiootti. Asukoon yksin, tämä kultakimpale lähtis menemään niin nopeasti kuin suinkin. Joku tolkku pitää asioissa olla. Elän itse lasteni ja mieheni lasten ehdoilla mutta ei meillä lapset päätä kuka nukkuu missäkin ja tekee mitäkin, hyvänen aika sentään.

[/quote]

Kaikille mukavat nukkumaolot=lapset erotettava isästään vastoin isän ja lasten toivetta. Justjust.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:20"]Mun mielestä tämä uusi nainen ei ole mikään uhri tässä tilanteessa. Ap vaikuttaa erittäin hyvältä isältä kun kerta lapsensa pistää etusijalle ja haluaa antaa heille sen läheisyyden mitä uudessa tilanteessa kaipaavat. Se mitä tässä en ymmärrä on tuo uusi avopuoliso: kun aletaan suhteeseen ihmisen kanssa jolla on lapsia entuudestaan, on se pakettisopimus. Et voi olla vain miehen kanssa vaan ne lapset kuuluu siihen mukaan. Jos tälle lapsettomalle naiselle on tärkeämpää saada oma huone ettei lapset vain pilaa hänen kauneusuniaan, on silloin aivan liian epäkypsä olemaan perheellisen miehen kanssa yhdessä. Ap, tee naisellesi selväksi että et rakentele hänelle mitään omia huoneita vaan hänen täytyy ymmärtää sinun olevan isä, lasten sotkevan ja kyllä, myös kömpivän viereen nukkumaan. Jos hän ei tätä ymmärrä ja valittaa edelleen tilanteesta, sanot kylmänviileästi että se on joko tämä tai ulos.
[/quote]
Ei ole mitään uuteen tilanteeseen sopeutumista kun pari vuotta tässä on jo ollut sama tilanne. Nuorempi on niin pieni että ei edes muista mitään yhteisestä perhe-elämästä.
[/quote]
Kyllä, seurustelu on kestänyt pari vuotta, mutta kuten ap aiemmin mainitsikin, om aiemmin menetelty niin että nainen menee joko omaan kotiinsa nukkumaan tai sohvalle. Nyt kuitenkin tuoreena tämä yhteenmuutto. En itse ainakaan omassa asunnossani haluaisi joutua nukkumaan erillään avomiehestäni saatikka hommaamaan omaa huonetta. Ratkaisuna voisi siis toimia petisäännöt lapsille: sänky ei ole (oma eikä isän) ruoka- eikä leikkipaikka, vaan vain nukkumista varten. Näin naisella olisi mukavammat yöt, ja kun lapset oppivat ajattelemaan sänkyyn menoa nukkumisen merkkinä on myös helpompi nukuttaa ajallaan muksut omaan sänkyyn.
[/quote]

En muuttaisi yhteen ellei koti olisi oikeasti myös minun. Mieluiten ihan uusi asunto, josta tehdään yhteinen.
Mihin laittaisin tavarani tai missä kokisin olevani kotonani, jos olisin vain vieras, jolla ei ole edes omaa sänkyä.
Yhteen muuttaminen on iso asia. Siinä mielessä aloittajan kysymykset on toisarvoisia

