Vaimoni on pullukka
Olen kuntoilua ja punttisalia harrastava hyväkuntoinen hiukan yli 40v mies. Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa kohta 20 vuotta. Meillä on myös kolme ihanaa lasta, jotka ovat jo muutamien vuosien päästä lentämästä pesästä.
Kun tapasin vaimoni, hän oli pitkä ja upea vartaloinen ilmestys. Myönnän, että näihin ominaisuuksin ensimmäisenä ihastuin. Tutustuimme ja opin tuntemaan hänet paremmin. Löysin hänestä sielunkumppanin ja rakastuin.
Seurustelimme muutaman vuoden ja menimme naimisiin. Saimme rakkaat lapsemme muutaman vuoden välein.
Raskausajat toivat vaimoni vartaloon hiukan lisää muotoja, mutta se ei minua haitannut. Pieni lisä ei ketään haittaa. Mielestäni se oli ihan normaalia. Vaimoni oli ja on aika liikunnallinen ja ajattelin, että kyllä ne kilot taas pikkuhiljaa karisevat.
Vuodet vierivät, mutta vaimoni vain tukevoitui. Hänestä tuli hyvin perso makeisille, sipseille ja muulle rasvaiselle ruualle. Toisinaan yritin ystävällisesti huomauttaa hänelle ruokailutottumuksistaan, mutta en saanut oikein mitään keskustelua aikaiseksi.
Nyt vaimoni painaa yhtä paljon kuin minä eli 105 kg.
Vaimoni on minulle yhtä rakas, kuin hän oli tavatessamme, mutta hän ei enää kiihota minua seksuaalisesti. Minun oli todella vaikea myöntää tätä tosiasiaa itselleni, mutta itselleen on aika vaikea valehdella.
Nuorempana harrastimme seksiä kuin kanit. Asentoja oli vaikka muille jakaa ja seksin harrastus oli iloista ja välitöntä ja innovatiivista. Vaimoni seksihalut eivät nykyäänkään ole kadonneet. Hän itseasiassa on hyvinkin seksuaalinen henkilö, mutta esimerkiksi asentovariaatioita on nykyään vain muutama ja nekin vain niitä, joissa mies on se ”liikkuva” osapuoli. Jos yritämme jotain muuta, hän ei jaksa tai hän sanoo asennon olevan liian epämukava.
Uskon, että monelle muullekin miehelle visuaalisuus seksissä on tärkeää. Minulle ainakin. Vaimoni on edelleenkin kaunis kasvoiltaan, mutta kaulasta alaspäin ei voi sanoa samaa. Toisinaan minun on todella vaikea virittää itseni siihen tilaan, että voisin harrasta seksiä vaimoni kanssa. Saan toki jäseneni toimimaan, mutta aktin jälkeen häpeän itseäni, kun joudun keksimään syitä, miksi en tälläkään kertaa ”lauennut”. (Töissä on vähän paineita, ole todella väsynyt jne.) Nämähän kuulostaa niiltä vastauksilta, mitä vitseissä naiset miehilleen yleensä sanovat.
Toisinaan ajattelen, että tämäkö on myös minun seksuaalisuuteni ehtoo. Saanko enää koskaan tuntea todellista himoa vaimoani kohtaan. Välillä synkempinä hetkinä olen jopa miettinyt maksullista seksiä, mutta toki haudannut ne ajatuksen pian.
Tämä on minun tarinani, jonka tässä perjantai-iltana muutaman punaviinilasin jälkeen päätin kirjoittaa.
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 10:26"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:33"]Neuvo nro 1) menkää lenkille ja syökää vähemmän niin molempien läskit alkaa sulamaan. Olette molemmat yli 100-kiloisia . Se on paljon se.
Neuvo nro 2) erotkaa jos ei kerran huvita yhdessäolo
Neuvo nro 3) vaimosi voisi hakea piristystä muualta, hän varmaan saisi elämänhalunsa takaisin, kun tapaisi jonkun. joka saisi sydämen sykkimään ja halut hyrräämään , tuntisi itsensä jälleen naiseksi ja oppisi kunnioittamaan ja rakastamaan itseään ja kenties myös sinua.....
Miettikää yhdessä näitä ehdotuksia. Ehkä löydätte sopivan vaihtoehdon.
Toivotan vilpittömästi onnea laihdutusmatkallenne!
[/quote]
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.
