Miten selvitä pahimmasta paniikkijaksosta

Etsi vertaistukea.

Miksi ja milloin sairastuit?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ja milloin sairastuit?

Yleensä meillä kaikilla paniikkipotilailla, kuten minullakin on vakava traumatausta. Terapia oli ihan hirveää joka sai menneisyyden haamut elämään ja kipuilen paljon vahvemmin kuin ennen terapiaa.

Haluaisin kuulla mitä ihmiset jotka ovat tästä selvinneet ovat tehneet. ap

Onko nykyisessä elämäntilanteessa jotain mitä voi muuttaa?

Mulla samat sairaudet ja bipo. Tällä hetkellä makaan kankkusessa ja tärisen peiton alla. Rauhoittavia en saa, joten pitää välillä kännätä, jotta edes joskus olis normaalimpi olo. Tosin kankkuset on yhtä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Onko nykyisessä elämäntilanteessa jotain mitä voi muuttaa?

Haluaisin tietenkin töihin. Mutta jos kohtauksia tulee jo roskapussin vientireissullakin niin tavoite on aika kaukana. Muuten mulla on nykyelämä ihan hyvä. Aviomies on aivan ihana ja kotona on hyvä olla. Ei muita sairauksia. Mulla on joskus lapsuudessa mennyt psyyke rikki ja siksi oireilen. 

Terapia ei saisi olla sellaista että elät sitä pahaa oloa uudelleen ja uudelleen läpi. Eli sun aivoihin pitäisi nyt saada jotain muuutakin kuin se paniikki.

Mulla itellä meni kans päin vii ttua toi terapia eli se vaan pahensi. Koska kokoajan kaiveltiin niitä negatiivisia asioita. Löysin lopulta apua DNRS menetelmästä, sellainen aivojen neuroplastisuuteen perustuva juttu. Kannattaa hei kokeilla Maria nordinin kurssia ja vinkkejä. Tiedän ett kuulostaa monelle ihan hölynpölylle mutta oikeasti toimivaa rauhoittamaan aivoja.

Vierailija kirjoitti:

Mulla samat sairaudet ja bipo. Tällä hetkellä makaan kankkusessa ja tärisen peiton alla. Rauhoittavia en saa, joten pitää välillä kännätä, jotta edes joskus olis normaalimpi olo. Tosin kankkuset on yhtä helvettiä.

Miksi et saa rauhottavia tai jotain korjaavaa lääkettä? Alkoholi on varmaan pahin vaihtoehto :(

Siinä ikäänkuin rakennetaan itse sinnne aivoihin niitä rauhoittavia neuroni yhteyksiä jotka eivät ehkä ole muuten tulleet tarpeeksi vahvoiksi jos on traumoja. ^ tämä siis liittyen tuhon aiempmaaan viestiink

Terapia on pahasta, sehän on vähän kuin haavaa pidettäisiin jatkuvasti auki, ronkittaisiin venyteltäisiin sen sijaan että annettaisiin sen arpeutua ja muuttua näkymättömäksi.

Hyvä että lääke auttaa. Elätkö yksin? Ihanne oisi, jos sulla olisi joku, jonka kanssa lähtee pahimmassa vaiheessa kauppaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla samat sairaudet ja bipo. Tällä hetkellä makaan kankkusessa ja tärisen peiton alla. Rauhoittavia en saa, joten pitää välillä kännätä, jotta edes joskus olis normaalimpi olo. Tosin kankkuset on yhtä helvettiä.

Miksi et saa rauhottavia tai jotain korjaavaa lääkettä? Alkoholi on varmaan pahin vaihtoehto :(

Ei sovi bipolääkityksen kanssa. Hengityslaman vaara. Silloin kun otan alkoholia niin jätän bipolääkityksen väliin.

Vierailija kirjoitti:

Terapia ei saisi olla sellaista että elät sitä pahaa oloa uudelleen ja uudelleen läpi. Eli sun aivoihin pitäisi nyt saada jotain muuutakin kuin se paniikki.