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:09"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:59"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:20"]Mun mielestä tämä uusi nainen ei ole mikään uhri tässä tilanteessa. Ap vaikuttaa erittäin hyvältä isältä kun kerta lapsensa pistää etusijalle ja haluaa antaa heille sen läheisyyden mitä uudessa tilanteessa kaipaavat. Se mitä tässä en ymmärrä on tuo uusi avopuoliso: kun aletaan suhteeseen ihmisen kanssa jolla on lapsia entuudestaan, on se pakettisopimus. Et voi olla vain miehen kanssa vaan ne lapset kuuluu siihen mukaan. Jos tälle lapsettomalle naiselle on tärkeämpää saada oma huone ettei lapset vain pilaa hänen kauneusuniaan, on silloin aivan liian epäkypsä olemaan perheellisen miehen kanssa yhdessä. Ap, tee naisellesi selväksi että et rakentele hänelle mitään omia huoneita vaan hänen täytyy ymmärtää sinun olevan isä, lasten sotkevan ja kyllä, myös kömpivän viereen nukkumaan. Jos hän ei tätä ymmärrä ja valittaa edelleen tilanteesta, sanot kylmänviileästi että se on joko tämä tai ulos.
[/quote]
Ja vielä tähän lisäisin, että kun kerta lapset ovat harvoin käymässä niin tämä nainen voisi olla aikuinen ja sopeutua tilanteeseen jos on tosissaan miehen kanssa, eikä pistää lapsia muuttamaan isäsuhdettaan joko erottamalla heidät tai erottamalla itsensä perheestä.
[/quote]Sulla ei VOI olla lapsia tai sitten ne on ihan pieniä... Erottamalla? Onko lasten erottamista perheestä että takaa kaikille mukavat nukkumaolot - sellaiset joita pennut ei kiukuttelemalla järjestä? Kyllä, tuommoinen pompottelun salliminen tekee lapsista räähkäpentuja. Ja isä on idiootti. Asukoon yksin, tämä kultakimpale lähtis menemään niin nopeasti kuin suinkin. Joku tolkku pitää asioissa olla. Elän itse lasteni ja mieheni lasten ehdoilla mutta ei meillä lapset päätä kuka nukkuu missäkin ja tekee mitäkin, hyvänen aika sentään.
[/quote]
Itseasiassa on lapsia, 4v ja 3kk:) sanoinkin aiemmin että taisin olla turhan äkkipikainen naisen suhteen ja hyvänä ratkaisuna voisi olla petisäännöt ja niiden avulla pikkuhiljaa omaan sänkyyn totutteleminen. Itsekin nukuttaisin tuon ikäiset omaan sänkyyn. Pidän vain hölmönä ja turhana ratkaisuna naisen omaa sänkyä erillään miesystävästään, se kun ei tuota sängyn sotkuisuutta ja isän pompottelemis-ongelmaa hoida.
[/quote]
Ja siis tarkoitin isän pompottelemis-ongelmalla tuota lasten käytöstä :)

Ap ei selvästikään ole sisäistänyt mitä tämä yhteen muuttaminen tarkoittaa. Hän ajattelee että kaikki jatkuu niinkuin ennenkin paitsi nyt nainen on kokoajan paikalla. Onhan se nyt aivan törkeä vaatimus saada omaan kotiinsa oma puhdas nukkumapaikka. Isällä ja lapsilla se on, mutta mihin se nainen sitä tarvis... Justjust.

Ja isä ei itsekään ole valmis nukkumaan siellä lastenhuoneessa mutta toiselta sitä vaatii kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:05"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:20"]Mun mielestä tämä uusi nainen ei ole mikään uhri tässä tilanteessa. Ap vaikuttaa erittäin hyvältä isältä kun kerta lapsensa pistää etusijalle ja haluaa antaa heille sen läheisyyden mitä uudessa tilanteessa kaipaavat. Se mitä tässä en ymmärrä on tuo uusi avopuoliso: kun aletaan suhteeseen ihmisen kanssa jolla on lapsia entuudestaan, on se pakettisopimus. Et voi olla vain miehen kanssa vaan ne lapset kuuluu siihen mukaan. Jos tälle lapsettomalle naiselle on tärkeämpää saada oma huone ettei lapset vain pilaa hänen kauneusuniaan, on silloin aivan liian epäkypsä olemaan perheellisen miehen kanssa yhdessä. Ap, tee naisellesi selväksi että et rakentele hänelle mitään omia huoneita vaan hänen täytyy ymmärtää sinun olevan isä, lasten sotkevan ja kyllä, myös kömpivän viereen nukkumaan. Jos hän ei tätä ymmärrä ja valittaa edelleen tilanteesta, sanot kylmänviileästi että se on joko tämä tai ulos. [/quote] Ei ole mitään uuteen tilanteeseen sopeutumista kun pari vuotta tässä on jo ollut sama tilanne. Nuorempi on niin pieni että ei edes muista mitään yhteisestä perhe-elämästä. [/quote] Kyllä, seurustelu on kestänyt pari vuotta, mutta kuten ap aiemmin mainitsikin, om aiemmin menetelty niin että nainen menee joko omaan kotiinsa nukkumaan tai sohvalle. Nyt kuitenkin tuoreena tämä yhteenmuutto. En itse ainakaan omassa asunnossani haluaisi joutua nukkumaan erillään avomiehestäni saatikka hommaamaan omaa huonetta. Ratkaisuna voisi siis toimia petisäännöt lapsille: sänky ei ole (oma eikä isän) ruoka- eikä leikkipaikka, vaan vain nukkumista varten. Näin naisella olisi mukavammat yöt, ja kun lapset oppivat ajattelemaan sänkyyn menoa nukkumisen merkkinä on myös helpompi nukuttaa ajallaan muksut omaan sänkyyn. [/quote] En muuttaisi yhteen ellei koti olisi oikeasti myös minun. Mieluiten ihan uusi asunto, josta tehdään yhteinen. Mihin laittaisin tavarani tai missä kokisin olevani kotonani, jos olisin vain vieras, jolla ei ole edes omaa sänkyä. Yhteen muuttaminen on iso asia. Siinä mielessä aloittajan kysymykset on toisarvoisia