Ja vielä että mitä täällä valittelee puolisonsa ulkonäöstä. Hoitakaa yhdessä ulkonäköongelmanne ja muut ongelmanne. Itse parhaiten totuuden tiedätte.
Edellä muutama varteenotettava neuvo.
Että onnea teille ja muillekin näissä monimutkaisissa yhteiseloasioissa!
/ bosee :)
[/quote]
Näin on elämä on
[quote author="Lemminkäinen" time="29.08.2015 klo 01:35"]Olen kuntoilua ja punttisalia harrastava hyväkuntoinen hiukan yli 40v mies. Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa kohta 20 vuotta. Meillä on myös kolme ihanaa lasta, jotka ovat jo muutamien vuosien päästä lentämästä pesästä.
Kun tapasin vaimoni, hän oli pitkä ja upea vartaloinen ilmestys. Myönnän, että näihin ominaisuuksin ensimmäisenä ihastuin. Tutustuimme ja opin tuntemaan hänet paremmin. Löysin hänestä sielunkumppanin ja rakastuin.
Seurustelimme muutaman vuoden ja menimme naimisiin. Saimme rakkaat lapsemme muutaman vuoden välein.
Raskausajat toivat vaimoni vartaloon hiukan lisää muotoja, mutta se ei minua haitannut. Pieni lisä ei ketään haittaa. Mielestäni se oli ihan normaalia. Vaimoni oli ja on aika liikunnallinen ja ajattelin, että kyllä ne kilot taas pikkuhiljaa karisevat.
Vuodet vierivät, mutta vaimoni vain tukevoitui. Hänestä tuli hyvin perso makeisille, sipseille ja muulle rasvaiselle ruualle. Toisinaan yritin ystävällisesti huomauttaa hänelle ruokailutottumuksistaan, mutta en saanut oikein mitään keskustelua aikaiseksi.
Nyt vaimoni painaa yhtä paljon kuin minä eli 105 kg.
Vaimoni on minulle yhtä rakas, kuin hän oli tavatessamme, mutta hän ei enää kiihota minua seksuaalisesti. Minun oli todella vaikea myöntää tätä tosiasiaa itselleni, mutta itselleen on aika vaikea valehdella.
Nuorempana harrastimme seksiä kuin kanit. Asentoja oli vaikka muille jakaa ja seksin harrastus oli iloista ja välitöntä ja innovatiivista. Vaimoni seksihalut eivät nykyäänkään ole kadonneet. Hän itseasiassa on hyvinkin seksuaalinen henkilö, mutta esimerkiksi asentovariaatioita on nykyään vain muutama ja nekin vain niitä, joissa mies on se ”liikkuva” osapuoli. Jos yritämme jotain muuta, hän ei jaksa tai hän sanoo asennon olevan liian epämukava.
Uskon, että monelle muullekin miehelle visuaalisuus seksissä on tärkeää. Minulle ainakin. Vaimoni on edelleenkin kaunis kasvoiltaan, mutta kaulasta alaspäin ei voi sanoa samaa. Toisinaan minun on todella vaikea virittää itseni siihen tilaan, että voisin harrasta seksiä vaimoni kanssa. Saan toki jäseneni toimimaan, mutta aktin jälkeen häpeän itseäni, kun joudun keksimään syitä, miksi en tälläkään kertaa ”lauennut”. (Töissä on vähän paineita, ole todella väsynyt jne.) Nämähän kuulostaa niiltä vastauksilta, mitä vitseissä naiset miehilleen yleensä sanovat.
Toisinaan ajattelen, että tämäkö on myös minun seksuaalisuuteni ehtoo. Saanko enää koskaan tuntea todellista himoa vaimoani kohtaan. Välillä synkempinä hetkinä olen jopa miettinyt maksullista seksiä, mutta toki haudannut ne ajatuksen pian.
Tämä on minun tarinani, jonka tässä perjantai-iltana muutaman punaviinilasin jälkeen päätin kirjoittaa.
[/quote]
Onko ihanko totta?
Mitä muuta kurjaa on sydämelläsi? Voi sinua reppanaa kun asiasi ovat huonosti. Oikein on lihava vaimo. Voi kamalaa sentään. Otan osaa.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 16:07"][quote author="Lemminkäinen" time="29.08.2015 klo 01:35"]Olen kuntoilua ja punttisalia harrastava hyväkuntoinen hiukan yli 40v mies. Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa kohta 20 vuotta. Meillä on myös kolme ihanaa lasta, jotka ovat jo muutamien vuosien päästä lentämästä pesästä.