Mulla itellä meni kans päin vii ttua toi terapia eli se vaan pahensi. Koska kokoajan kaiveltiin niitä negatiivisia asioita. Löysin lopulta apua DNRS menetelmästä, sellainen aivojen neuroplastisuuteen perustuva juttu. Kannattaa hei kokeilla Maria nordinin kurssia ja vinkkejä. Tiedän ett kuulostaa monelle ihan hölynpölylle mutta oikeasti toimivaa rauhoittamaan aivoja.

Kiitos vinkistä <3. Voin kokeilla mitä vain mihin varaa on. En tiedä Mariasta ennen kuin tutustun. Kusetusta on vähän joka saralla. Kyllä niitä helvetillisiä puoskareita löytyy lääkäreistä, terapeuteista ja hoiva-alan ihmisistä ihan riittämiin myös. Täytyy vain yrittää löytää joku mikä tehoaisi omalla kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Terapia on pahasta, sehän on vähän kuin haavaa pidettäisiin jatkuvasti auki, ronkittaisiin venyteltäisiin sen sijaan että annettaisiin sen arpeutua ja muuttua näkymättömäksi.

Hyvä että lääke auttaa. Elätkö yksin? Ihanne oisi, jos sulla olisi joku, jonka kanssa lähtee pahimmassa vaiheessa kauppaan

Opamox on varma kaveri joka poistaa kaikki oireet. Otan sen noin kolme kertaa viikossa joilloin hoidan kaikki asiat. Muuten pysyttelen kotona. Opamoksia kun ei suositella jokapäiväiseksi. Tänään mieheni hoitaa tärkeät asiat kodin ulkopuolella.

Tutustu ihmeessä avoimin mielin Marian juttuihin. Mä tosiaan selätin paniikkihäiriön ja pääsin lääkkeistäkin eroon DNRS menetelmän avulla jonka avulla Maria siis itsekin parantui terveyshaastesyaan ja sitten loi tämän suomenkielisen kurssin. Suosittelen kyllä lämmöllä sinulle sitä :)

T. Sama

Haluaisin niin kovasti töihin. Mulla olisi ihan hyviä mahdollisuuksia koulutukseni pohjalta ja kotikaupungissa töitä riittää. Itkettää kun ei pääse. Siihen vielä kauheat syyllistämiset päälle kun ajatellaan että se olisi vain loisimista tai laiskottelua. Jos joku auttaisi minua sen verran että tekisin ensin vaikka osa-aikaista työtä niin voi kuinka kiitollinen olisin. Hullu juttu, mutta totta: antaisin vaikka puolet  palkastani sille joka minut ylös auttaa tästä tuskasta. ap

minkä ikäisenä noi oireet alkoi? minkä ikäinen olet nyt?

Tuosta Marian menetelmästä on olemassa muuten myös kirja. Lue se vaikka ensin ja jos tuntuu hyvälle /sullle sopivalle niin osta se kurssi :)

Pelko lähtee mantelitumakkeesta, jos oikein muistan. Joka tapauksessa se syntyy aivojen ihan niissä vanhimmissa rakenteissa, joten ei sitä millään terapialässytyksellä saada halutuun. Ei pelko ihan niin automaattinen refleksitoiminto ole kuin jokin parasympaattisen hermoston ja suolentoiminta mutta joka tapauksessa se on todella itsenäinen toiminto johtuen jo siitä, että se on niin perustavaa laatua oleva reaktio kaikille eläimille. YouTubesta voisi löytyä aiheesta hyviä videoita. Ehkä jo sen ymmärtäminen, miten pelko syntyy ja missä se majailee, voi auttaa sua. En tiedä. Itse olen jo aikas vanha. Mun traumaattiset tilanteet ovat tapahtuneet aika vanhana ja olen juuri nyt parhaillaan kehittämässä niin pahaa pelkotilaa, että käyn enää vain kaupassa ja välillä on ollut jo tilanteita, kun tuntuu, etten pysty lähtemään edes sinne ja joku päivä kuolen vain nälkään täällä kotona. Sulla on onneksi sentään mies, joka auttaa, hyvä juttu.

Voi johtua fysiologista syistä, esimerkiksi vaihdevuodet.