[/quote]

Uusi asunto olisi sikäli hyvä järjestely, että sitten isän naisystävä voisi ottaa osaa rahoitukseen tai vuokranmaksuun, ja voisi myös päättää osittain kodin asioista.

Joissain maissa on usein "isän huone", "äidin huone" ja lastenhuone(et). Tässä tapauksessa se voisi toimia. Isän huoneeseen voisi integroida sen romuvaraston (seinän mittaiset säilytyskalusteet) ja siellä saisivat nukkua ne jotka isä sinne haluaa, muruineen päivineen. Avopuolison huoneessa sitten hänen sääntönsä. 

Minä ratkaisisin asian niin, että lapsille tehtäisiin isän kotiin sellainen lastenhuone, jossa heidän olisi hyvä nukkua. Kivat sängyt, kivan väriset verhot, matto ja lakanat. Yön ajaksi siivottaisiin lelut sängystä pois. Vaikka laatikoihin ja kaappeihin asti, siisti huone on mukava. Unilelu kainaloon. Sänkyyn ei mentäisi syömään illalla eikä aamulla eikä keskellä päivää. Sitten puhuttaisiin lasten kanssa siitä, että heitä varten on nämä sängyt ja huoneet laitettu, niissä ei saa nukkua kukaan muu kuin lapset. Isä ja isän uusi kumppani sen sijaan nukkuvat samassa sängyssä keskenään, koska pariskunnalla on se oikeus yhteisessä kodissaan.

Minusta käsitykset on jotenkin pahasti vinksallaan, jos isä haluaa "viettää aikaa" lastensa kanssa keskellä yötä sen kustannuksella, että naisystävä joutuu väistämään. Lapset sen sijaan käyttävät asiassa valtaa, joka heille ei kuulu. Kysymys on pelkästä tottumuksesta ja emotionaalisesta riippuvaisuudesta. Niin ei tarvitsisi olla. En kuitenkaan esittäisi asiaa niin, että isi / isin naisystävä on nyt päättänyt siirtää teidät tuonne lastenhuoneeseen nukkumaan. Sen pitäisi olla lapsille kiva prokkis, että mennään yhdessä kauppaan valitsemaan esim. kivat verhot ja lakanat ja lapset saavat päättää, millaisen he huoneesta haluavat. Siten heidän on helpompi sitoutua myös huoneensa ja sänkyjensä käyttäjiksi. Lapsille pitää tehdä selväksi, että omassa sängyssä nukkuminen ei vähennä isän rakkautta lapsiin. Ja isälle: lapsesi rakastavat sinua ihan yhtä paljon, vaikka nukkuisitkin avovaimosi vieressä.