Kun tapasin vaimoni, hän oli pitkä ja upea vartaloinen ilmestys. Myönnän, että näihin ominaisuuksin ensimmäisenä ihastuin. Tutustuimme ja opin tuntemaan hänet paremmin. Löysin hänestä sielunkumppanin ja rakastuin.
Seurustelimme muutaman vuoden ja menimme naimisiin. Saimme rakkaat lapsemme muutaman vuoden välein.
Raskausajat toivat vaimoni vartaloon hiukan lisää muotoja, mutta se ei minua haitannut. Pieni lisä ei ketään haittaa. Mielestäni se oli ihan normaalia. Vaimoni oli ja on aika liikunnallinen ja ajattelin, että kyllä ne kilot taas pikkuhiljaa karisevat.
Vuodet vierivät, mutta vaimoni vain tukevoitui. Hänestä tuli hyvin perso makeisille, sipseille ja muulle rasvaiselle ruualle. Toisinaan yritin ystävällisesti huomauttaa hänelle ruokailutottumuksistaan, mutta en saanut oikein mitään keskustelua aikaiseksi.
Nyt vaimoni painaa yhtä paljon kuin minä eli 105 kg.
Vaimoni on minulle yhtä rakas, kuin hän oli tavatessamme, mutta hän ei enää kiihota minua seksuaalisesti. Minun oli todella vaikea myöntää tätä tosiasiaa itselleni, mutta itselleen on aika vaikea valehdella.
Nuorempana harrastimme seksiä kuin kanit. Asentoja oli vaikka muille jakaa ja seksin harrastus oli iloista ja välitöntä ja innovatiivista. Vaimoni seksihalut eivät nykyäänkään ole kadonneet. Hän itseasiassa on hyvinkin seksuaalinen henkilö, mutta esimerkiksi asentovariaatioita on nykyään vain muutama ja nekin vain niitä, joissa mies on se ”liikkuva” osapuoli. Jos yritämme jotain muuta, hän ei jaksa tai hän sanoo asennon olevan liian epämukava.
Uskon, että monelle muullekin miehelle visuaalisuus seksissä on tärkeää. Minulle ainakin. Vaimoni on edelleenkin kaunis kasvoiltaan, mutta kaulasta alaspäin ei voi sanoa samaa. Toisinaan minun on todella vaikea virittää itseni siihen tilaan, että voisin harrasta seksiä vaimoni kanssa. Saan toki jäseneni toimimaan, mutta aktin jälkeen häpeän itseäni, kun joudun keksimään syitä, miksi en tälläkään kertaa ”lauennut”. (Töissä on vähän paineita, ole todella väsynyt jne.) Nämähän kuulostaa niiltä vastauksilta, mitä vitseissä naiset miehilleen yleensä sanovat.
Toisinaan ajattelen, että tämäkö on myös minun seksuaalisuuteni ehtoo. Saanko enää koskaan tuntea todellista himoa vaimoani kohtaan. Välillä synkempinä hetkinä olen jopa miettinyt maksullista seksiä, mutta toki haudannut ne ajatuksen pian.
Tämä on minun tarinani, jonka tässä perjantai-iltana muutaman punaviinilasin jälkeen päätin kirjoittaa.
[/quote]
Onko ihanko totta?
Mitä muuta kurjaa on sydämelläsi? Voi sinua reppanaa kun asiasi ovat huonosti. Oikein on lihava vaimo. Voi kamalaa sentään. Otan osaa.
[/quote]
Läskit on yököttäviä
[quote author="Lemminkäinen" time="29.08.2015 klo 01:35"]Olen kuntoilua ja punttisalia harrastava hyväkuntoinen hiukan yli 40v mies. Olen ollut vaimoni kanssa naimisissa kohta 20 vuotta. Meillä on myös kolme ihanaa lasta, jotka ovat jo muutamien vuosien päästä lentämästä pesästä.
Kun tapasin vaimoni, hän oli pitkä ja upea vartaloinen ilmestys. Myönnän, että näihin ominaisuuksin ensimmäisenä ihastuin. Tutustuimme ja opin tuntemaan hänet paremmin. Löysin hänestä sielunkumppanin ja rakastuin.