Lasten tulee saada päivän aikana niin paljon huomiota ja konkreettisia hellyyden osoituksia, ettei niitä tarvitse tankata illalla nukkumaan mennessä ja keskellä yötä. Jos lapsetkin voisivat luottaa siihen, että saavat olla isän lähellä aamulla ja päivällä ja valveilla ollessaan? Usein se, että pieni lapsi tarrautuu isän / äidin käteen epätoivoisesti nukahtamisen hetkellä ja huutaa, jos vanhempi lähtee vierestä, johtuu siitä, että lapsi ei ole saanut emotionaalista läheisyyttä riittävästi.

Eräs tuttavaperheeni teki lapsille omassa sängyssä nukkumisesta myös leikin / pelin / palkintojärjestelmän (tytöt 3 ja 5v): Yö nukutaan omassa sängyssä, äidin ja isin sänkyyn saa kömpiä aamulla seitsemältä. Joka yö, kun lapset nukkuvat omissa huoneissaan, he saavat tarran "omenapuuhun". Kun "omenia" on 15, lapset saavat palkinnon. (Ap:n tilanteessa vaatimus voisi olla vähemmän, koska lapset käyvät vain joka toinen viikonloppu.) Lasten kanssa voi keskustella siitä, mikä olisi hyvä palkinto. Nämä lapset valitsivat muun muassa yhdeksi palkinnoksi täytekakun leipomisen ja yhdeksi vesipuiston. Ja ei, yksi palkinto ei ole yksi yö isän vieressä.

Tuosta avopuolison omasta huoneesta sen verran, että ei meidän ydinperheessäkään aikuisten makkari ole mikään leikkihuone. Lapset saa toki tulla sinne nukkumaan jos herää yöllä ja pelottaa tms. ja muutenkin saa tulla, mutta ei sinne mitään legonukkeponitarhoja levitetä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 05:53"]

Voi luoja, yhäkään meillä muillakaan ei talossa ole omaa huonetta, miksi hänelläkin pitäisi olla? Ja se vaatisi sen uuden sängyn ostoa, ja tässä talossa on jo yksi missä voi nukkua yönsä.

Ja yhäkäkin, rakastan naistani, mutta myös lapsiani.

[/quote]

Voi luoja, etkö oikeasti tajua että sinun ja kultakimpaleen tähän asti yhteinen makuuhuone on nyt sinun huoneesi joka on muuttumassa nyt myös lasten huoneeksi, sen lisäksi lapsille on olemassa lastenhuone. Missä on siis se tila jota nainen voisi sanoa omaksi huoneekseen?

[/quote]

En ole edellinen, mutta en oikeasti tajua. Miten aloittajan ja kultakimpalen yhteinen makuuhuone voi muuttua miksikään, jos yhteen muuttoa vasta suunnitellaan?

[/quote]

Ihan vain puhdas umpimähkäinen arvelu siitä että nainen on ehkä saattanut mielessään ajatella ja kuvitella sen muuttuvan muuton yhteydessä miehen makuuhuoneesta heidän yhteiseksi makuuhuoneeksi, mikä nyt kaatuukin siihen että mies haluaakin nukkua siellä lasten kanssa...

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:05"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:38"]

Huomaa ettet ole oikein tietoinen näistä siirtymäportaista. Yleensä lapset opetetaan nukkumaan omassa huoneessa n 1-2 vuotiaina. Ja se onkin aikamoinen rumba. Kyllä siinä on silitetty ja luettu satuja. Ja sitä itkun ja takun määrää. Itselläkin oli patja lattialla ja monesti nukahdin itse sinne ennen lapsia. Minusta tuntuu ettei miehet kestä itkeviä lapsia ja lapset kyllä hoksaa sen.

[/quote]

Joku toinen olisi ehkä saattanut siitä "itkun ja takun" määrästä päätellä, etteivät lapsesi ole olleet ihan vielä valmiita nukkumaan yksin. Jos olisit itse tietoinen näistä "siirtymäportaista", tietäisit että asiat ovat helppoja kun lapsi on valmis. 
[/quote]

Kannattais opettaa alusta asti nukkumaan yksin eikä tissi suussa niin ei tulis ongelmia.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:20"]Ihan vain puhdas umpimähkäinen arvelu siitä että nainen on ehkä saattanut mielessään ajatella ja kuvitella sen muuttuvan muuton yhteydessä miehen makuuhuoneesta heidän yhteiseksi makuuhuoneeksi, mikä nyt kaatuukin siihen että mies haluaakin nukkua siellä lasten kanssa...

[/quote]

Jatkan vielä että oletettavasti nainen on ennen suunniteltua yhteenmuuttoa aiemmin jo nukkunutkin kyseisessä makuuhuoneessa miehen kanssa tämän luona yökyläillessään, siten voitaisiin ajatella sen olevan jollain tapaa jo yhteinen makuuhuone...

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:18"]

Minä ratkaisisin asian niin, että lapsille tehtäisiin isän kotiin sellainen lastenhuone, jossa heidän olisi hyvä nukkua. Kivat sängyt, kivan väriset verhot, matto ja lakanat. Yön ajaksi siivottaisiin lelut sängystä pois. Vaikka laatikoihin ja kaappeihin asti, siisti huone on mukava. Unilelu kainaloon. Sänkyyn ei mentäisi syömään illalla eikä aamulla eikä keskellä päivää. Sitten puhuttaisiin lasten kanssa siitä, että heitä varten on nämä sängyt ja huoneet laitettu, niissä ei saa nukkua kukaan muu kuin lapset. Isä ja isän uusi kumppani sen sijaan nukkuvat samassa sängyssä keskenään, koska pariskunnalla on se oikeus yhteisessä kodissaan.

Minusta käsitykset on jotenkin pahasti vinksallaan, jos isä haluaa "viettää aikaa" lastensa kanssa keskellä yötä sen kustannuksella, että naisystävä joutuu väistämään. Lapset sen sijaan käyttävät asiassa valtaa, joka heille ei kuulu. Kysymys on pelkästä tottumuksesta ja emotionaalisesta riippuvaisuudesta. Niin ei tarvitsisi olla. En kuitenkaan esittäisi asiaa niin, että isi / isin naisystävä on nyt päättänyt siirtää teidät tuonne lastenhuoneeseen nukkumaan. Sen pitäisi olla lapsille kiva prokkis, että mennään yhdessä kauppaan valitsemaan esim. kivat verhot ja lakanat ja lapset saavat päättää, millaisen he huoneesta haluavat. Siten heidän on helpompi sitoutua myös huoneensa ja sänkyjensä käyttäjiksi. Lapsille pitää tehdä selväksi, että omassa sängyssä nukkuminen ei vähennä isän rakkautta lapsiin. Ja isälle: lapsesi rakastavat sinua ihan yhtä paljon, vaikka nukkuisitkin avovaimosi vieressä.

Lasten tulee saada päivän aikana niin paljon huomiota ja konkreettisia hellyyden osoituksia, ettei niitä tarvitse tankata illalla nukkumaan mennessä ja keskellä yötä. Jos lapsetkin voisivat luottaa siihen, että saavat olla isän lähellä aamulla ja päivällä ja valveilla ollessaan? Usein se, että pieni lapsi tarrautuu isän / äidin käteen epätoivoisesti nukahtamisen hetkellä ja huutaa, jos vanhempi lähtee vierestä, johtuu siitä, että lapsi ei ole saanut emotionaalista läheisyyttä riittävästi.

Eräs tuttavaperheeni teki lapsille omassa sängyssä nukkumisesta myös leikin / pelin / palkintojärjestelmän (tytöt 3 ja 5v): Yö nukutaan omassa sängyssä, äidin ja isin sänkyyn saa kömpiä aamulla seitsemältä. Joka yö, kun lapset nukkuvat omissa huoneissaan, he saavat tarran "omenapuuhun". Kun "omenia" on 15, lapset saavat palkinnon. (Ap:n tilanteessa vaatimus voisi olla vähemmän, koska lapset käyvät vain joka toinen viikonloppu.) Lasten kanssa voi keskustella siitä, mikä olisi hyvä palkinto. Nämä lapset valitsivat muun muassa yhdeksi palkinnoksi täytekakun leipomisen ja yhdeksi vesipuiston. Ja ei, yksi palkinto ei ole yksi yö isän vieressä.