Seurustelimme muutaman vuoden ja menimme naimisiin. Saimme rakkaat lapsemme muutaman vuoden välein.
Raskausajat toivat vaimoni vartaloon hiukan lisää muotoja, mutta se ei minua haitannut. Pieni lisä ei ketään haittaa. Mielestäni se oli ihan normaalia. Vaimoni oli ja on aika liikunnallinen ja ajattelin, että kyllä ne kilot taas pikkuhiljaa karisevat.
Vuodet vierivät, mutta vaimoni vain tukevoitui. Hänestä tuli hyvin perso makeisille, sipseille ja muulle rasvaiselle ruualle. Toisinaan yritin ystävällisesti huomauttaa hänelle ruokailutottumuksistaan, mutta en saanut oikein mitään keskustelua aikaiseksi.
Nyt vaimoni painaa yhtä paljon kuin minä eli 105 kg.
Vaimoni on minulle yhtä rakas, kuin hän oli tavatessamme, mutta hän ei enää kiihota minua seksuaalisesti. Minun oli todella vaikea myöntää tätä tosiasiaa itselleni, mutta itselleen on aika vaikea valehdella.
Nuorempana harrastimme seksiä kuin kanit. Asentoja oli vaikka muille jakaa ja seksin harrastus oli iloista ja välitöntä ja innovatiivista. Vaimoni seksihalut eivät nykyäänkään ole kadonneet. Hän itseasiassa on hyvinkin seksuaalinen henkilö, mutta esimerkiksi asentovariaatioita on nykyään vain muutama ja nekin vain niitä, joissa mies on se ”liikkuva” osapuoli. Jos yritämme jotain muuta, hän ei jaksa tai hän sanoo asennon olevan liian epämukava.
Uskon, että monelle muullekin miehelle visuaalisuus seksissä on tärkeää. Minulle ainakin. Vaimoni on edelleenkin kaunis kasvoiltaan, mutta kaulasta alaspäin ei voi sanoa samaa. Toisinaan minun on todella vaikea virittää itseni siihen tilaan, että voisin harrasta seksiä vaimoni kanssa. Saan toki jäseneni toimimaan, mutta aktin jälkeen häpeän itseäni, kun joudun keksimään syitä, miksi en tälläkään kertaa ”lauennut”. (Töissä on vähän paineita, ole todella väsynyt jne.) Nämähän kuulostaa niiltä vastauksilta, mitä vitseissä naiset miehilleen yleensä sanovat.
Toisinaan ajattelen, että tämäkö on myös minun seksuaalisuuteni ehtoo. Saanko enää koskaan tuntea todellista himoa vaimoani kohtaan. Välillä synkempinä hetkinä olen jopa miettinyt maksullista seksiä, mutta toki haudannut ne ajatuksen pian.
Tämä on minun tarinani, jonka tässä perjantai-iltana muutaman punaviinilasin jälkeen päätin kirjoittaa.
[/quote]
Et sitten taida sylkeä kuppiinkaan. Otapa vähän neuvoa antavaa lisää niin pysyy vartalo timmi kunnossa.
Aah niiin pehmeä naisen vartalo odottaa sängyssä hyväilyjäni.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 22:33"]Neuvo nro 1) menkää lenkille ja syökää vähemmän niin molempien läskit alkaa sulamaan. Olette molemmat yli 100-kiloisia . Se on paljon se.
Neuvo nro 2) erotkaa jos ei kerran huvita yhdessäolo
Neuvo nro 3) vaimosi voisi hakea piristystä muualta, hän varmaan saisi elämänhalunsa takaisin, kun tapaisi jonkun. joka saisi sydämen sykkimään ja halut hyrräämään , tuntisi itsensä jälleen naiseksi ja oppisi kunnioittamaan ja rakastamaan itseään ja kenties myös sinua.....
Miettikää yhdessä näitä ehdotuksia. Ehkä löydätte sopivan vaihtoehdon.
Toivotan vilpittömästi onnea laihdutusmatkallenne!
[/quote]
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.
Ja vielä että mitä täällä valittelee puolisonsa ulkonäöstä. Hoitakaa yhdessä ulkonäköongelmanne ja muut ongelmanne. Itse parhaiten totuuden tiedätte.
Edellä muutama varteenotettava neuvo.
Että onnea teille ja muillekin näissä monimutkaisissa yhteiseloasioissa!
/ bosee :)