[/quote]

Rakentavia ajatuksia, mutta pari huomiota:

- Onko myös aikuisten halu nukkua samassa sängyssä keskenään pelkkää tottumusta ja emotionaalista riippuvuutta? Jos on, niin eikö emotionaalinen riippuvuus ole lapselta ymmärrettävämpää toimintaa kuin aikuiselta? Lapsihan on muutenkin syvästi riippuvainen aikuisista. Ja jos ei, niin miksi ei?

- Kuinka ap voisi tarjota riittävästi huomiota ja emotionaalista läheisyyttä päiväsaikaan, kun lapset eivät ole ehkä puoleentoista viikkoon edes nähneet häntä?

Kunpa tää nainen lukis tän ja tajuaisi mihin on ryhtymässä!

Lapsetko teillä määrää kaapin paikan jos saavat kerran määrätä missä kukakin nukkuu? Et rakasta lapsiasi yhtään vähempää,päin vastoin, jos asetat hieman rajoja ja laitat omiin sänkyihin nukkumaan. Nyt kyseessä on kuitenkin naisenkin koti, et voi määrätä toista evakkoon aina kun lapset on kylässä. Naiselle on varmaankin jo muutenkin hankalaa uusi äitipuolen asema joten en rupeisi naiselle vielä alleviivaamaan kuinka lapsesi tulevat aina ensin. Ja eivät lapsesi sinulle aikuisena kaunaa kanna siitä, että laitoit heidät omaan huoneeseen nukkumaan.

Ainiin ja tuo naiselle oma huone idea on naurettava :)

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:24"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:05"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:38"] Huomaa ettet ole oikein tietoinen näistä siirtymäportaista. Yleensä lapset opetetaan nukkumaan omassa huoneessa n 1-2 vuotiaina. Ja se onkin aikamoinen rumba. Kyllä siinä on silitetty ja luettu satuja. Ja sitä itkun ja takun määrää. Itselläkin oli patja lattialla ja monesti nukahdin itse sinne ennen lapsia. Minusta tuntuu ettei miehet kestä itkeviä lapsia ja lapset kyllä hoksaa sen. [/quote] Joku toinen olisi ehkä saattanut siitä "itkun ja takun" määrästä päätellä, etteivät lapsesi ole olleet ihan vielä valmiita nukkumaan yksin. Jos olisit itse tietoinen näistä "siirtymäportaista", tietäisit että asiat ovat helppoja kun lapsi on valmis.  [/quote] Kannattais opettaa alusta asti nukkumaan yksin eikä tissi suussa niin ei tulis ongelmia.

[/quote]

Ja lujana pitää pysyä läpi elontien. Parisängyt pois kaupoista ettei kukaan aikuinen hairahda itseään läheisyydellä lohduttamaan! Yksin on ihmisen osa elää ja kuolla.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 05:53"]

Voi luoja, yhäkään meillä muillakaan ei talossa ole omaa huonetta, miksi hänelläkin pitäisi olla? Ja se vaatisi sen uuden sängyn ostoa, ja tässä talossa on jo yksi missä voi nukkua yönsä.

Ja yhäkäkin, rakastan naistani, mutta myös lapsiani.

[/quote]

Voi luoja, etkö oikeasti tajua että sinun ja kultakimpaleen tähän asti yhteinen makuuhuone on nyt sinun huoneesi joka on muuttumassa nyt myös lasten huoneeksi, sen lisäksi lapsille on olemassa lastenhuone. Missä on siis se tila jota nainen voisi sanoa omaksi huoneekseen?

[/quote]

En ole edellinen, mutta en oikeasti tajua. Miten aloittajan ja kultakimpalen yhteinen makuuhuone voi muuttua miksikään, jos yhteen muuttoa vasta suunnitellaan?

[/quote]

Ihan vain puhdas umpimähkäinen arvelu siitä että nainen on ehkä saattanut mielessään ajatella ja kuvitella sen muuttuvan muuton yhteydessä miehen makuuhuoneesta heidän yhteiseksi makuuhuoneeksi, mikä nyt kaatuukin siihen että mies haluaakin nukkua siellä lasten kanssa...

[/quote]

Tuossa luki "tähän asti yhteinen". Onko nyljetty karhu, jota ei ole vielä kaadettukaan.

Meillä minä nukun tytön vieressä mies pojan vieressä ja koira meidän sängyssä. Tärkeysjärjestys ennenkaikkea.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:24"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:20"]Ihan vain puhdas umpimähkäinen arvelu siitä että nainen on ehkä saattanut mielessään ajatella ja kuvitella sen muuttuvan muuton yhteydessä miehen makuuhuoneesta heidän yhteiseksi makuuhuoneeksi, mikä nyt kaatuukin siihen että mies haluaakin nukkua siellä lasten kanssa...

[/quote]

Jatkan vielä että oletettavasti nainen on ennen suunniteltua yhteenmuuttoa aiemmin jo nukkunutkin kyseisessä makuuhuoneessa miehen kanssa tämän luona yökyläillessään, siten voitaisiin ajatella sen olevan jollain tapaa jo yhteinen makuuhuone...

[/quote]

Kun taas lapset eivät oletettavasti ole siellä aiemmin nukkuneet... Kai se samalla logiikalla jollain tapaa kaikkien yhteinen. Murut pois sängyistä, sanoisin minä kuitenkin 

On insestinen  tilanne jos lapset nukkuvat aikuisen kanssa samassa sängyssä.  Riittää että joku nostaa kissan pöydälle,  ja sitten tutkitaan lasta,  että oirehtiiko  tyypillisen insestiä kokeneen tavalla.

Jos asiaa ruvetaan selvittämään  viranomaisten toimesta,  niin lopputulos on aina,  että   oireita löytyy. Näin sen takia,  ettei    aikuinen  voisi nostaa syytettä   viranomaisia vastaan   kunnianloukkauksesta tai henkisistä kärsimyksistä.

Kyse on kuitenkin vain nukkumisesta. Jos nainen on tyytyväinen siihen että saa oman nukkumapaikan niin mikä ettei? Vaikka kyllä ne lapset pitää jossain vaiheessa omiin sänkyihin opettaa kuitenkin.

Jos isä ja lapset ei ole siihen vielä valmiita niin eivät sitten ole ja nukkuvat keskenään vielä jonkin aikaa.

Miksi tästä pitää tehdä ongelma? Ainiin. Se romuvarasto.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 04:16"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 04:12"]

Ei, kun sinä ap laitat ne lapset toiseen huoneeseen omiin sänkyihinsä ja naises jää sun kainaloon. Tuliko nyt selväksi? Se nainen ei kauaa siellä omassa huoneessa tule viihtymään, usko pois. Jos kerta on kultakimpale ymv, niin miksi et tahdo pitää hänestä kiinni? Kyllä lasten on hyvä jo tottua nukkumaan omissa pedeissään myös isukin luona. Itse lähdin aikoinaan läiskimään, kun 11v. tyttö pyöritteli isäänsä miten päin tahtoi, myös oli sama nukkumisongelma kuten aloituksessa. Yritä siinä nyt hempeillä ( halailla ja pussata hyvät yöt), kun murkkuikäinen tuijottaa vieressä joko samassa sängyssä tai lattialla patjalla. Ei kiitos koskaan enää.

[/quote]

Olet päästäsi pimeä narsisti, jos omistushalusi ei salli pienten lasten nukkua isänsä vieressä yhtä yötä neljästätoista, 1/14, mikä näille vielä pienille lapsille voi olla hyvin tärkeää. Jos sitä ei narsistin hipiäsi kestä, niin et ole yhdenkään kunnon miehen arvoinen.
[/quote]

Kyllä nyt on jollain muulla se vika päässä (peilistä löytyy vink vink)...apua mitä narsisti sanan väärinkäyttöä...t. todellisen narskun kohdannut PS ed. kirjoittaja vaikuttaa järkevältä realiteetit hahmottavalta naiselta...